Teknologia määrittelee Suomen kilpailukykyä tulevaisuudessa ja kyky kehittää ja hyödyntää sitä vaikuttaa kilpailukyvyn lisäksi myös maamme turvallisuuteen. Esimerkiksi tekoäly, kvanttiteknologia ja kyberturvallisuus eivät ole pelkästään teknisiä ratkaisuja vaan strategisia voimavaroja, joilla on suora vaikutus talouteen, geopolitiikkaan ja huoltovarmuuteen.
Sitran Laura Halenius muistutti TIEKEn tapahtumassa, että yksittäinen teknologia on vain osa ratkaisua.
”Harvoin innovaatio syntyy pelkästään yhdestä teknologiasta, vaan nimenomaan teknologioiden yhdistelmistä”, Halenius sanoi.
Haleniuksen mukaan teknologian lisäksi tarvitaan kaksi muuta keskeistä elementtiä: dataa ja osaajia.
”Data on tärkeä ainesosa, jolla Eurooppa pystyy kilpailemaan. Meillä on vuosikymmeniä kerättyä dataa, jota voimme hyödyntää eettisesti ja turvallisesti. Lisäksi tarvitsemme osaajia. Näitä teknologioita ei kehitetä eikä sovelleta, jos meillä ei ole riittävän koulutettua väestöä Suomessa.”
Kestävä tietoyhteiskunta vaatii osaamista
Myös Tieteen tietotekniikan keskus CSC:n Irina Kupiainen painotti, että uuden teknologian rinnalla tarvitaan ymmärryksen lisäämistä kaikilla aloilla.
”Ihan jokaisella tutkimusalalla tai elinkeinoelämän hallinnonalalla tarvitaan ymmärrystä, miten teknologia kytkeytyy omaan alaan, olipa se sitten politiikan tutkimusta, oikeustiedettä, bisnestä, biologiaa tai mitä tahansa.”
Teknologiamuutos pysähtyy, jos osaaminen ei pysy perässä.
”On todella huolestuttavaa, että osaamistaso Suomessa on laskenut viime aikoina. Tämä on sellainen asia, johon meidän pitäisi nyt ehdottomasti puuttua”, painotti Sitran Halenius.
Osaamishaasteita on monissa ikäryhmissä, kuten Elisan Laura Hyle nosti esiin. Vanhempien osaamisella on suuri merkitys lasten digiturvallisuudessa.
”Olemme tilanteessa, jossa iso osa vanhemmista ei tiedä, mitä lapset laitteilla tekevät, eivätkä välttämättä koe, että heillä on oikeus mennä lapsen laitteelle. Iäkkäimmillä osaamishaaste on siinä, että vältetään tärkeidenkin digipalveluiden käyttöä, koska pelätään esimerkiksi huijauksia.”
Julkishallinnon miljardiluokan hankinnat: ponnahduslauta startupeille ja kasvuyrityksille
Teknologiamuutos ei onnistu myöskään ilman julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä. CGI:n Sami Sulkon mukaan uudenlaisten yhteistyömallien käyttöönotto on Suomelle tärkeää, ja tämä vaatii rohkeutta kokeilla.
”Suomessa on iso potentiaali Euroopassa, kunhan hyviä käytäntöjä päästään skaalaamaan ja tekemään hyvin erityyppistä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä kuin mihin on totuttu.”
Perinteiset hankintamallit eivät enää riitä.
”Sen sijaan että kilpailutettaisiin tuntihinnalla tai perinteiseen tapaan, kannattaisi kilpailuttaa ratkaisuja allianssimalleilla. Silloin tarvittavat kumppanit ovat mukana ja varmistavat transformaation vauhdin sekä onnistumisen.”
Sulkko painotti julkisen sektorin roolia innovaatioiden merkittävänä mahdollistajana.
”Hallinto on massiivinen hankkija: hankintoja tehdään joka vuosi miljarditasolla. Esimerkkejä yrityksistä, jotka hyötyvät yhteistyöstä julkisen sektorin kanssa, on valtavasti: satoja, ellei tuhansia startuppeja ja isompia yrityksiä.”
Kuitenkaan teknologista muutosta ei pidä käsitellä pelkästään järjestelmähankkeena.
”Moni suhtautuu tekoälyyn ja uusiin teknologioihin samalla tavalla kuin tietojärjestelmiin: järjestelmähankkeina ja kilpailutuksina. Nyt olemme kuitenkin paljon syvemmän transformaatiotarpeen ja muutoksen edessä.”
Myös Valtiovarainministeriön Aleksi Kopposen mukaan muutoksiin sopeutumisen ytimessä on tarve uusille toimintatavoille.
”Ihmiset puhuvat nykyään paljon tekoälystä. Yritän itse puhua tekoälymuutoksesta. Transformaatio, toimintatapojen uudelleensuunnittelu, on se pihvi.”
Kokeilut ja skaalaus syntyvät tarvelähtöisestä kehittämisestä
Helsingin yliopiston Minna Ruckenstein toi esiin, että järjestelmien kehittäminen irrallaan arjesta on ongelmallista.
