Datatalous mullistaa myös pk-yritysten liiketoiminnan

”Data on tämän ajan tärkein raaka-aine”, Sitran Datatalouden tiekartta -projektin projektijohtaja Laura Halenius toteaa.  

Tämän vahvistaa vilkaisu maailman arvokkaimpien yritysten listalle. Taannoin valtaa pitivät öljyjätit, nyt Apple, Microsoft, Amazon sekä Facebookin ja Googlen omistajayritykset. Niiden markkina-arvo perustuu puhtaasti datan hyödyntämiseen. 

Datatalouden kehitystä voi ennakoida katsomalla muita maailmaa mullistaneita innovaatioita. Esimerkiksi 1900-luvun alun sähkötekniikan keksinnöt sysäsivät tuottavuuden lopulta huimaan kasvuun. Vaati kuitenkin aikaa, että yritykset oppivat hyödyntämään uusia teknologiaa liiketoiminnassaan. Sata vuotta myöhemmin digitalisaatio etenee pitkin harppauksin, mutta toden teolla sen hedelmistä nauttivat vasta harvat digijätit.   

”Digitalisaatio on tähän mennessä keskittynyt pitkälti sisäiseen tehostamiseen, vanhojen toimintojen viilaamiseen”, toteaa Teknologiateollisuus ry:n johtava asiantuntija Joonas Mikkilä. 

Suuri mullistus liiketoimintaan on siis vasta tulossa. 

”Seuraavassa vaiheessa yritykset muotoilevat koko liiketoimintamallinsa uudelleen. Tieto ja sen jalostaminen ovat avainasemassa, kun tulevaisuudessa tuotetaan uutta arvoa asiakkaille ja kumppaneille”, sanoo Mikkilä. 

”Yrityksissä tarvitaan aivan uudenlaista ajattelua. Datatalous tulee muuttamaan liiketoimintaa joka toimialalla”, Laura Halenius vahvistaa.  

Vaikka datan jalostajat ovat 2000-luvulla korvanneet öljynjalostajat sijoittajien suosikkina, ei ”data on uusi öljy” -vertaus ole erityisen onnistunut, toteaa Halenius. Data kun ei kulu käytössä. 

”Itse asiassa se on juuri toisinpäin. Mitä useampi käyttää samaa dataa, sen arvokkaammaksi data rikastuu”, Halenius toteaa.  

Oman liiketoimintadatan analysointi Excelissä on yrityksille rutiinia, mutta suurin arvo syntyy, kun yhdistetään dataa oman yrityksen sisältä ja ulkopuolisista lähteistä. Fyysisessä maailmassa pyritään kovaa vauhtia kohti kiertotaloutta, jossa yhden jäte on toisen raaka-aine. Suunta on sama myös datataloudessa.  

”Me siirrymme siinäkin kohti kiertotaloutta. Pitää oppia ekosysteemimäiseen toimintatapaan, hyödyntämään muiden dataa, ja jakamaan omaansa. Tämä tulee olemaan todella iso yrityskulttuurin muutos”, Halenius pohtii. 

Suomi on datatalouden suhteen hyvissä lähtökuopissa, kertoo ETLAn vuotuinen digibarometri, joka mittaa digitaalisuuden hyödyntämistä eri maissa. Parhaiten Suomi menestyy julkisen sektorin vertailussa. 

”Suomessa on esimerkiksi mielettömän hyvät vuosikymmenten varrella kerätyt terveysdatavarannot. Sen päälle pystytään tekemään maailmanluokan kehitystyötä”, Halenius kertoo. 

Hyvä esimerkki ovat HUSin rakentamat algoritmit, jotka tunnistavat tehokkaasti aivoverenvuodon.  

”Algoritmit on myös jaettu vapaasti tutkimusyhteisön käyttöön. Tämä on sellaista reilua toimintaa, joka lisää hyvinvointia, ja josta voi syntyä myös uusia innovaatioita”, Halenius toteaa. 

Myös suomalainen teollisuus on hyvissä asemissa. Erityisesti isot suomalaiset teknologiateollisuuden yritykset ovat maailman huippua digitalisaatiossa ja datan hyödyntämisessä. Tutkijoiden tärkeä havainto on, että digitaalisen intensiteetin kasvattaminen johtaa yrityksissä korkeampaan tuottavuuteen. 

”Kansainvälisessä vertailussa me olemme digitalisaatioasteessa ihan kärkipäässä. Sen sijaan datan hyödyntämisessä me jäämme jälkeen verrokkimaistamme. Meidän pitäisi pystyä vahvistamaan suomalaisyritysten kyvykkyyttä datan hyödyntämisessä”, Mikkilä toteaa.  

”Se mitä yrityksistä puuttuu, on uskallus lähteä kokeilemaan. Tarvitaan myös lisää ymmärrystä datan mahdollisuuksista”, Laura Halenius arvioi. 

”Erityisesti pk-yrityksissä tarvitaan tietynlaista rytminvaihdosta, jotta pysytään datatalouskehityksessä mukana”, sanoo Joonas Mikkilä.  

