Suomen seuraava talousihme on vihreä teknologia
Vastuullisuus

Suomen seuraava talousihme on vihreä teknologia

Tieto- ja viestintäteknologian (ICT) ilmasto- ja ympäristövaikutuksiin on herätty verrattain myöhään alan nopeaan laajenemiseen nähden. Koska ratkaisut ovat vielä lapsenkengissä, luodaan alan edelläkävijöitä juuri nyt. VISIIRI – Vihreän siirtymän ICT-ekosysteemi -hankkeella on visiona tehdä Suomesta vihreän ICT:n kärkimaa vuoteen 2030 mennessä. Ilmasto- ja ympäristöongelmat eivät katoa itsestään ja nykyisellä kehityksellä ne tulevat pahenemaan. Tämä tulee kärjistämään kysyntää vihreälle teknologialle, jonka markkinoiden ennustetaan kasvavan noin 22 % vuodessa seuraavien 8 vuoden aikana (Fortune Business Insights).

Teknologian ympäristövaikutukset, mistä on kysymys?

Kestävän kehityksen edistäminen ICT:n parissa alkoi 1990-luvulla, kun tietoyhteiskuntakehitys alkoi kiihtyä ja digitalisaatio levisi jatkuvasti uusille aloille. Samaan aikaan internet koki ensimmäisen kasvukautensa ja kotitietokoneet alkoivat yleistyä. Vuosikymmenen loppupuolella myös matkapuhelimet tulivat yleiseen käyttöön. Vaikka kehitykseen tuli lyhyt lamakausi IT-kuplan puhjettua, digitalisaation vauhti kiihtyi jälleen vuosituhannen alusta, ja sen myötä myös ICT:n ilmasto- ja ympäristöhaittoihin alettiin havahtua yhä enemmän. Tämä kiihtyvä kasvu on luonut haasteita alan kestävälle kehitykselle.

Ihmiskunta tuotti enemmän informaatiota vuosina 2022–2024 kuin koko kirjoitettuna historiana ennen tätä (Sullivan, T., 2024). Samalla ICT-alan päästöt kasvavat kaikista aloista nopeimmin, ja elektroniikkajäte on nopeimmin kasvava jätelaji maailmassa (YK, 2024). Ratkaisuja näihin ICT-alan haasteisiin kaivataan niin datanhallinnan, energiatehokkuuden ja kierrätyksen kuin konesaliteknologian, koodauksen ja suunnittelunkin saralta. VISIIRI-hanke kehittää ratkaisuja yhteistyössä julkishallinnon ja yrityskentän kanssa näihin haasteisiin.

Kaikki liittyy toisiinsa

ICT-ala perustuu järjestelmien rakentamiseen. Oli kyseessä sitten datakeskus, käyttäjälaite, ohjelmisto tai tietoverkko, on kyseessä aina tekninen järjestelmä. Nämä järjestelmät ovat myös keskinäisriippuvaisia toisistaan ja kiinteä osa tietoyhteiskuntaa, joka itsessään on monimutkainen sosiaalinen systeemi. Yhteiskunta vaatii toimiakseen vakaata ilmastoa ja uusiutumiskykyistä luontoa, eli toimivia ekosysteemejä. Koska maapallolla kaikki nämä systeemit liittyvät toisiinsa monimutkaisten vuorovaikutusjärjestelmien kautta, vaatii kestävän kehityksen ymmärtäminen vääjäämättä systeemien ymmärtämistä.

Pohjimmiltaan myös ICT-alan merkittävä ison kuvan ilmasto- ja ympäristöhaaste on systeeminen, eli siihen liittyy monien eri syiden yhteisvaikutuksia. Se liittyy alan eri toimijoiden vuorovaikutuksista nouseviin, eli emergoituviin syihin. Sen tekee painokkaammaksi alan nopea kasvuvauhti. ICT-alan energiankulutus on noin puolitoistakertaistunut (Mytton, D., 2023) ja elektroniikkajätteen määrä on lähes kaksinkertaistunut vuodesta 2010 (YK, 2024). Nykytrendin perusteella molemmat kasvavat yhä kiihtyvästi.

ICT-alan merkittävin haaste

Tiivistetysti ICT-alan merkittävimmän ilmasto- ja ympäristöhaasteen voisi kuvata seuraavalla tavalla. Kuten Mooren laki ennusti, mikrosirujen kustannustehokkaan laskentatehon määrä on kaksinkertaistunut vajaan kahden vuoden välein, kasvaen eksponentiaalisesti. Lisääntyneen tehon lisäksi myös tiedon tallennuskapasiteetti sekä tiedonsiirron nopeus ja verkkoliikennemuodot ovat lisääntyneet. Kuitenkin sitä mukaa kun laitepuolella teho on kasvanut, on ohjelmistotuotannossa tämä tehonlisäys otettu samaan tahtiin käyttöön heikentyneen koodin laadun ja lisääntyneiden toimintojen kautta (Manner, J., 2021).

