Teemme Suomen digitaalista suuntaa yhdessä

Tilaisuus keräsi linjojen ääreen satoja digitaalisesta kehityksestä kiinnostuneita niin yritysmaailmasta, koulutusorganisaatioista, kunnista ja muista julkisen sektorin tehtävistä kuin muilta toimijoilta. Keynote-puheista ja asiantuntijakeskusteluista koostunut ohjelma rikastui entisestään aktiivisen osallistujakunnan ansiosta: yleisö kommentoi todella vilkkaasti HowSpace-tapahtuma-alustalla ja osallistui siellä toteutettuihin mielipidemittauksiin. TIEKE kiittää hedelmällisestä, kohtaamisten täyteisestä päivästä.

“Päivän neljä teemaa limittyivät, mutta etenkin digikyvykkyys, eli riittävä digiosaaminen ja teknologisesti tarkoituksenmukaiset olosuhteet, nousi usein esiin pohjana, jonka varassa voi edistää myös kestävää datataloutta, sujuvaa digitaalista taloushallintoa ja aidosti vastuullista digitalisaatiota”, TIEKEn toiminnanjohtaja Hanna-Niemi Hugaerts summasi päivän antia. “On tärkeä käydä säännöllisesti tietoista pohdintaa yhteisönä siitä, kuinka valjastamme digitalisaation tuomaan meille hyötyä, kilpailukykyä, hyvinvointia kestävällä tavalla sen sijaan, että menisimme itseisarvoisesti teknologia edellä.”

Päivän esityksissä ja keskusteluissa nousi myös yhä uudestaan esiin yhteentoimivuuden ja yhteismitallisuuden tärkeys. Meidän tulee osata määrittää tietoyhteiskuntaan liittyvät tavoitteemme paremmin, ja kulkea sitä kohti määrätietoisesti mittarit tukenamme.

TIEKE on pitkän linjan digikyvykkyyden edistäjä. Osaamistarpeet muuttuvat teknologian ja toimintakulttuurin muuttuessa – ennakoimme kehityskulkuja ja olemme kumppanina niihin vastaamisessa. Haluamme osaltamme pitää huolta siitä, että niin organisaatioilla kuin yksilöilläkin on riittävä digiosaaminen – niin työelämässä kuin arjen askareissa.

Milka Kortet korostaa keynote-puheenvuorossaan, että hyvinvointia ylläpitävä digikyvykäs Suomi tehdään yhdessä.

“Paljon puhutut osaajapula, tarve työperäiselle maahanmuutolle ja työn murros ovat johtaneet siihen, että organisaatioissa on käynnissä oppimismyönteisyyden käänne”, Milka Kortet tiivistää. “Digikyvykkyyden osalta kulttuuurin tulee olla oppimismyönteinen ja kokeiluja tukeva.” Kortet iloitsee myös tutkintoperusteisen oppimisen ulkopuolella kertyvän osaamisen paremmasta tunnettuudesta. Esimerkiksi Digitaitojen osaamismerkistön kaltaiset taitopohjaiset keinot osoittaa osaamistaan ovat lisänneet suosiotaan.

Milka on kerännyt esitykseensä myös vinkkejä Suomen digikyvykkyyden parantamiseksi niin työnantajille, työntekijöille kuin päättäjille. Katso oheiselta tapahtumatallenteelta, mitä ne ovat.

Keskustelutallenteella Elinkeinoelämän keskusliiton Mirja Hannula ja Digi- ja väestötietoviraston Kimmo Rousku uppoutuvat TIEKEn digiosaamisen vauhdittaja Merja Sjöholmin kanssa niin osaamisvajeen taklaamiskeinoihin, digikyvykkyyden näkyväksi tekemisen tapoihin kuin digikyvykkyyden merkitykseen riskien hillinnässä.

”Iso hyppäys on todella tullut todeksi pandemian myötä. Moni on nyt oppinut kykenevänsä elämään hybridi- tai etätyön kanssa. Myös suhde oppimiseen on muuttunut”, huomauttaa Mirja Hannula. “Mielenkiinto tutkintojen ja täydennyskoulutusten ulkopuolisiin keinoihin hankkia osaamista on lisääntynyt. Tämä koskee niin massa-MOOCeja kuin osaamismerkkien kaltaisia mikrotutkintoja.”

”Digikyvykkyyden pysyminen hyvällä tasolla edellyttää ehkä itse asiassa parannusta ennakointikykyymme teknologisen kehityksen osalta, ja kykyä sopeutua muutoksiin jotka eivät menneet kuten ajattelimme. 3 vuotta sitten odotimme uutta iloista 20-lukua ja mitä saimmekaan: pandemian ja Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan”, muistuttaa Kimmo Rousku. ”Ei kukaan pysty täysin ennustamaan miltä tulevaisuus näyttää, siksi meidän olisi tärkeä olla varautuneena vähän kaikkeen. Suomi on näissä asioissa varautunut melkein parhaiten, mutta petrata voi aina.”