”Olemme tutkineet esimerkiksi lastensuojelua, jossa tekoälyä kehitettiin riskiarviointiin. Riskiarvio osui kuitenkin väärään kohtaan. Lastensuojelun ammattilaiset eivät tarvitse tekoälyä riskiarviointien tekoon vaan materiaalin esikäsittelyyn. Liian usein järjestelmiä kehitetään irrallaan laajemmasta toimintaympäristöstä.”
Onnistunut tekninen kehitys syntyykin tarvelähtöisestä kehittämisestä, Elisan Hyle painotti.
”Kun luodaan palveluita ihmisille, kaikkein tärkeintä on miettiä, mitä he oikeasti tarvitsevat.”
Luottamus on kestävän teknologiakehityksen perusta
Vastuullisuus ja arvojen huomioiminen kulkevat käsi kädessä osaamisen kanssa. Kriittinen suhtautuminen teknologiaan ohjaa kohti vastuullista ja kestävää kehitystä.
Yleisradion Minna Mustakallio kertoi tapahtumassa, että Yleisradiossa teknologiaa hyödynnetään arvolähtöisesti.
”Käytämme tekoälyä arvojemme ja käsillä olevan tehtävän mukaan. Yritämme aina sitoa tekoälykeskustelun siihen, onko käyttö arvojemme mukaista, viekö se tehtävää eteenpäin ja onko se hyödyksi yleisöllemme”, Mustakallio kuvaa.
Mustakallion lisäksi vastuullisuutta käsittelivät Elisan Hyle sekä Traficomin Anssi Kärkkäinen.
Hyle totesi, että yrityksillä on vastuuta teknologian vaikutusten korjaamisessa.
”Me yritykset olemme aika pitkälti olleet luomassa teknologiaan liittyviä ongelmia, joista lapset ja nuoret nyt kärsivät. Olemme myyneet liittymiä ja laitteita heille. Nyt meidän pitää olla ongelman korjaajia.”
Kärkkäinen korosti, että kuluttajien luottamus on avainroolissa teknologian kehityksessä.
”Suomessa julkishallinnon ja yksityisen sektorin poikkeuksellisen hyvän yhteistyön ansiosta olemme pystyneet pitämään suomalaisen digiympäristön kohtuupuhtaana esimerkiksi huijauksista. Jos luottamus menee digipalveluihin, mitä sitten tehdään?”
TIEKEn jäsentapahtuman pääteemoina olivat kriittiset teknologiat ja teknologiakriittisyys. Katso tallenne kriittisten teknologioiden osuudesta tästä ja tallenne teknologiakriittisyyden osuudesta tästä.
TIEKE vauhdittaa muutosta kohti reilua ja kilpailukykyistä tietoyhteiskuntaa
- TIEKE on puolueeton tietoyhteiskunnan vaikuttaja, verkottaja ja teknologian hyödyntämisen vauhdittaja.
- Jäsentapahtumassa käydyt keskustelut kietoutuvat suoraan TIEKEn uuteen strategiaan, joka ohjaa toimintaamme vuodesta 2026 alkaen. Strategian ytimessä on neljä keskeistä teemaa: tekoäly ja datatalous, digitaalinen taloushallinto, digikyvykkyydet sekä vastuullisuus.
- Vuonna 2026 TIEKE:
- Edistää tekoälyn ja datan hyödyntämistä vastuullisuustoimien tukena eri aloilla ja jatkaa tekoälyn hyödyntämistä sekä uusien hyödyntämistapojen etsimistä kokeilujen kautta.
- Kehittää organisaatioille toimintamallin toimivien tekoälykokeilujen skaalaamiseksi osaksi arkipäivän toimintaa.
- Fasilitoi data-avaruuksien käynnistämistä, digitaalisten tuotepassien hyödyntämistä ja digitaalisten identiteettilompakoiden kehittämistä.
- Edistää vastuullista digitalisaatiota tarjoamalla valmennuksia, palveluita ja osaamismerkistöjä.
- Strategiaa edistetään 15 hankkeen ja 9 palvelun kautta.
Tule mukaan vaikuttamaan: TIEKEn jäsenenä olet ytimessä
- TIEKEn jäsenyys on paikka vaikuttaa Suomen digitaaliseen tulevaisuuteen.
- TIEKEn tapahtumissa kohtaat oman alasi edelläkävijät, verkostoidut ja löydät uusia kumppanuuksia.
- Voit hyödyntää TIEKEn riippumatonta asiantuntemusta ja laajaa hankekenttää oman organisaationne tukena.
- Voit vaikuttaa tietoyhteiskunnan tulevaisuuteen ja osallistua foorumeiden ja verkostojen toimintaan sekä hankeaihioiden ideointiin.
- Saat 15 % jäsenalennuksen TIEKEn palveluista, kuten ICT-sopimuspohjapalvelusta ja maksullisista valmennuksista.
- Jäsenet saavat näkyvyyttä sadoissa tapahtumissa ja TIEKEn viestintäkanavissa, jotka tavoittavat yli 9 000 lukijaa kuukaudessa.
- Lisätietoa TIEKEn jäsenyydestä
- Kiinnostuitko? Ota suoraan yhteys toiminnanjohtajaamme Hanna Niemi-Hugaertsiin.