Tämä taas johtaa vanhojen laitteiden nopeampaan käytöstä poistoon, kun ne eivät kykene pyörittämään uusia versioita ohjelmistoista niiden nopeasti kasvavien minimivaatimusten takia. Tämä johtaa sekä energiankulutuksen että raaka-aineiden käytön ja elektroniikkaromun eksponentiaaliseen kasvuun alalla. Elektroniikkaromua on hankala kierrättää: tällä hetkellä parhaimmillaankin siitä voidaan kierrättää vain noin 80 %, usein vähemmän. Kierrätysaste Suomessa on 49 %. Vanhojen laitteiden vieminen köyhimpiin maihin, jossa ne päätyvät käyttöiän päätteeksi kaatopaikalle, on yhä yleistä.

Koska tämä haaste on noussut eri tahojen vuorovaikutuksesta, sitä ei voida ratkaista yksittäisillä, pistemäisillä toimilla, vaan alanlaajuisella yhteistyöllä. Siksi TIEKE, TIVIA, Itä-Suomen yliopisto, LUT-yliopisto, Oulun yliopisto ja Turun yliopisto ovat aloittaneet VISIIRI-hankkeen. VISIIRI tulee sanoista Vihreän Siirtymän ICT-ekosysteemi. Aikaisemmin alueellisina pilotteina Etelä-Karjalassa, Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa vuosina 2021–2023 toiminut Green ICT -ekosysteemi laajentuu VISIIRI-hankkeen myötä valtakunnalliseksi ekosysteemiksi. Ekosysteemi mahdollistaa parhaiden ilmasto- ja ympäristökäytäntöjen jakamisen sekä suomalaisen teollisuuden ja akateemisten toimijoiden kohtaamisen.

Hankkeen vastaus ilmasto- ja ympäristöhaasteeseen

ICT-alan suuresta, systeemisestä ilmasto- ja ympäristöhaasteesta on hyvä olla tietoinen kokonaiskuvan hallinnan vuoksi, mutta haaste tulee purkaa ratkaistavan kokoisiksi osatekijöiksi, jotta siihen päästään konkreettisesti pureutumaan. Aihealueita käsitellään VISIIRI-hankkeessa liiketoiminta-alueisiin jaoteltuina osakokonaisuuksina ja ne käsittelevät datakeskuksia ja pilvipalveluita, konsultointia, ohjelmistoja ja ohjelmointia sekä verkkoja. Näistä saadut tulokset kootaan yhteen ja niiden perusteella hankkeessa tuotetaan itseopiskelumateriaali ICT-alan ilmasto- ja ympäristövaikutuksista sekä oppaita eri liiketoiminta-alueiden vihreään siirtymään.

Hankkeen tavoitteena on hyödyttää Suomen ICT-markkinoita kokonaisuudessaan. Haluamme tarjota ICT:n hankkijoille ja ostajille keinoja ottaa ilmasto ja ympäristö huomioon laitteiden, ohjelmistojen ja palveluiden hankinnoissa. Tämä osa-alue on usein jäänyt ilmastotyössä vähemmälle huomiolle, ja kuitenkin CSRD-direktiivin mukaisesti senkin vaikutukset tulee raportoida. Tuottajille halutaan tarjota keinoja vastata lisääntyvään ympäristöystävällisen teknologian kysyntään Green ICT -kehityksen edetessä.

Hankkeessa on myös mahdollista auttaa yksittäisiä yrityksiä ilmaiseksi julkisen de minimis -tuen avulla. De minimis -tukitoimet ovat osallistuvalle yritykselle ilmaista tukitoimintaa, jossa hankkeen toteuttajat avustavat yritystä hankkeeseen sopivilla toimilla. De minimis -toimet voivat olla esimerkiksi yrityksen tarpeisiin räätälöityä Green ICT -koulutusta tai apua ilmasto- ja ympäristökriteerien huomioon ottamiseen ICT-hankinnassa. Tämänkaltaisesta yhteistyöstä tulee sopia erikseen projektin edustajien kanssa.

Ekosysteemistä kestävyyttä ja kasvua

Ekosysteemin visio on tehdä Suomesta johtava maa ilmasto- ja ympäristöystävällisessä tieto- ja viestintäteknologiassa. Sen on tarkoitus tuoda saman pöydän ääreen akatemia, koulutusorganisaatiot, konsultoijat, laitevalmistajat, palveluntuottajat, ohjelmistojen tuottajat, tietoliikennetekniikan tuottajat sekä julkisen ja yksityisen puolen hankkijat ratkomaan yhdessä alan ilmasto- ja ympäristöhaasteita. Suomi on jo pitkällä teknologian kestävässä kehityksessä, ja kovatasoisen osaamisen kautta meillä on mahdollisuus nousta maailman kärkimaaksi Green ICT:ssä. Samalla tuotetaan lisää TKI-yhteistyötä ja sen kautta investointeja kasvuun sekä kansainvälistymiseen.

