14 maan nuorten monilukutaidon tutkimuksessa (ICILS) on käynyt ilmi, että kahdeksasluokkalaiset suomalaiset tytöt ovat poikia parempia monilukutaidossa ja ohjelmoinnillisessa ajattelussa. Suomi oli tutkimuksen ainoa maa, jossa tytöt hallitsivat ohjelmoinnillisen ajattelun poikia paremmin.
Tyttöjen ohjelmoinnillisesta ajattelusta huolimatta tietotekniikan opiskelijoista on Suomessa naisia vain 19%.
Työelämäprofessori Risto Sarvaksen mukaan tietotekniikka-alalle tarvitaan kipeästi lisää naisia sekä tasa-arvon että tietotekniikka-alan uusiutumisen edistämiseksi. Tietotekniikan hallitseminen tarkoittaa yhä enemmän myös valtaa, ja uusiutuminen edellyttää alalla työskentelevien henkilöiden diversiteettiä.
Suomalaisten nuorten digivalmiudet jakautuvat epätasaisesti. Opettajien kiinnostus hyödyntää tietotekniikkaa vaihtelee suuresti, ja koulutetut vanhemmat tukevat lapsiaan digitaitojen oppimisessa kouluttamattomia enemmän. Suurin ongelma on kuitenkin opettajien tieto- ja viestintäteknisten taitojen puute.
Lapsi, jota vanhemmat tukevat, ja jolla on koulussa osaava opettaja ja asianmukaiset laitteet, on tietoyhteiskuntavalmiuksien oppimisessa etulyöntiasemassa muihin verrattuna. Nämä valmiudet ovat digitalisoituvassa yhteiskunnassa menestymiselle yhä tärkeämpiä.
ICILS (International Computer and Information Literacy Study)
Tutkimuksessa kartoitettiin kahdeksannen luokan oppilaiden monilukutaitoa 14 maassa ja ohjelmoinnillista ajattelua yhdeksässä maassa. Suomalaiset nuoret olivat monilukutaidossa neljänneksi parhaita ja ohjelmoinnillisessa ajattelussa kolmanneksi parhaita.
Tutkimus koostui tietokoneilla suoritettavista tehtävista, joissa oppilaat etsivät, arvioivat, tuottivat ja viestivät tietoa sekä ratkaisivat ohjelmoinnillisia ongelmanratkaisutehtäviä. Tehtävien lisäksi kerättiin tietoa oppilaille, opettajille, rehtoreille ja koulujen tivi-tekniikan vastuuhenkilöille suunnatuilla kyselyillä. Tutkimukseen osallistui Suomessa 145 koulua, 2 546 oppilasta ja 1 853 opettajaa.
ICILS-tutkimusta koordinoi IEA-järjestö (International Association for the Evaluation of Educational Achievement). Suomessa tutkimuksen toteutti Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa.
