Taloushallinnon sanomavälitys tarjoaa ratkaisun yritysten vastuullisuustietojen siirtoon
Digitaalinen taloushallinto

Taloushallinnon sanomavälitys tarjoaa ratkaisun yritysten vastuullisuustietojen siirtoon

Tiukentuvat vastuullisuusvaatimukset haastavat yritykset keräämään ja siirtämään tuotteiden ja toiminnan vastuullisuustietoja läpi toimitusketjujen. Yksi ratkaisu tähän löytyy olemassa olevasta taloushallinnon sanomavälityksestä.

EU:n vastuullisuusraportointivelvoitteet (CSRD) ja tuotepassivaatimukset laajenevat tulevina vuosina koskemaan yhä useampia yrityksiä. Jotta yritykset selviävät uusista velvoitteista, niiden täytyy löytää tehokas tapa kerätä ja siirtää vastuullisuustietoja yritysten välillä.

Tällä hetkellä moni yritys kerää käsin ja takautuvasti vastuullisuustietoja esimerkiksi sähköpostin välityksellä Excel-taulukoissa.

”Vastuullisuusvaatimukset tulevat jo vihreän rahoituksen ja projektitalouden kautta ihan arkeen. Esimerkiksi meillä rakennusalalla tämä näkyy niin, että rakennushankkeille ja usean rakennusalan yrityksen omaan vastuullisuusohjelmaan ja -raportointiin tarvitaan numerotietoja, joilla vastuullisuutta mitataan. Ihan tuotetasolta saakka”, Rakennustietosäätiö RTS:n tutkimusjohtaja Tommi Arola kertoo.

Verohallinnon kehitysasiantuntija Johanna Kotipelto painottaa, että data pitää saada liikkumaan tehokkaasti:

”Käytännössä vastuullisuusraportointi kulkee tilintarkastuksen ja talousraportoinnin kanssa käsi kädessä. Tässä taloushallinnossa käytössä olevan Peppol-sanomien mekanismi on erityisen kiinnostava, koska sillä voidaan yhdistää taloustieto ja tuotetieto, mikä helpottaa vastuullisuusraportointia. Peppolin avulla on mahdollista automatisoidusti välittää yrityksestä toiseen tietoa käyttäen aina samaa standardimuotoa noudattavia sähköisiä asiakirjoja.”

Olemassa olevia rakenteita kannattaa hyödyntää

TIEKEn järjestämissä työpajoissa ovat nousseet esiin yritysten haasteet vastuullisuusraportoinnissa: käytössä oleva data ei kata kaikkia vaatimuksia, datan keräämis- ja raportointitavat vaihtelevat, ja taloushallinnon sanomista puuttuvat standardit vastuullisuustiedoille.

”Suurin haaste on se, jos tuote- ja tilaustiedot eivät ole rakenteisesti tallennettuna tietokannoissa – eli systemaattisesti tietyssä muodossa. Tällöin niiden selvittäminen jälkikäteen on työlästä.  Joudumme usein nojaamaan toimittajien kykyyn raportoida tietoja”, rakennusyhtiö Firan projektipäällikkö Hannes Ilveskoski kertoo.

Asiaan saataneen kuitenkin helpotusta, sillä EU:n standardointijärjestö CEN valmistelee ehdotusta vastuullisuus- ja tuotepassitietojen siirtämisestä Peppol-sanomien ja verkkolaskujen mukana. Ehdotuksen odotetaan valmistuvan vuoden 2025 loppuun mennessä.

”Olemassa olevien rakenteiden hyödyntäminen on järkevää. Jos ajattelemme hankintaketjuja, mitä pidempi ketju on ja mitä enemmän alkuperätietoa tai jäljitettävyyttä joudutaan kuljettamaan, sitä tärkeämpää on löytää yhdenmukainen ja aina mukana oleva ratkaisu”, Johanna Kotipelto toteaa.

Rakennusala näyttää suuntaa

Rakennusalalla monen toimijan toimitusketjut ovat yleisiä, ja alalla onkin otettu aktiivinen rooli vastuullisuustietojen digitaalisen siirron kehittämisessä. Käytännöistä voivat hyötyä muutkin toimialat.

”Olemme tehneet ensimmäiset toimitusketjukohtaiset tietovirtakuvat Rakennusteollisuus RT:n toimitusketjun digitalisointiprojektin avulla. Näiden avulla näemme, mikä tieto kulkee missäkin toimitusketjussa, kenelle ja miten. Tämä auttaa meitä liittämään vastuullisuustiedon tuotteiden, toimitusketjujen ja rakennustuotannon prosesseihin”, RTS:n Arola sanoo.

