Digitaalinen Suomi yhdenvertaiseksi kaikille
Digikyvykkyys

Kuva: Pixhill

Digitaalinen Suomi yhdenvertaiseksi kaikille

Yhdenvertaisuus on taattava digitaalisessa Suomessa. Digi arkeen -neuvottelukunta kokosi ehdotuksensa toimintakertomukseen ja esittää 12 ratkaisuehdotusta yhdenvertaisuuden edistämiseksi.

Digi arkeen -neuvottelukunta on kansalaisjärjestöjen, tutkijoiden ja viranomaisten vuoropuhelukanava. Se on koonnut huolenaiheensa ja ehdotuksensa toimintakertomukseen.

Toimintakertomuksessa esitetyt huomiot koskevat digitalisaation mahdollisuuksia ja uhkia. Yhdenvertaisuutta on mahdollista edistää ja löytää yhdessä ratkaisuja uhkien torjumiseksi.

Tärkeimmät neuvottelukunnan tekemät huomiot ovat:

  • Digitalisaatio ei saa syrjäyttää
  • Digitaidot ovat uusia kansalaistaitoja
  • Digipalveluiden saavutettavuudesta hyötyvät kaikki
  • Tunnistautumisen digipalveluihin tulee olla kaikille mahdollista
  • Digitaalisuus vaikuttaa ihmisten arkeen, mutta miten?

Yhdenvertaisuutta edistetään yhdessä

Huomioihinsa liittyen neuvottelukunta esittää 12 ratkaisuehdotusta. Se esittää esimerkiksi kansallista yhteistyötä niin teknisen kuin kognitiivisen saavutettavuuden turvaamiseksi digipalveluissa. Toimintakertomuksessa tuodaan myös esiin huoli siitä, että monesta välttämättömyyspalvelusta puuttuu vielä digitaalinen harjoittelualusta. Digitaalisuuden aiheuttamaa eriarvoisuutta sekä teknologian tuomia riskejä ja mahdollisuuksia tulisi tutkia kaikenikäisten palveluiden käyttäjien näkökulmasta sekä siitä näkökulmasta, miten digitalisaatiomuutos koetaan työelämässä.

Digitaidot ovat uusia kansalaistaitoja

Suomalaisten digitaitojen parantaminen on tärkeää, jotta kukaan ei vastoin omaa tahtoaan jäisi digitaalisten palvelujen hyötyjen ulkopuolelle palvelujen siirtyessä yhä enenevässä määriin verkkoon. Tarkkaa tietoa ei ole kuinka monelta digitaidot puuttuvat tai ovat niin puutteelliset, ettei itsenäinen asiointi verkossa onnistu. Joidenkin arvioiden mukaan Suomessa saattaa olla jopa miljoona digituen tarvitsijaa.

SeniorSurf-opastuspaikkakartoituksen (H. Kiuru, Vanhustyön keskusliitto ry, 2017) mukaan, eniten opastusta kysytään laitteista, sovelluksista, käyttöjärjestelmistä, nettiyhteyksistä, sähköpostista, tiedon hausta, virustorjunnasta ja tietoturva-asioista. Nämä edellä mainitut asiat tulee hallita ennen kuin julkisten sähköisten palvelujen ja esimerkiksi verkkopankin käyttäminen onnistuu.

Digitukea antavien järjestöjen kokemus on, että suurin osa kaiken ikäisistä ihmisistä haluaa ja pystyy oppimaan, kunhan motivointi, opastus ja tarvittaessa taloudellinen tuki ovat kunnossa. Ihmiset oppivat eri tavoilla. Siksi digitukeakin tulisi olla tarjolla useassa eri muodossa ja paikassa, myös kotona.

Digituki kaikkien ulottuville

Valtakunnallinen digituen malli, jonka avulla parhaillaan kehitetään kansalaisten osaamisen tasoa laitteiden ja palveluiden käyttäjinä, rakentuu hyvin monitoimijaisen verkoston varaan. AUTA-hankkeen loppuraportissa (pdf) arvioidaan, että tulevaisuudessakin järjestöillä on keskeinen rooli kansalaisille tarjottavana digituen tuottajina.

Digitukea on jo pitkään antaneet maksuttomasti esimerkiksi lukuisat kansalaisjärjestöt, joissa opastuksesta vastaavat suuremmalta osin vapaaehtoiset. Lisäksi digitukea antavat monet kirjastot, kansalais- ja työväenopistot sekä jotkut yritykset. Digituen löytämiseksi on tärkeää, että tukea tarvitsevat ja heidän läheisensä tietävät mistä luotettavaa opastusta saa. Tämän helpottamiseksi Vanhustyön keskusliiton SeniorSurf-toiminta on koonnut digituen opastuspaikat valtakunnalliselle kartalle seniorsurf.fi-sivustolle. Digitukipalveluja kootaan myös Suomi.fi-sivustolle.

Neuvottelukunta pitää tärkeänä, että digituki on kaikille kansalaisille alueellisesti tasapuolista. Erittäin tärkeää on myös, että digitukea antavilla toimijoilla on riittävät toimintaresurssit ja että toiminnalla on jatkuvuutta.

Digi arkeen -neuvottelukunnan toimintakertomukseen

 

Lue seuraavaksi

Vastuullisuus
AI Act -tekoälyasetuksen täyteenpano etenee – mitä tämä tarkoittaa yrityksille?
Vastuullisuus

AI Act -tekoälyasetuksen täyteenpano etenee – mitä tämä tarkoittaa yrityksille?

AI Act -tekoälyasetus on maailman ensimmäinen oikeudellinen kehys tekoälylle. Asetus lähestyy tekoälyjärjestelmiä neliportaisen riskiluokittelun kautta, jossa sääntelyn tiukkuus riippuu toimintaan liittyvistä riskeistä. Ensimmäisten velvoitteiden soveltaminen on alkanut jo helmikuussa 2025.

Datatalous
Datasäädöksen soveltaminen alkaa syyskuussa 2025
Datatalous

Datasäädöksen soveltaminen alkaa syyskuussa 2025

Datan hallintaa ja käyttöä koskeva lainsäädäntö ja sopimuskäytäntö muuttuu Suomessa ja muissa EU-maissa. TIEKEn ICT-sopimuspohjapalveluun on nyt lisätty uusia ja tiiviitä word-muotoisia datasopimuspohjia. Näitä sopimuspohjia yritys voi käyttää apuvälineenä kartoittaessaan omia yrityskohtaisia datan käyttöön ja jakamiseen liittyviä sopimusvelvoitteitaan ja mahdollisia dokumentaationsa muutostarpeita.

Kuvassa Kari Keturi
lakimies Kari Keturi, Law Office Dancon Oy
Datatalous
Datalla energiansäästöä -hanke tuo energiatehokkuutta isännöinti- ja kiinteistöalalle
Datatalous

Datalla energiansäästöä -hanke tuo energiatehokkuutta isännöinti- ja kiinteistöalalle

Energiansäästöä datalla isännöinti- ja kiinteistöpalveluissa -hankkeessa luodaan alalle ratkaisuja, joiden avulla voidaan seurata taloyhtiöiden jo olemassa olevan datan perusteella energiankulutusta sekä suunnitella ja toteuttaa energiatehokkuutta parantavia toimenpiteitä. Samalla vahvistetaan alan työntekijöiden osaamista, mikä tukee ratkaisujen käyttöönottoa ja luo pohjan uudenlaisen energiajohtamisen palvelun kehittämiselle. Hankkeen vaikuttavuutta lisää laaja yhteistyöverkosto ja sitoutuneet kumppanit.

Nina From