Säästetään ensin
Yksi datan ja tekoälyn hyödyntämisen tavoite on tuottavuuden lisääminen. Jo pitkään jatkunut automaatio on vähentänyt esimerkiksi pankkihenkilöstön tarvetta, ja tehdasrobotit ovat korvanneet ison osan ihmistyöstä. Assistenttien määrä on pienentynyt, kun ohjelmistot hoitavat heidän tehtäviään. Trendi luonnollisesti jatkuu edelleen.
Toinen tavoite on parantaa päätöksentekoa ja reagointikykyä. Edistyneen analytiikan avulla voimme ennakoida muun muassa koneiden vikaantumista, markkinoinnin toimivuutta tai terveydenhoidon tehokkuutta.
Aivan uuden kokoluokan asia on uuden liiketoiminnan luominen.
Miten voisimme hyödyntää datan jalostusta ja tekoälyä täysin uuden liiketoimintamallin kehittämisessä?
Miten ilmainen voi kannattaa?
Oletko ajatellut, millä logiikalla Facebook ja Google tahkoavat voittonsa ja ovat kasvaneet internetliiketoiminnan kansainvälisiksi jättiläisiksi? Me tiedämme mitä ne tekevät, mutta mistä ne saavat rahansa, ja mihin niiden kannattuvuus perustuu? Kummalla kentällä ne pelaavat: yritysliiketoiminnassa (b2b) vai kuluttajaliiketoiminnassa (b2c)?
Facebook oli alkujaan yliopisto-opiskelijoiden treffisivusto. Siitä tuli maailman suurin sosiaalinen media, koska ihmiset pitivät sen ominaisuuksista. Yrityksen johto mietti, että jos ihmiset tykkäävät palvelusta, eikö siitä tulisi periä maksua.
Facebook päätti tarjota palvelun ilmaiseksi. Vastineeksi ilmaisesta palvelusta hyväksymme sen, että Facebook saa hyödyntää meistä kertyvää dataa: kaikkia postauksiamme ja klikkauksiamme, fiidin selausvauhtia ja sitäkin, mihin kuviin katseemme kohdistuu.
Google toimii samoin. Saamme ilmaisen google-hakukoneen antamaamme käyttäjädataa vastaan. Lisäksi saamme maksutta monia muita palveluja, kuten gmail ja drive.
Tämä on selvää, näinhän se menee: myymme Facebookiin ja Googleen kumuloituvaa dataamme oravannahkaperiaatteella.
Tämä on kuitenkin väärä vastaus.
Dataa pitää jalostaa
Facebookilla ja Googlella on meistä paljon dataa, mutta eivät ne siitä raakana hyödy. Molempien bisnes perustuu jalostettuun dataan. Kummatkin tarjoavat markkinoijalle niin sanotun hallintapaneelin, jonka avulla markkinoijat kohdistavat mainokset tai muut sisällöt haluamalleen kohderyhmille.
Googlessa on markkinoijalle monia muitakin palveluja, esimerkiksi yritysten ja brändien display-mainokset, jotka näet muun muassa Helsingin Sanomia tai New York Timesia selaillessasi. Myös hakusanamainonta kuuluu samaan kategoriaan.
Näin simppeliä on Facebookin ja Googlen koko liiketoiminta.
Toisin sanoen ne käyttävät valtavasti resursseja siihen, että saisivat paljon ilmaiskäyttäjiä ja siten meistä dataa. Sitten datan myllyttää tekoäly, ja lopputuloksena on erittäin tarkka markkinoinnin kohdistaminen ja analytiikka.
Näin toimivat myös LinkedIn, Twitter, Slack ja monet muut. Perinteinen media, kuten printtilehdet, radio tai televisio, ei pysty likimainkaan samaan.
Ota paikkasi
Aiemmin mainitsemieni digiaikakauden yritysten liiketoiminta perustuu ekosysteemin luomiseen omalle alustalle dataa hyödyntäen.
Periaatteessa millä tahansa yrityksellä on mahdollisuus rakentaa oma alusta tai lähteä mukaan jonkun muun tarjoamaan ekosysteemiin. Varsinainen haaste on arvioida se, mikä lopulta on oma ansaintamallimme ja paikkamme ekosysteemissä.
Onko esimerkiksi Finnairin järkevää omistaa itse koneitaan, jos sillä on riittävästi dataa ihmisten lentotottumuksista tai jopa koko matkailun ekosysteemistä? Entä jos Finnair keskittyisikin palvelukonseptin kehittämiseen, ja ostaisi matkustajapaikat muilta yhtiöitä?
Teepä ajatuskoe. Voisiko yrityksesi tarjota osan palveluistaan ilmaiseksi dataa vastaan, jolla voisit tehdä uutta liiketoimintaa? Entä jos perisit kiinteää kuukausimaksua tuottamastasi datapohjaisesta palvelusta?
Eräs amerikkalainen yritys tarjoaa IoT (Internet of Things) -alustaansa yrityksille. Se kytkee asiakkaidensa laitteet omalle alustalleen, ja tarjoaa niille maksullisia analytiikkaratkaisuja. Yritys kertoo alustallaan olevan jo 10 miljoona laitetta.
Kyseinen yritys jalostaa asiakasyritystensä dataa edelleen, ja myy sitä kolmansien osapuolien bisneksiin hyödynnettäväksi.
Toki jonkun pitää lennättää meitä paikasta toiseen myös tulevaisuudessa. Kysymys onkin siinä, että haluaako yritys pysyä nykyisessä liiketoiminnassaan. Vai kannattaisiko yrityksen miettiä asemaansa arvoketjussa ja ekosysteemissä uudelleen?
Mistä lähteä liikkeelle?
Jos hyväksymme ajatuksen, että uutta liiketoimintaa voi luoda datan päälle rakennetuille palveluille, niin mistä lähtisimme liikkeelle? Kannattaisiko esimerkiksi suomalaisen sellunkeittäjän ryhtyä datamylläriksi, ja minkälainen ansaintamalli syntyisi?
Tähän ei kukaan ulkopuolinen voi antaa vastausta.
Amazonista tuli maailman suurin pilvikapasiteetin toimittaja, kun se kehitti omalle nettikaupalleen pilvialustan. Lopputulos oli niin hyvä, että Amazon alkoi myydä alustaansa myös muille.
Eivät Google ja Facebook tietoisesti pyrkineet nykyisiin ansaintamalleihinsa. Dataa kerättiin ensin omaan käyttöön, vasta myöhemmin syntyivät esimerkit perinteitä murskaavista ansaintamalleista.
Kirjoitus on julkaistu Tiedosta-lehdessä 1/2018.
Sukella datatalouden ytimeen
Kaikki alkaa siitä, että otat datavarannot haltuusi ja ryhdyt innovoimaan.
- Muutos alkaa siitä, että yritysjohto ymmärtää tarpeeksi datataloudesta sekä tekoälystä.
- Hanki teknologiaosaamista toimialasi ulkopuolelta.
- Palkkaa omaa operatiivista data,- ja it-osaamista.
- Älä missään nimessä ulkoista dataosaamistasi ulkopuolelle, koska data on arvokkain omaisuutesi.
- Käynnistä firmaan tekoäly- ja datahanke, ja lanseeraa se näyttävästi.
- Ohjelmistokehitykseen ja tekoälyyn panostava yritys vetää puoleensa parhaita osaajia.
- Syntyy positiivinen kierre ja rekrytointi helpottuu.
- Toimialalle ratkaisuja kehittäviin startupeihin sijoittaminen on yksi tapa hankkia strategista huippu-
osaamista, koska usein parhaat tekijät perustavat oman yrityksen.