Fira kehittää järjestelmiään vastuullisuusraportointia varten.

”Kehitämme järjestelmiämme niin, että voimme yhdistää tilausten ja työmaiden varastotiedot. Näin saamme tarkat tiedot kohteissa käytetyistä materiaaleista ja määristä”, Ilveskoski kertoo.

Muutos tapahtuu nopeasti

Alan toimijat uskovat merkittävien muutosten tapahtuvan seuraavan viiden vuoden aikana.

 ”Tiedon liikuttamisen kulttuuri on muutoksessa. Vastuullisuusraportointi velvoittaa meitä tekemään asioita eri tavalla. Samalla teknologiapaine tulee rytinällä tekoälyn ja muiden ratkaisujen myötä”, Arola arvioi.

”Käytännössä suurimpia konkreettisia muutoksia tulee olemaan läpimenon kehitys ja sen vaikutukset koko toimitusketjuun. Vastuullisuusvaatimukset tiukentuvat ja tiedon pitää olla rakenteellisesti hallussa”, Ilveskoski täydentää.

TIEKE tukee muutosta

TIEKE toimii aktiivisesti digitalisaation edistäjänä. Yhdistys tuo yhteen eri toimijat kehittämään yhteisiä ratkaisuja.

”TIEKE on äärimmäisen arvokas yhteistyökumppani. Heillä on vuosikymmenten kokemus siitä, miten pistemäisistä ratkaisuista onnistutaan kehittämään sujuvoittavia toimintatapoja ja miten otetaan eri osapuolet yhteen”, Kotipelto kiittää.

Alan toimijat toivovat TIEKEltä tukea erityisesti ohjelmistotalojen valmiuksien arviointiin.

 ”Toivomme asiantuntijanäkemystä siitä, miten ohjelmistotalot ymmärtävät tuote- ja tilaustoimitusketjun standardit ja pystyvätkö heidän järjestelmänsä hallitsemaan tietoa standardien mukaisesti”, Ilveskoski toteaa.

Lue seuraavaksi

Digitaalinen taloushallinto
Taloushallinnon sanomavälitys tarjoaa ratkaisun yritysten vastuullisuustietojen siirtoon
Digitaalinen taloushallinto

Taloushallinnon sanomavälitys tarjoaa ratkaisun yritysten vastuullisuustietojen siirtoon

Tiukentuvat vastuullisuusvaatimukset haastavat yritykset keräämään ja siirtämään tuotteiden ja toiminnan vastuullisuustietoja läpi toimitusketjujen. Yksi ratkaisu tähän löytyy olemassa olevasta taloushallinnon sanomavälityksestä.

Viestintätoimisto Aivela
Ajankohtaista
Verkkolaskujen data avaa uusia mahdollisuuksia
Ajankohtaista

Verkkolaskujen data avaa uusia mahdollisuuksia

Taloushallinnon dokumenttien dataa voidaan hyödyntää monipuolisesti eri liiketoimintaprosesseissa. Pilottihankkeet osoittavat, että esimerkiksi tuotteiden jäljitettävyystieto voidaan sisällyttää verkkolaskuihin, mikä tehostaa yritysten toimintaa ja säästää resursseja. Digitaalinen tuotepassikokeilu ja rakennusteollisuuden tilaamisen pilotti ovat jo näyttäneet käytännössä, miten taloushallinnon sanomia voidaan hyödyntää uusilla tavoilla.

Viestintätoimisto Aivela
Digikyvykkyys
Digikyvykkyyden kasvattaminen – mitä se käytännössä on?
Digikyvykkyys

Digikyvykkyyden kasvattaminen – mitä se käytännössä on?

Kun yritykset pohtivat digitalisaation hyödyntämistä, mieleen nousee usein kysymyksiä siitä, miten ottaa ensimmäiset askeleet ja mistä oikeastaan kannattaa aloittaa. Digitalisaatio, tekoäly ja automaatio tuntuvat olevan kaikkialla, mutta yrityksen on usein vaikea hahmottaa, mitkä näistä teknologioista ovat hyödyllisiä juuri heidän liiketoiminnassaan ja miten ne konkreettisesti tukisivat kasvua ja kilpailukykyä. Ensimmäinen askel on kiinnittää huomiota omaan digikyvykkyyteen. Mutta mitä se tarkoittaa käytännössä?

Helena Laitinen