Syyskokous valitsi TIEKEn hallituksen tulevalle kaudelle 
Digikyvykkyys

Syyskokous valitsi TIEKEn hallituksen tulevalle kaudelle 

Marraskuussa pidetty syksyn yhdistyskokous valitsi uuden hallituksen. Kokouksessa vahvistetun toimintasuunnitelman mukaan TIEKE jatkaa vuonna 2024 työtä digikyvykkyyden, digitaalisen taloushallinnon, datatalouden ja vastuullisuuden edistämisen parissa.

Hallituksen puheenjohtajana jatkaa Demos Helsingillä vaikuttava Johannes Anttila. Hallituksessa jatkavat myös Juhani Heikka Istekistä, Risto Holmala SOK:lta, Kimmo Karhu Aalto-yliopistosta, Heidi Kock Haaga-Heliasta, Joonas Mikkilä Teknologiateollisuudesta ja Laura Ylä-Sulkava Business Finlandilta.  

Uusina hallituksen jäseninä aloittavat Tommo Koivusalo Vantaan kaupungilta, Jenni Koskinen Traficomilta sekä Arja Mehtälä Elisalta.  

”Siirryin reilut kymmenen vuotta sitten yksityisen sektorin johtotehtävistä yhteiskunnalliselle puolelle. Olen ollut tyytyväinen. Jatkossakin haluan vaikuttaa Suomen menestymiseen tukemalla mm. alueen liike-elämän kehitystä ja yrityksiä eri tavoin. Olen huomannut, kuinka paljon tekemistä meillä edelleen on digin mahdollisuuksien täysimääräisessä hyödyntämisessä. TIEKEn tavoitteet ovat omasta maailmastani katsottuina erittäin tarpeellisia.” TIEKEn hallituksen työskentelyyn Tommo tuo laajan kokemuksensa ja verkostonsa erityyppisistä organisaatioista eri toimialoilta niin kotimaassa kuin kansainvälisesti.  

Tommo Koivusalo, elinvoimajohtaja, Vantaan kaupunki 

”Johdan tällä hetkellä Liikenne- ja viestintäviraston Datatalousverkostoa, joka virastossamme vastaa datatalouden sääntelyn edistämisestä ja erityisesti EU:n uusien digi- ja ​datasäädösten viranomaistehtävien suunnittelusta, toimeenpanosta ja toiminnan kehittämisestä. Jaan mielelläni liikenne- ja viestintämarkkinoiden tehtävissä kertynyttä osaamistani ja kokemustani. TIEKEn hallituksen jäsenenä pääsen edistämään erityisesti datatalouden kasvun mahdollisuuksia.” 

Jenni Koskinen, verkostojohtaja, Liikenne- ja viestintävirasto Traficom 

”Olen työskennellyt lähes koko työurani ICT-teknologian parissa keskittyen viimeiset parikymmentä vuotta digitaalisen, sosiaalisen ja ympäristövastuun asioihin. Olen johtanut erilaisia teknologiaprojekteja sekä globaaleja asiantuntijatiimejä elektroniikan ja kestävän kehityksen aloilla. TIEKEn hallituksen työhön tuon näkemystä erityisesti digitaalisen vastuun teemoihin, kuten datan ja tekoälyn etiikkaan sekä saavutettavuuskysymyksiin.” 

Arja Mehtälä, vastuullisuuspäällikkö, Elisa Oyj 

“Meillä on vuodelle 2024 strategisia teemoja edistäviä kehittämishankkeita ja avauksia luvassa: kehitämme yritysneuvontapalveluiden digi-, data- ja tekoälyneuvontakyvykkyyttä, pilotoimme kiertotatalouden osaamismerkkejä, jatkamme työtä Peppolin käyttöönoton tukemiseksi ja lanseeraamme vastuullista digitalisaatiota edistävää tarjontaa – vain muutamia mainitakseni. Hallituksen kokoonpanon tarjoama asiantuntemus ja erilaiset näkökulmat tukevat toimintamme kehittämistä erinomaisesti”, toteaa TIEKEn toiminnanjohtaja Hanna Niemi-Hugaerts.

Lue seuraavaksi

Tekoäly ja datatalous
Datakeskusten hyödyt eivät synny automaattisesti – Mitä datakeskukset mahdollistavat ja mitä niiltä tulee edellyttää?
Tekoäly ja datatalous

Datakeskusten hyödyt eivät synny automaattisesti – Mitä datakeskukset mahdollistavat ja mitä niiltä tulee edellyttää?

Datakeskuksista käydään Suomessa vilkasta keskustelua, eikä syyttä. Ne kuluttavat energiaa, vaikuttavat paikalliseen ympäristöön ja ovat merkittäviä investointeja. Samalla ne muodostavat perustan tekoälylle, pilvipalveluille, datataloudelle ja digitaalisille palveluille, joista yhteiskunta on yhä riippuvaisempi. Datakeskukset nähdään myös osana kriittistä digitaalista infrastruktuuria.

Tekoäly ja datatalous
Tekoälystä satelliitteihin – Teknologian kaksoiskäytöstä uusia mahdollisuuksia yrityksille
Tekoäly ja datatalous

Tekoälystä satelliitteihin – Teknologian kaksoiskäytöstä uusia mahdollisuuksia yrityksille

Muuttunut turvallisuusympäristö avaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia yrityksille, joiden teknologia palvelee kaupallisten ratkaisujen lisäksi myös yhteiskunnan resilienssiä ja puolustusta. Lupaavia näkymiä löytyy niin tekoälyssä, sensoreissa, autonomisessa liikkumisessa kuin energiatehokkuudessa.

Digikyvykkyys
Osaamista ei voi johtaa, jos sitä ei tunnisteta
Digikyvykkyys

Osaamista ei voi johtaa, jos sitä ei tunnisteta

Organisaation osaaminen ei aina näy tutkinnoissa, tehtävänimikkeissä tai henkilöstöjärjestelmissä. Osaamista kertyy työtehtävissä ja projekteissa, mutta myös koulutuksissa, vapaaehtoistyössä, harrastuksissa ja monissa muissa tilanteissa työelämän ulkopuolella. Kun tämä osaaminen tunnistetaan ja tehdään näkyväksi, organisaatio saa käyttöönsä kyvykkyyksiä, jotka muuten saattaisivat jäädä hyödyntämättä.

Marko Silventoinen