Teknologiajätteestä vihreään tulevaisuuteen: ICT-alan uudet vastuullisuusvaatimukset ja mahdollisuudet

– Vaikka teknologia-ala tuottaa paljon päästöjä tällä hetkellä, sen kädenjälki on myös jalanjälkeä huomattavasti suurempi, Antti Sipilä TIEKE:stä kertoo.

Sipilä tarkoittaa, että teknologia-alalla on paljon myönteisiä vaikutuksia muille aloille, vaikka alan oma ympäristökuormitus on suuri. Jatkossa yrityksillä on vastuu raportoida ICT:n päästövaikutuksista.

– Teknologia-alan päästöt kasvavat niin kovaa vauhtia, että asiaan on reagoitava pian. Samalla elektroniikkajäte on maailman nopeiten kasvava jätelaji, Sipilä sanoo.

Sipilän mukaan vuonna 2020 teknologia-alan päästöjen laskettiin olevan noin neljä prosenttia maailman kaikista päästöistä, mutta vuonna 2025 osuuden on arvioitu pahimmillaan olevan jopa 12 prosenttia. Vauhti on siis kova. Hän ei silti pidä ICT-alan kasvun rajoittamista järkevänä, sillä sen kädenjälki ja vaikutus talouteen on niin suuri.

Teknologiaa koskevat vaatimukset ovat muuttumassa nopeasti EU:n kestävyysraportointidirektiivin CSRD:n myötä. Direktiivi edellyttää yrityksiä raportoimaan entistä laajemmin raportointia teknologiaa koskevista päästöistä. Sen myötä päästöjä lasketaan sekä vähennetään entistä tiukemmin.

– Tässä voi suuriakin yrityksiä pudota kehityksen kyydistä, sillä vaatimukset tulevat nopeasti ja niitä on noudatettava, Sipilä painottaa.

Isot yritykset joutuvat raportoimaan vuoden 2024 päästönsä jo vuonna 2025. Tämä aikataulu koskee yrityksiä, joiden kohdalla täyttyy kaksi seuraavista ehdoista: nettoliikevaihto on 40 miljoonaa euroa, tase 20 miljoonaa euroa tai henkilöstömäärä vähintään 250 henkilöä. Pörssiyhtiöiden päästövaikutusten tulee olla arvioituna vastuullisuusraporteissa viimeistään vuonna 2026.

ICT-alan jätemäärä on nykyään suuri, ja jäte on myrkyllistä. Alan ympäristökuormitukseen vaikuttaa myös käytetyn energian määrä.

– Vaikka sanotaan, että Suomen konesalit käyttävät tuulivoimaa, on tuulivoiman määrä kuitenkin rajallinen. Jos konesalit haukkaavat tuulivoiman tuottaman energian itselleen, käytetään päästöenergiaa jossain muualla, Sipilä kertoo.

Kasvavasta jätekuormasta huolimatta teknologialla on Sipilän mukaan myös positiivisia vaikutuksia.

– Immateriaalisen luonteensa vuoksi ICT-ala tekee mahdolliseksi talouskasvun ilman rajallisten raaka-aineiden käytön lisääntymistä. Ala on kehittynyt valtavaa vauhtia ja uskon, että tulevaisuudessa tulee teknisiä innovaatioita, jotka osaltaan auttavat ratkaisemaan alan ympäristöhaasteita.

Sipilä painottaa, että laitteita voi ja tulee kierrättää, sillä neitseellisten raaka-aineiden määrä on rajallinen, niiden hinnannousu tuo myös taloudellista hyötyä kierrätyksestä. Alalla puhutaan pehmeästä ja kovasta kierrätyksestä.

Pehmeässä kierrätyksessä kierrätetään laitteet ja komponentit, esimerkiksi verkkokortit, jotka eivät vanhene. Kovassa kierrätyksessä puolestaan kierrätetään laitteiden raaka-aineet, parhaiten ne, jotka on tehty mahdollisimman pitkälle helposti kierrätettävistä materiaaleista, kuten alumiinista.

– ICT:n jalanjäljen ja kädenjäljen välinen tasapaino ei ole täysin yksinkertainen asia.  Ennen valmistettiin esimerkiksi keräiltävät Pokemon-figuurit muovista, nykyään niitä voi kerätä älylaitteella sähköisessä muodossa ja muovin määrä vähenee, Sipilä huomauttaa.

Timo Kauhanen Inregosta kertoo, että vihreä ICT on yritykselle merkittävä kilpailuetu. Inrego on B2B-yritys, joka ostaa käytöstä poistettuja laitteita ja myy ne uusiokäyttöön esimerkiksi kouluille. Laite voi olla vaikkapa kolme vuotta leasing-käytössä ollut kannettava tietokone, joka jatkaa Inregon kautta elämäänsä lukion oppilaiden käytössä.

– Suurin kilpailuetumme on varmasti se, että meiltä saa suoraan luvut vastuullisuusraporttiin. Ne tulevat jokaiselle pikku hiljaa pakollisiksi. Raportoimme CO2-säästöt laitteen myyjän ja ostajan kesken puoliksi. Yritykset saavat raportit järjestelmistämme, eikä heidän tarvitse laskea niitä itse.

Inrego sai aikoinaan alkunsa siitä, ettei yrittäjän ystävillä ollut varaa omiin kannettaviin tietokoneisiin, joita tarvitsi opiskelussa.

– Nyt laitteiden kierrätettävyys alkaa olla pakollista. Maapallolta kerta kaikkiaan loppuvat raaka-aineet jossain vaiheessa, joten uudelleenkäyttö ja kierrätys on ainoa mahdollinen tie. Myymme myös esimerkiksi tietokoneiden osia valtuutetuille huoltofirmoille, jotta kaikki osat tulisivat uusiokäyttöön.