VISIIRI-hankkeeseen pääsee mukaan kehittämään omaa toimintaansa ilmasto- ja ympäristöystävällisempään suuntaan niin alan tuottajana kuin sen hankkijanakin. Lisäksi tarjoamme yrityksille ilmaista Green ICT -koulutusta ja ekosysteemitapaamisia sekä linjoilla että livenä.

Tervetuloa Green ICT -ekosysteemitapaamiseen 27.11.

Seuraava valtakunnallinen Green ICT -ekosysteemitapaaminen järjestetään ke 27.11. Aiheena tapaamisessa on Green ICT:n mittaaminen ja ympäristövaikutusten arviointi. Ilmoittaudu mukaan nyt!

Lisätietoa:

Lähteet

  • Fortune Business Insights, Green Technology and Sustainability Market Size, Share & Industry Analysis, By Component (Solutions & Services), By Deployment (Cloud & On Premise), By Enterprise Type (Large Enterprise and SMEs), By Implemented Technology (Internet of Things, AI & Analytics, Digital Twin, Cloud Computing, Blockchain), By Application (Air & Water Pollution Monitoring, Carbon Footprint Management, Crop Monitoring, Fire Detection, Forest Monitoring, Green Building, Soil Condition Monitoring, Sustainable Mining, Water Management, Weather Monitoring), Regional Forecast, 2024 – 2032 Source: https://www.fortunebusinessinsights.com/green-technology-and-sustainability-market-102221, 2024.
  • Tom Sullivan, AI and the Global ‘Datasphere’: How Much Information Will Humanity Have By 2025, Data Universe Blog, 2024
  • UNITAR, Global E-Waste Monitor 2024, Yhdistyneet kansakunnat, 2024
  • David Mytton, Paper Notes – ICT Sector Electricity Consumption and Greenhouse Gas Emissions – 2020 Outcome, /dev/sustainability blog, 2023
  • Jukka Manner, Digitaalisten palvelujen ympäristövaikutukset, TIEKE AamuAreena, 2021

Lue seuraavaksi

Ajankohtaista
TIEKEn uusi hallitus valittiin syyskokouksessa
Ajankohtaista

TIEKEn uusi hallitus valittiin syyskokouksessa

TIEKEn jäsenorganisaatiot kokoontuivat marraskuussa sääntömääräisen syyskokouksen merkeissä. Syyskokouksessa valittiin yhdistykselle hallitus, jonka uusina jäseninä aloittavat Anita Juho (Valtionvarainministeriö), Auli Packalén (Gofore) ja Jane Tolvanen (PrivacyDesigner Oy). Hallituksen puheenjohtajana jatkaa Demos Helsingin Johannes Anttila. Vuonna 2025 jatkamme TIEKEssä edelleen digikyvykkyyden, digitaalisen taloushallinnon, datatalouden ja vastuullisuuden teemojen parissa, kehittäen palvelutarjontaamme edelleen.

Suvi Alatalo
Ajankohtaista
Yhdessä rakennettu uudistunut TIEKE – viisi vuotta toiminnanjohtajana 
Ajankohtaista

Yhdessä rakennettu uudistunut TIEKE – viisi vuotta toiminnanjohtajana 

Viisi vuotta TIEKEn toiminnanjohtajana on ollut täynnä merkityksellisiä hetkiä, ainutlaatuisia ihmisiä ja yhdessä saavutettuja tavoitteita. Toiminnanjohtajan roolissa olen saanut mahdollisuuden valjastaa osaamisemme palvelemaan tietoyhteiskuntakehitystä, kehittää ja suunnata organisaation toimintaa sekä rakentaa vaikuttavaa yhteistyötä alan keskeisten toimijoiden kanssa.

Hanna Niemi-Hugaerts
Vastuullisuus
Kestävä kehitys tulevaisuuden ICT-ratkaisujen keskiössä 
Vastuullisuus

Kestävä kehitys tulevaisuuden ICT-ratkaisujen keskiössä 

Kaikkien, myös ICT-alan, on osallistuttava kestävyyshaasteiden ratkomiseen. Tällä hetkellä ei kuitenkaan ole yhteisymmärrystä siitä, mitä ICT-alan ympäristövaikutuksia mitataan ja miten. Myös kuluttajilla on tärkeä rooli kestävyyshaasteiden ratkomisessa, mutta tietoa esimerkiksi laitteiden tai liittymien ympäristökestävyydestä ei ole tarpeeksi saatavilla ostopäätöksen tueksi.

Marja Matinmikko-Blue