Tekoälyn rooli organisaatioissa muuttuu perustavanlaatuisesti. Siinä missä tekoäly on aiemmin nähty yksittäisenä työkaluna, joka tukee asiantuntijaa työssään, se toimii nyt yhä useammin aktiivisena osana organisaation prosesseja. Se hakee tietoa, tekee ehdotuksia ja vie asioita eteenpäin ilman jatkuvaa ohjeistusta. Tätä kehitystä kuvataan agenttisena tekoälynä, ja se haastaa organisaatiot pysähtymään sen äärelle, mitä työn tekeminen, johtaminen ja vastuu tarkoittavat tulevaisuudessa.
TIEKEn huhtikuisen kevätkokouksen yhteydessä järjestetty, vain jäsenille suunnattu keskustelutilaisuus kokosi yhteen Keskon, Traficomin ja Reaktorin asiantuntijoita tarkastelemaan ilmiötä käytännön kokemusten, riskienhallinnan ja teknisen toteutuksen näkökulmista. Samalla tilaisuudessa nousi esiin TIEKEn jäsenorganisaatioiden arjesta kumpuavia havaintoja, jotka täydensivät kuvaa siitä, missä tekoälyn kanssa mennään nyt.
Tekoäly leviää arkeen, mutta vaatii koko organisaation mukaan
Keskon Krista Bärin puheenvuoro konkretisoi sitä, miten tekoäly etenee osaksi suuren organisaation arkea. Keskolla tekoälyä on lähdetty kehittämään liiketoiminnan kysymyksistä käsin: esimerkiksi tiedolla johtamisen, prosessien tehostamisen ja asiakaskokemuksen parantamisen näkökulmista.
Kokemustensa pohjalta Bär esitti keskeisen oivalluksen: yksittäiset ratkaisut eivät vielä muuta organisaatiota. Muutos syntyy vasta, kun koko organisaatio ottaa tekoälyn osaksi arjen tekemistä. Tämä edellyttää aktiivista kannustamista kokeiluun ja osaamisen systemaattista levittämistä. Keskolla tätä työtä on tehty muun muassa muutosagenttiverkoston avulla, joka tukee eri tiimejä tekoälyn käyttöönotossa.
Samaan aikaan monissa organisaatioissa toistuu sama haaste. Yksilöt voivat edetä tekoälyn käytössä nopeastikin, mutta organisaatiotasolla eteneminen on väistämättä epätasaista. Osa innostuu ja kokeilee aktiivisesti, osa tarvitsee enemmän aikaa. Tämän vuoksi tekoälyn käyttöönotto on pohjimmiltaan muutosjohtamisen kysymys. Ilman sitä riskinä on, että tekoäly jää pienen edelläkävijäjoukon käyttöön, eivätkä todelliset hyödyt leviä koko organisaatioon.
Autonomia muuttaa riskien luonnetta
Traficomin Aleksi Blomqvist tarkasteli tekoälyilmiötä riskienhallinnan näkökulmasta. Kun tekoäly saa agenttien myötä enemmän autonomiaa, muuttuvat myös siihen liittyvät riskit.
Agenttinen tekoäly ei rajoitu enää vastausten tuottamiseen, vaan se voi tehdä päätöksiä ja toimia osana operatiivisia prosesseja. Tekoälyyn liittyvää riskitasoa määrittää se, mihin dataan tekoälyagentilla on pääsy, mihin järjestelmiin se on integroitu ja kuinka kriittisiin
prosesseihin sen toiminta vaikuttaa. Uhkamallinnus ja riskiarviointi on tärkeää tehdä jo aikaisessa vaiheessa agenttijärjestelmän kehitystyötä. Yksinkertaiset, rajatut ratkaisut ovat usein helpommin hallittavissa, mutta laajasti integroidut agenttijärjestelmät voivat muodostua liiketoimintakriittisiksi.
