Datasäädöksen soveltaminen alkaa syyskuussa 2025
Tekoäly ja datatalous

Datasäädöksen soveltaminen alkaa syyskuussa 2025

Datan hallintaa ja käyttöä koskeva lainsäädäntö ja sopimuskäytäntö muuttuu Suomessa ja muissa EU-maissa. TIEKEn ICT-sopimuspohjapalveluun on nyt lisätty uusia ja tiiviitä word-muotoisia datasopimuspohjia. Näitä sopimuspohjia yritys voi käyttää apuvälineenä kartoittaessaan omia yrityskohtaisia datan käyttöön ja jakamiseen liittyviä sopimusvelvoitteitaan ja mahdollisia dokumentaationsa muutostarpeita.

Vuonna 2024 säädetyn asetuksen laajamittainen soveltaminen kaikissa EU-maissa alkaa 12.9.2025. Tästä päivästä eteenpäin yritykset, joiden laitteet tai palvelut tuottavat dataa, ovat velvollisia noudattamaan datasäädöksen lakipykäliä. Datasäädöksessä määritellään datatoimijoiden roolit ja oikeudet: kenellä on pääsy dataan, milloin ja miten dataa on velvoite jakaa ja mitä kustannuksia voidaan jakamisesta veloittaa. Lisäksi estetään se, ettei IoT-laitteen valmistaja tai pilvipalvelua operoiva yritys pysty enää ”omimaan” dataa itselleen. Tavoitteena EU:lla on ollut palvelun käyttäjän aseman vahvistaminen ja käyttäjän mahdollisuus halutessaan siirtää tuottamansa data eteenpäin toiselle palveluntarjoajalle tai muulle toimijalle.

Muutostarpeita sopimuksiin

Kaikki pilvipalvelu- tai laitedataa keräävät ja kerryttävät yritykset joutuvat huomioimaan liiketoimintamalleissaan, että dataa joudutaan jatkossa luovuttamaan entistä laajemmin myös käyttäjälle, kolmansille osapuolille ja jopa kilpailijayrityksille. Todellisia datasta paljastuvia liikesalaisuuksia voidaan edelleen osittain suojata, mutta pelkällä yleisluonteisella vetoamisella liikesalaisuuteen ei yritys pysty rajoittamaan datan jakamista ja käyttäjän oikeuksia. Pilvipalvelu- ja laitedataa tuottavat yritykset joutuvat nyt laatimaan kaikki omat yrityskohtaiset myynti- ja käyttöehtosopimuksensa datan osalta siten, että ne ovat datasäädöksen mukaisia.

Sopimusohjeistusta EU:sta ja TIEKEstä

EU:n komissio on julkaissut huhtikuussa 2025 sopimusohjeita sisältävän raportin (Final Report of Expert Group on B2B data sharing and cloud computing contracts), joka sisältää 183 sivua mallisopimuslausekkeita, kommentaareja ja lukuisia erilaisia ehdotuksia eri toimijoiden välisten datasopimuksien sisällöksi. Tiheällä rivivälillä kirjoitettu laaja raportti tarjoaa kattavaa sopimusjuridista taustatietoa aiheesta, mutta sen sisältö saattaa olla jonkin verran vaikeasti avautuvaa lukijalle, joka ei ole päätoimisesti sopimusjuridiikan kanssa tekemissä.

Myös TIEKEn ICT-sopimuspohjapalveluun on kesällä 2025 lisätty uusia ja tiiviitä word-muotoisia datasopimuspohjia. Näitä sopimuspohjia yritys voi käyttää apuvälineenä kartoittaessaan omia yrityskohtaisia datan käyttöön ja jakamiseen liittyviä sopimusvelvoitteitaan ja mahdollisia dokumentaationsa muutostarpeita.

Lue seuraavaksi

Tekoäly ja datatalous
Datakeskusten hyödyt eivät synny automaattisesti – Mitä datakeskukset mahdollistavat ja mitä niiltä tulee edellyttää?
Tekoäly ja datatalous

Datakeskusten hyödyt eivät synny automaattisesti – Mitä datakeskukset mahdollistavat ja mitä niiltä tulee edellyttää?

Datakeskuksista käydään Suomessa vilkasta keskustelua, eikä syyttä. Ne kuluttavat energiaa, vaikuttavat paikalliseen ympäristöön ja ovat merkittäviä investointeja. Samalla ne muodostavat perustan tekoälylle, pilvipalveluille, datataloudelle ja digitaalisille palveluille, joista yhteiskunta on yhä riippuvaisempi. Datakeskukset nähdään myös osana kriittistä digitaalista infrastruktuuria.

Tekoäly ja datatalous
Tekoälystä satelliitteihin – Teknologian kaksoiskäytöstä uusia mahdollisuuksia yrityksille
Tekoäly ja datatalous

Tekoälystä satelliitteihin – Teknologian kaksoiskäytöstä uusia mahdollisuuksia yrityksille

Muuttunut turvallisuusympäristö avaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia yrityksille, joiden teknologia palvelee kaupallisten ratkaisujen lisäksi myös yhteiskunnan resilienssiä ja puolustusta. Lupaavia näkymiä löytyy niin tekoälyssä, sensoreissa, autonomisessa liikkumisessa kuin energiatehokkuudessa.

Digikyvykkyys
Osaamista ei voi johtaa, jos sitä ei tunnisteta
Digikyvykkyys

Osaamista ei voi johtaa, jos sitä ei tunnisteta

Organisaation osaaminen ei aina näy tutkinnoissa, tehtävänimikkeissä tai henkilöstöjärjestelmissä. Osaamista kertyy työtehtävissä ja projekteissa, mutta myös koulutuksissa, vapaaehtoistyössä, harrastuksissa ja monissa muissa tilanteissa työelämän ulkopuolella. Kun tämä osaaminen tunnistetaan ja tehdään näkyväksi, organisaatio saa käyttöönsä kyvykkyyksiä, jotka muuten saattaisivat jäädä hyödyntämättä.

Marko Silventoinen