Organisaatioiden kyvykkyys hyödyntää dataa ja rakentaa uusia datapohjaisia tuotteita ja palveluita on laajasti tunnistettu kilpailukyvyn mittari. Datatalous tarjoaa erilaisia rooleja toimijoille aina pk-yrityksistä julkiseen sektoriin, ja TIEKE haluaakin osaltaan auttaa toimijoita tunnistamaan datatalouden heille avaamat mahdollisuudet – oli roolina sitten datan hyödyntäjä, jalostaja, välittäjä tai tarjoaja.

Laura Halenius esittää keynote-puheenvuorossaan Reilusti menestystä datasta, että vuonna 2023 jokaisen meistä tuli olla kiinnostunut datataloudesta. “Käynnissä on merkittävimpiä teknologisia mullistuksia sataan vuoteen, vaikka datan mahdollisuuksia ei julkisessa keskustelussa käsitellä yhtä usein kuin vakavia väärinkäytöksiä, epäeettisiä mainostajia tai vakoilua. Kuitenkin datatalouden tuotoksia ovat esimerkiksi esitäytetty veroilmoitus”, Laura Halenius huomauttaa.

Laura Haleniuksen mukaan kiinnostunut tulee erityisesti olla siitä, että Suomi on jäljessä vertailumaidensa kyvystä hyödyntää dataa. Samoin on tärkeä seurata, kenen ehdoilla yksityisyydensuojan kannalta herkkää dataa käsitellään. Esimerkiksi digipalvelun yksityisyydensuojan taso voi olla hyvin erilainen riippuen siitä, sijaitsevatko sen palvelimet Kiinassa, Yhdysvalloissa vai Suomessa.

Keskusteluosiossa Anita Juho, Miia Lindell ja TIEKEn verkottaja Jari Salo avaavat niin yksityisen kuin julkisenkin sektorin roolia datataloudessa ja pohtivat datataloutta edistäviä yhteisponnistuksia. Keskustelua viriää esimerkiksi DESI-raportista, jonka mukaan pk-yritysten dataymmärrys Suomessa ei tällä hetkellä erotu edukseen.

“Meiltä puuttuvat esikuvat datataloudesta”, Anita Juho toteaa. Moni yritys esimerkiksi teollisuudessa on kehittänyt tulostaan datanoptimoinnilla, mutta syystä tai toisesta sellaista ei käsitellä paljon julkisessa keskustelussa. Etenkin moni pk-yritys voi kokea aloittamisen vaikeutta, koska heille sopivista datan hyödyntämisen mahdollisuuksista ei ole riittävästi heille sopivaa tietoa saatavilla.”

“Toinen kompastuskivi taitaa olla suunnitelmallisuuden puute”, Miia Lindell pohtii. “Datalähtöisen toiminnan kehittämiseen voi olla suuri alkuinto, ja kun se katoaa, kuivuu kokeilu kasaan. Organisaatiot tarvitsisivat enemmän malleja siihen, kuinka datan hyödyntäminen on aina toiminnan keskiössä.”

Reaaliaikainen, läpinäkyvä talous on uusien innovaatioiden mahdollistaja ja yksi tulevaisuuden kilpailukyvyn kulmakivistä. Verkkolaskuosoitteistosta saatujen oppien pohjalta TIEKE vie kehitystä eteenpäin edelläkävijöiden kanssa. Huolehdimme siitä, että mahdollisimman moni organisaatio hyödyntää standardeja ja yhteisiä toimintamalleja.

Markus Hautala syventyy puheenvuorossaan digitaalisten lompakoiden kehitystyöhön ja sen kansalliseen ja kansainväliseen kehitykseen. Esimerkiksi EU-tasolla on käynnissä digitaaliseen identiteettiin liittyvää lainsäädäntötyötä, jonka on tarkoitus parantaa yksilön oikeuksia ja pääsyä digitaalisten palveluiden piiriin.

“Yksilöiden lisäksi visioon kuuluvat omat digitaaliset lompakot yrityksille”, Markus Hautala esittelee. “Tällöin samasta sovelluksesta voisivat löytyä tiettyä organisaatiota koskevat luvat, rahaliikenteen kuitit ja muut toiminnan pyörittämiselle keskeiset tiedot.” Huvin vuoksi muutosta ei olla edistämässä: Hautala tähdentää, että lompakkotyön lopputuloksena sähköinen asiointi on turvallisempaa ja tehokkaampaa, mikä lisää tuottavuutta ja luo kustannussäästöjä myös kansantalouden tasolla.

