Digikyvykäs huominen

Maailman kovin digikyvykkyysmaa? Mitä se käytännössä tarkoittaisi? Kortet maalailee yhteiskuntaa, jossa julkiset palvelut ovat niin saavutettavia ja vaivattomia, että ne toimisivat houkuttimena kansainvälisille osaajille. Kaikki organisaatiot ja yksilökäyttäjät, taustoistaan ja rajoitteistaan riippumatta, pääsisivät hyötymään palveluista, joissa rajapinnat mahdollistaisivat tiedon hallitun siirtämisen palvelusta toiseen. ” Meillä on kaikki mahdollisuudet päästä siihen tavoitteeseen, kunhan vain tahtoa löytyy ja saamme sovittua suuntaviivoista yhdessä”, Kortet toteaa.

Koronan myötä saimme nähdä sekä surullisia yrityskohtaloita että huikeita onnistumisia. Ketterät sopeutujat tuntuivat selviävän myllerretyssä maailmassa kilpailijoitaan paremmin. ”Kuluneet poikkeusvuodet ovat näyttäneet meille käytännössä, kuinka tärkeää yrityksen on tuntea henkilöstönsä osaaminen ja potentiaali”, Kortet summaa. ”Pitää tietää paitsi nykyisiin tehtäviin liittyvät taidot, myös se, kuka pystyy ottamaan mitäkin haltuun, kun nopea muutostarve nousee.”

Kortet löytää henkilöstön osaamisen kartoittamisesta ja määrätietoisesta kehittämisestä myös useita hyötyjä, jotka auttavat tavallisessa arjessa: ”Ihan kilpailukykyähän se on, osaava henkilöstö. Ja kun yritystä kiinnostaa henkilöstön osaaminen, tuetaan työntekijöiden kokemusta siitä, että heidän kasvullaan ja hyvinvoinnillaan on merkitystä.”  Tämä kaikki heijastuu työntekijöiden jaksamiseen ja sitoutumiseen työnantajaan. ”Ja kun joku lopulta vaihtaa työnantajaa, yrityksen pitää tietää, mitä osaamista ja millaisia vahvuuksia ovesta juuri käveli ulos.”

Yritysten ei pitäisi ajatella henkilöstön kehittymistä vastuuna tai velvollisuutena, vaan mahdollisuutena. ”Se on selvä kilpailuvaltti”, Kortet huomauttaa. ”Teknologia on hankittavissa ja tuotanto on kilpailijoillakin hallussa. Osaaminen ja ihmiset ovat ne tekijät, joilla voi erottua.”

TIEKEn hallinnoima digitaitojen osaamismerkistö on otettu monella työpaikalla työkaluksi, kun varmistutaan siitä, että työntekijöillä on riittävä osaaminen tietotyö tekemiseen. Samalla saadaan arvokasta tietoa siitä, millaista lisäkoulutusta tarvitaan. Osa organisaatioista on lähtenyt myös tunnistamaan juuri heillä tarvittavaa erityisosaamista ja luomaan omia osaamismerkkejä. Kortet tunnistaa tämän työn hyödyt – osaamisen sanoittaminen tuo syvempää ymmärrystä siitä, millä keinoin yritys tuloksensa tekee.

Polku kaikkia palvelevaan, digikyvykkääseen yhteiskuntaan ei ole aivan esteetön. ”Näen haasteena yhteisen tahdon puutteen ja pyörän keksimisen uudestaan ja uudestaan”, Kortet kiteyttää. ”Meidän pitää yhdessä kirkastaa se, millä säännöillä mennään eteenpäin.” Ratkaistavina on suuria kysymyksiä rajapinnoista, dataetiikasta ja tietoturvasta. On myös syytä uskaltaa tehdä yhdessä: Kukaan ei hyödy, jos kaikki keksivät omissa poteroissaan samaa pyörää samaan aikaan. Erityisesti raja-aitaa julkisen ja yksityisen sektorin välillä olisi saatava purettua.

Kortet näkee haasteita myös tiedon sirpaloitumisessa. ”Esimerkiksi ennakointityötä tehdään paljon, mutta tiedonjyvät ovat hajallaan eri toimijoilla. Tässä voisi myös hyödyntää tekoälyä, jotta saisimme tiedosta hyödyn irti” Kokeiluja tiedon jakamisesta laajempaan käyttöön on jo tehty, ja esimerkiksi Teknologiateollisuus ry:n Osaamispulssi hyödyntää tekoälyä tiedon koostamisessa.

Hyvä esimerkki uudenlaisesta lähestymistavasta osaamistarpeiden ennakointiin on Työ- ja elinkeinoministeriön ja työelämätoimijoiden yhteistyössä toteuttama Työvoimatiekartta-työ.

Kortet toivoo valtiovallalta todellista johtajuutta, jotta voimme pyrkiä johdonmukaisesti kohti tavoitteitamme yhteiskuntana. Meidän pitää päättää, kuka tekemistä ohjaa ja hoputtaa. Riskien hallinta on tärkeää, mutta kaiken pohjalla oleva asenne saisi olla ennakkoluuloton ja heittäytyväkin. ”Konkreettinen esimerkki on se muutos, minkä teimme siirtymisessä etätöihin. Sitä pidettiin mahdottomana ja jarruteltiin, kunnes tuli pakko. Lopulta päästiin todella nopeasti eteenpäin.”

Yksilöiden erilaiset taustat, kyvyt ja resurssit ottaa digitaalisia palveluita haltuun pitää ottaa vakavasti, jotta kaikki saadaan pidettyä mukana. Esteitä digitaalisuuden polulla voidaan poistaa sekä osaamista kasvattamalla että palveluiden käyttöä helpottamalla. Molemmilla tavoilla lopputulos on sama: Yhä useampi pääsee palvelujen piiriin. Tämän voi ajatella paitsi eettisenä linjauksena, myös ihan euroina: Mitä suurempi osuus suomalaisista pystyy toimimaan osana yhteiskuntaa, sitä suurempi on maamme kilpailukyky. Hyvinvointi ja kilpailukyky siis kulkevat käsi kädessä.

Milka Kortet, miten pidät huolta oman osaamisesi kehittämisestä, elämänpituisesta ja -levyisestä oppimisesta? Kortet pysähtyy miettimään. ”Pitää mennä ihmisten pariin, katsomaan ja kuulemaan, miten eri tavoin asioita hoidetaan.” Tietynlainen terve uteliaisuus auttaa pitämään mielen avoimena. Kuulostaa siltä, että Kortet arvostaa vertaisoppimista, osaamista, jota ei kursseilta saa. ”Olemme hiukan huonoja tunnistamaan ja tunnustamaan oppimista, joka tapahtuu kurssien ja tutkintojen ulkopuolella. Esimerkiksi lasten urheilujoukkueen managerointi tai vapaaehtoisjärjestöjen parissa toimiminen kerryttävät osaamista, mutta niitä on ollut vaikea näyttää toteen.  Mistä tahansa hankittu osaaminen on usein hyödynnettävissä ihan muilla elämänalueilla. Esimerkiksi digitaitoja kerrytetään arjessa, nykyään lapsuudesta alkaen. Meillä on siis valtava osaamispankki, jota emme ole oikein osanneet tunnistaa, ja jota voimme hyödyntää matkallamme hyvinvoivaan huomiseen.