Yrityksessä otetaan vastuullisuus huomioon myös siinä, että jokaisessa laitteessa on oma ID-koodi, jonka ansiosta tiedetään, mihin laite päätyy. Myös kaikista yhteistyömaista tehdään maariskianalyysi, ja jokaisen Inregon jälleenmyyjän tulee sitoutua vastuulliseen laitemyyntiin.

– Tämän tarkoitus on varmistaa, ettei laitteita kierrätetä kolmansien maiden kaatopaikoille, vaan kaikki tietävät, missä laite jatkaa kulkuaan, Kauhanen kertoo.

Kauhasen mukaan kierrättäminen on yritysten arvioissa yhä enemmän. Uusi EU-direktiivi saa yritykset vähentämään päästöjään ja kierrättämään enemmän.

– Vastuullisuusvaatimukset tulevat jatkossakin määräämään ICT-alan toimintaa yhä enemmän. Laitteiden valmistajillekin tulee entistä tiukempia vaatimuksia, ja myös pienemmille arvoketjun yrityksille tulee raportointivaateita.

Istekki digitalisoi ja automatisoi asiakkaidensa palveluja. Yritys on julkisomisteinen inhouse-yhtiö, joka tuottaa ja järjestää asiakkailleen ICMT-palveluja. Istekin suurimmat omistajat ja asiakkaat ovat hyvinvointialueita.

– Myös meitä koskee siis EU:n uusi CSRD-direktiivi . Toki pelkkä direktiivi ei pakota vielä tekemään muutoksia, vaan sen myötä tulee vastuu raportoida. Yrityksethän saattavat raportoida myös huonoista tuloksista, sanoo Istekin johtaja Laura Ylitalo, joka vastaa yrityksen hankinnoista ja vastuullisuudesta.

Ylitalo kertoo, että Istekki on aloittanut laajemman vastuullisuustyön vuoden 2022 alussa, joten työ on vielä suhteellisen alussa, mutta hyvässä vauhdissa. Istekissä vastuullisuus on huomioitu yhtiön arvoissa ja strategisissa tavoitteissa.

– Hankintatoimi on yksi yhtiön strateginen toimintamuoto: hankinnoilla voidaan tukea yhtiön strategian toteutumista. On tärkeää, että vastuullisuus on sisällä yhtiön arvoissa ja strategiassa, eikä vastuullisuustekijöitä raportoida vain raportoinnin vuoksi.

Ylitalon mukaan on tärkeää, että yritykset tunnistavat myös toimintaympäristönsä muutoksia. Ilmastonmuutos ja luontokato muuttavat toimintaympäristöä.

– Asiakkaillamme on omia hiilineutraaliustavoitteita, joihin meidän täytyy pystyä vastaamaan. Pystymme tukemaan heidän tavoitteitaan vastuullisuustoiminnallamme. Päätelaitepalvelut on suunniteltu niin, että hankinnat tehdään laitetoimittajalta ja rahoituskumppani huolehtii laitteiden kierrätyksestä jatkomarkkinoille. Rahoittaja puolestaan vastaa esimerkiksi laitteiden kierrättämisestä, Ylitalo kertoo.

Ylitalo sanoo, että ympäristövastuu korostuu laitehankinnoissa.

– Hankimme paljon palveluja, joissa ei korostu vastaavalla tavalla ympäristöseikat. Kuitenkin esimerkiksi järjestelmähankinnoissa on mahdollista ottaa huomioon koodin tehokkuus ja sen ympäristövaikutukset. 80 prosenttia ympäristövaikutuksista syntyy suunnittelupöydällä, ja siksi on merkityksellistä miten järjestelmä on koodattu, summaa Ylitalo.

TIEKE:n kaksivuotisen Green ICT-hankkeen tutokset sisältävät sekä Green ICT-työkaluja että tietopankin. Niiden avulla organisaatio voi itsearvioida käyttämänsä teknologian vastuullisuutta ja kehittää toimintaansa.

– Meillä on Suomessa valtava potentiaali tulla vihreän ICT:n johtavaksi maaksi. Olemme luoneet ekosysteemiin kriteerejä, jotka ovat herättäneet kiinnostusta kansainvälisesti. Kahdessa vuodessa olen käynyt noin 80 kertaa eri tilaisuuksissa puhumassa asiasta. Tulossa on myös Pohjoismaiden yhteinen Green ICT markkinavuoropuhelu, jonne ihmisiä tulee kuulolle lisäksi muun muassa Hollannista, Sipilä kertoo.

Sipilä painottaa, että katastrofeja syntyy, jos luontoa ei oteta huomioon.

 – Kestävyysaiheita IT-alalla on käsitelty vähän epämääräisesti. Teknisellä alala kaiken tulee olla mitattavissa laitteista pilvipalveluiden määrään tai konesalien tuottamasta hukkalämmöstä laitteiden käyttöikään. Tämän myötä kannattaa tehdä yhteistyötä, jotta saadaan sekä ympäristön tila paranemaan että toteutettua EU:n vaatimat vastuullisuusraportit.

Green ICT -portaalissa ovat niin hankkijan kuin tuottajan oppaat. Vaikka Suomessa ollaan maailman kärjessä vihreässä ICT:ssa ja yleensä ottaen kierrätys on maailmanlaajuisesti huippuluokkaa, on ICT-jätteiden kierrätysprosentti alle 30 prosenttia, eli meilläkin parannettavaa löytyy.