Keskustelussa Vuokko Mäkinen ja Keijo Kettunen uppoutuvat TIEKEn digivirittäjä Timo Simellin kanssa käynnissä oleviin kehityskulkuihin ja kannustivat sektorirajat ylittävään yhteistyöhön digitaalisen taloushallinnon parissa.

“Digitaalinen taloushallinnon rooli voisi olla hirvittävän paljon laajempi monessa organisaatiossa. Tällä hetkellä moni yritys käyttää sitä ensisijaisesti viranomaisraportoinnin ja palkanmaksun tapaisiin tärkeisiin toimintoihin. Dataa hyödyntämällä yrityksen taloutta olisi kuitenkin mahdollista suunnitella pitkäjänteisemmin”, Vuokko Mäkinen napautti.

Parhaimmillaan digitaalinen taloushallinto auttaisi suuntaamaan katseen siihen, mihin yrityksen talous on menossa. Tällaisen mahdollisuudet tulisi kommunikoida yrityksille niiden omalla kielellä.

“Työnantajani valtionkonttori on muuttunut 2000-luvun aikana. Meillä on toivottavasti parempi ymmärrys yritysten tarpeista, mutta pyrimme myös itse elää kuten opetamme. Eli jos alamme edellyttää verkkolaskutuksen käyttöä asioinnissa valtion kanssa, otamme ne ensimmäisenä käyttöön myös Valtionkonttorissa”, toteaa Keijo Kettunen.

Mistä puhumme, kun puhumme vastuullisuudesta? Se on meidän kaikkien asia nyt ja tulevaisuudessa. Edistämme TIEKEssä arvojemme mukaisesti vastuullisuutta, niin omassa toiminnassamme kuin yhteiskunnassa laajemminkin. Käsitämme aihepiirin laaja-alaisesti, niin ympäristö- ja ilmastokysymyksiin liittyvänä vastuullisuutena kuin esimerkiksi digitaalisten oikeuksien toteutumisena.

Minna Kröger vieraili tapahtumassa kertomassa Elisan vastuullisuustyöstä. Vastuullisuus ymmärretään yhtiössä pitkäjänteisen liiketoiminnan edellytyksenä.

“Jaottelemme vastuullisuuden neljään osa-alueeseen omassa toiminnassamme: sosiaaliseen, ekologiseen, taloudelliseen ja myös digitaaliseen vastuullisuuteen”, Kröger esittelee Elisan mallia. “Digitaalista vastuullisuutta ei ole kovin tavallista eritellä omaksi kokonaisuudekseen, mutta digitaalisuus on Elisan toiminnan ja palveluiden ydin. Siksi haluamme kiinnittää erityistä huomiota turvalliseen ja luotettavaan digitaaliseen ympäristöön.”

Viivi Lähteenoja ja Janne Kalliola lähestyivät vastuullisuutta sekä ilmasto- ja ympäristönäkökulmista kuin datavastuullisuudenkin vinkkelistä.

“Mitä enemmän dataa käsitellään ja säilytetään, sitä enemmän kuluu energiaa. Samoin mitä enemmän dataa kerätään, sitä helpommin rikotaan ihmisten yksityisyyttä”, Janne Kalliola muistuttaa kysyttäessä data- ja ilmastoetiikan yhtymäkohdista. “Matti Pärssin tutkimuksen mukaan mainosverkot, jotka usein perustuvat ihmisten yksityisyyden kairaamiseen, vievät jopa 10 prosenttia verkon kuluttamasta sähköstä.”

“Muutoksen ajurit digitaalisessa vastuullisuudessa vaativat kaikkia sektoreita. Tarvitsemme niin rahoitusta, kansallisen tason tahtotilaa, vallanpitäjien sitoutumista, sääntelyä ja raportointivelvoitteita, kehittyvää teknologia kuin yhteiskunnallista keskustelua ja asenteiden muutosta.” Viivi Lähteenoja summasi.

TIEKE on luotettu ja asiantunteva kumppani esimerkiksi kehittämishankkeissa, yhteistyöalustana, keskusteluiden herättelijänä ja digitaalisten pullonkaulojen ratkojana.

Toimimme myös asiantuntijakumppanina erilaisissa digitalisaation ja tietoyhteiskuntakehitykseen liittyvissä teemoissa. Olemme tutkimustulosten ja erilaisten ratkaisujen hyödyntämisen vauhdittaja. Esimerkiksi vastuullisuusteeman osalta korkeakoulut tekevät laadukasta tutkimusta, jota TIEKE yleistajuistaa – ja yritystajuistaa – jalkauttaen kentälle ja käyttöön.

Haluatko tietää lisää toiminnastamme? Tutustu TIEKEn teemojen omiin sivuihin, joiden kautta löydät helposti kutakin aihetta koskevat uutiset, hankkeet, palvelut, tapahtumat ja julkaisut. Voit myös ottaa meihin suoraan yhteyttä yhteistyöehdotuksesi tiimoilta.