Mikkilä hämmästelee, että teknologiamyönteisen Suomen yritykset ovat jostain syystä syystä verrokkimaita pessimistisempiä datatalouden mahdollisuuksien suhteen. 

”Ehkä me tarvitsisimme lisää vertaisesimerkkejä datatalouden menestyjistä.” 

Tällaisia löytyy esimerkiksi Teknologiateollisuuden vuonna 2021 pilotoimasta pk-yritysten datakiihdyttämöstä. Se auttoi valmistavan teollisuuden pk-yrityksiä datapohjaisen liiketoiminnan kehittämisessä. Yksi osallistujista oli 200 henkilöä työllistävä loimaalainen perheyritys Dinolift. Yritys kehitti datakiihdyttämössä valmistamiinsa henkilönostimiin uusia digitaalisia palveluita. Telematiikan avulla Dinolift näkee täsmällisesti, paljonko koneita käytetään ja missä päin. Koneista kerätään myös paljon muuta dataa, kuten tietoja käyttötavasta, vikatilanteista ja vikatyypeistä. 

Myös Sitra on rakentanut pk-yrityksille oman Datasta kasvua -ohjelman eri koulutuksentarjoajien käyttöön.  TIEKE hyödynsi materiaaleja koulutuksessa, joka oli suunnattu koronapandemian kurittamille matkailu- ja ravintola-alan yrityksille.  Datasta kasvua -verkkovalmennuksen webinaarit tavoittivat lähes 500 alan yrittäjää ympäri Suomen. 

TIEKE on myös pilotoinut Työterveyslaitoksen toimeksiannosta digiagentti-toimintaa. Digiagenttipilotti oli osa hallitusohjelman TYÖ2030-ohjelmaa. Siinä parempaa tulosta tavoitteleva pk-yritys saa konsultikseen kokeneen digiagentin, joka auttaa yritystä kehittämään datapohjaista liiketoimintaansa. 

”Meillä on olemassa monia hyviä toimintamalleja”, Mikkilä toteaa. 

Mikkilä toivoo Suomeen Teknologiateollisuuden, Sitran ja TIEKEn toimintamallien pohjalta rakennettua kansallista datatalouden kasvuohjelmaa. Se tarjoaisi tietoa, työkaluja ja kannusteita ja auttaisi erikokoisia yrityksiä ja alan tutkimusta yhdistämään voimansa datatalouden vauhdittamiseksi.  

Ensimmäinen askel ohjelman rakentamisessa on Sitran Laura Haleniuksen johdolla valmisteltava kansallinen datatalouden tiekartta, joka julkistetaan huhtikuussa 2023.  

”Tiekartta näyttää yhteisen suunnan, mihin suuntaan datataloutta pitäisi kehittää”, lupaa Halenius.  

Luvassa on myös datatalouden kehitystä seuraavat mittareita sekä inspiroivia esimerkkejä toimista, joilla datatalouden kehitystä tuupataan eteenpäin. 

Entä miten TIEKE voi omalta osaltaan edistää matkaa kohti kukoistavaa suomalaista datataloutta? 

Halenius kehottaa jatkamaan nykyiseen malliin. TIEKE on tehnyt hyvää työtä esimerkiksi EU:n GDPR-lainsäädännön avaamisessa kehittämällä itsearviointityökalun ja tarjoamalla webinaareja yhteistyössä Tietosuojavaltuutetun toimiston kanssa.  

”TIEKE on erityisesti pk-sektorin ja järjestöjen kouluttaja. Toivottavasti tulevaisuudessa on tarjolla käytännönläheistä koulutusta esimerkiksi ekosysteemimäisestä ajattelutavasta ja liiketoiminnan uudistamisesta datan avulla.” 

Mikkilän mukaan TIEKE voi tehdä päänavauksia siellä, missä tarvitaan vähän ravistelua.  

”TIEKE on hienosti edistänyt digiagentti-toimintaa ja SITRAn Datasta kasvua -ohjelmaa. Tällaisiin avauksiin kannustan vastakin”, Mikkilä toteaa.  

Pk-yrittäjien asialla on myös EU, jossa on käynnissä iso joukko datatalouden lainsäädäntöhankkeita. Niiden tavoite on sama kuin Sitran reilu datatalous -ohjelmalla: maailma, jossa digijätit eivät dominoi datavirtoja, ja yksilöillä on oikeus hallita omaa dataansa.  

Esimerkiksi valmisteilla oleva Data Act selkiyttää älyjääkaappien, sähköautojen tai teollisuuslaitteiden omistajien oikeutta laitteidensa käytöstä syntyvään dataan, ja antaa mahdollisuuden jakaa sitä eteenpäin.  

”Tässä etsitään tasapainoa. Vastakkain ovat laitevalmistajien, käyttäjien ja dataa jalostavien kolmansien osapuolien intressit. Nämä kaikki pitää ottaa huomioon”, Mikkilä pohtii.  

Datatalouden peruskurssi on paikallaan paitsi yrityksille, myös jokaiselle meistä.  

”Jokainen suomalainen tarvitsee datalukutaitoa. Kaikkien pitäisi ymmärtää uuden datapohjaisen maailman toimintalogiikkaa”, Laura Halenius sanoo.