Datasäädöksen soveltaminen alkaa syyskuussa 2025
Tekoäly ja datatalous

Datasäädöksen soveltaminen alkaa syyskuussa 2025

Datan hallintaa ja käyttöä koskeva lainsäädäntö ja sopimuskäytäntö muuttuu Suomessa ja muissa EU-maissa. TIEKEn ICT-sopimuspohjapalveluun on nyt lisätty uusia ja tiiviitä word-muotoisia datasopimuspohjia. Näitä sopimuspohjia yritys voi käyttää apuvälineenä kartoittaessaan omia yrityskohtaisia datan käyttöön ja jakamiseen liittyviä sopimusvelvoitteitaan ja mahdollisia dokumentaationsa muutostarpeita.

Vuonna 2024 säädetyn asetuksen laajamittainen soveltaminen kaikissa EU-maissa alkaa 12.9.2025. Tästä päivästä eteenpäin yritykset, joiden laitteet tai palvelut tuottavat dataa, ovat velvollisia noudattamaan datasäädöksen lakipykäliä. Datasäädöksessä määritellään datatoimijoiden roolit ja oikeudet: kenellä on pääsy dataan, milloin ja miten dataa on velvoite jakaa ja mitä kustannuksia voidaan jakamisesta veloittaa. Lisäksi estetään se, ettei IoT-laitteen valmistaja tai pilvipalvelua operoiva yritys pysty enää ”omimaan” dataa itselleen. Tavoitteena EU:lla on ollut palvelun käyttäjän aseman vahvistaminen ja käyttäjän mahdollisuus halutessaan siirtää tuottamansa data eteenpäin toiselle palveluntarjoajalle tai muulle toimijalle.

Muutostarpeita sopimuksiin

Kaikki pilvipalvelu- tai laitedataa keräävät ja kerryttävät yritykset joutuvat huomioimaan liiketoimintamalleissaan, että dataa joudutaan jatkossa luovuttamaan entistä laajemmin myös käyttäjälle, kolmansille osapuolille ja jopa kilpailijayrityksille. Todellisia datasta paljastuvia liikesalaisuuksia voidaan edelleen osittain suojata, mutta pelkällä yleisluonteisella vetoamisella liikesalaisuuteen ei yritys pysty rajoittamaan datan jakamista ja käyttäjän oikeuksia. Pilvipalvelu- ja laitedataa tuottavat yritykset joutuvat nyt laatimaan kaikki omat yrityskohtaiset myynti- ja käyttöehtosopimuksensa datan osalta siten, että ne ovat datasäädöksen mukaisia.

Sopimusohjeistusta EU:sta ja TIEKEstä

EU:n komissio on julkaissut huhtikuussa 2025 sopimusohjeita sisältävän raportin (Final Report of Expert Group on B2B data sharing and cloud computing contracts), joka sisältää 183 sivua mallisopimuslausekkeita, kommentaareja ja lukuisia erilaisia ehdotuksia eri toimijoiden välisten datasopimuksien sisällöksi. Tiheällä rivivälillä kirjoitettu laaja raportti tarjoaa kattavaa sopimusjuridista taustatietoa aiheesta, mutta sen sisältö saattaa olla jonkin verran vaikeasti avautuvaa lukijalle, joka ei ole päätoimisesti sopimusjuridiikan kanssa tekemissä.

Myös TIEKEn ICT-sopimuspohjapalveluun on kesällä 2025 lisätty uusia ja tiiviitä word-muotoisia datasopimuspohjia. Näitä sopimuspohjia yritys voi käyttää apuvälineenä kartoittaessaan omia yrityskohtaisia datan käyttöön ja jakamiseen liittyviä sopimusvelvoitteitaan ja mahdollisia dokumentaationsa muutostarpeita.

Lue seuraavaksi

Digikyvykkyys
Osaaminen framilla ITK 2026:ssa
Digikyvykkyys

Osaaminen framilla ITK 2026:ssa

TIEKE osallistui tänäkin vuonna Suomen suurimpaan digitaalisen koulutuksen ja oppimisen tapahtumaan, ITK-konferenssiin. Tänä vuonna konferenssin teemana oli ”Ajattele. Uskalla. Opi”. Esillä olivat erityisesti digitalisoituvan yhteiskunnan ajankohtaiset teemat – osaamisen tunnistamisesta tekoälyyn ja digitaitojen kehittämiseen.

Marko Silventoinen
Tekoäly ja datatalous
Tekoäly muuntautuu työkalusta toimijaksi – mitä se tarkoittaa organisaatioille?
Tekoäly ja datatalous

Tekoäly muuntautuu työkalusta toimijaksi – mitä se tarkoittaa organisaatioille?

Mitä tapahtuu, kun tekoäly ei enää vain avusta vaan toimii itsenäisesti osana organisaation arkea? TIEKEn kevätkokouksen yhteydessä käyty asiantuntijakeskustelu avasi näkymiä tekoälyn uuteen vaiheeseen, jossa perinteisistä työkaluista siirrytään kohti itsenäisemmin toimivia, prosesseihin integroituvia ratkaisuja.

Marko Silventoinen
Tekoäly ja datatalous
Energiadata taloyhtiöiden arjen työkaluksi -webinaari avasi väyliä sujuvampaan tiedon hyödyntämiseen
Tekoäly ja datatalous

Energiadata taloyhtiöiden arjen työkaluksi -webinaari avasi väyliä sujuvampaan tiedon hyödyntämiseen

Energiankulutusta ja -tehokkuutta koskeva data on isännöinti- ja kiinteistöalalle yhä tärkeämpi päätöksenteon väline. Taloyhtiöissä dataa syntyy jo paljon sähköstä, lämmöstä, vedestä, mittareista, järjestelmistä ja erilaisista palveluista. Haasteena on kuitenkin se, että tieto on usein hajallaan eri portaaleissa, formaateissa ja organisaatioissa. Silloin sen hyödyntäminen jää helposti yksittäisiksi raporteiksi tai vuosittaisiksi tarkasteluiksi, vaikka parhaimmillaan energiadatan pitäisi tukea arjen ennakointia, poikkeamien tunnistamista ja kustannussäästöjä.

Paavo Foley, KIRAHub