Blomqvist muistutti, että tekoälyyn liittyvä vastuu on aina ihmisellä. Tämä kytkee tekoälyn suoraan johtamiseen: kuka hyväksyy päätökset, missä vaiheessa ihminen on mukana prosessissa ja miten tekoälyn toimintaa seurataan tai valvotaan. Näin ollen agenttisen tekoälyn käyttöönoton tulisikin olla organisatorinen linjaus.
Ilman oikeaa dataa tekoäly jää pinnalliseksi
Reaktorin Marko Aalto siirsi keskustelun tekoälyn keskeiseen edellytykseen, eli dataan. Vaikka monilla organisaatioilla on yhä laajempi pääsy kehittyneisiin tekoälyratkaisuihin, todellinen arvo ei enää synny teknologiasta itsestään. Se syntyy siitä, miten tekoälyä valjastetaan hyödyntämään organisaation omaa dataa.
Aalto toteaa, että tekoälymallit ovat kaikille toimijoille samankaltaisia, mutta data ei. Data on kunkin organisaation ainutlaatuinen resurssi, mikä muodostaa pohjan sille, kuinka laadukkaita ja relevantteja tuloksia tekoäly kykenee tuottamaan. Ilman kontekstia tekoäly tuottaa yleisluonteisia vastauksia, mutta oikealla datalla se voi tukea päätöksentekoa ja toimintaa huomattavasti tarkemmin.
Monessa organisaatiossa tähän liittyy kuitenkin tuttu haaste. Dataa on kerätty, mutta se on hajautunut eri järjestelmiin, sen laatu vaihtelee tai sen hyödyntäminen vaatii ylimääräistä työtä. Tekoälyn yleistyessä nämä ongelmat eivät katoa, vaan voivat jopa korostua. Samalla kilpailun logiikka muuttuu: teknologia ei enää yksin erottele toimijoita, vaan kyvykkyys hyödyntää omaa dataa nousee keskeiseksi kilpailutekijäksi.
Suurimmat haasteet liittyvät toimintatapoihin
Puheenvuorojen jälkeen käydyssä keskustelussa puitiin paikallaolijoiden omia kokemuksia. Keskustelu vahvisti kuvaa siitä, että keskeiset haasteet eivät liity ensisijaisesti tekoälyn teknisiin kyvykkyyksiin, vaan organisaatioiden toimintatapoihin.
Eritahtisuus organisaatioissa nousi keskustelussa yhdeksi isoimmaksi ilmiöksi. Osa työntekijöistä omaksuu työkaluja nopeasti, kun taas osa etenee varovaisemmin. Vaikkakin luonnollista, synnyttää se silti jännitteitä organisaatiossa. Jos organisaatio ei tarjoa tekoälyn käyttöön selkeitä välineitä ja pelisääntöjä, työntekijät ottavat ne käyttöön itse.
Samalla tietoturva konkretisoituu uudella tavalla. Kysymykset käyttöoikeuksista, datan käytöstä ja datan sijainnista vaikuttavat suoraan siihen, kuinka turvallista ja hallittua tekoälyn hyödyntäminen on arjessa.
Agenttinen tekoäly haastaa organisaatiot tarkastelemaan toimintaansa kokonaisvaltaisesti. Se kytkeytyy yhtä aikaa työhön, johtamiseen, dataan ja turvallisuuteen. Siksi ratkaisevaa ei ole, missä vaiheessa organisaatio tällä hetkellä on, vaan miten se oppii edetessään. Organisaatiot, jotka onnistuvat yhdistämään kokeilun, datan systemaattisen hyödyntämisen ja selkeät pelisäännöt, pystyvät rakentamaan tekoälystä kestävää arvoa.
TIEKE tukena organisaatiosi tekoälymatkalla
Organisaatioiden tekoälykehityksessä keskiöön nousevat osaaminen, yhteiset toimintamallit sekä vastuullinen tapa hyödyntää dataa. TIEKE toimii tässä muutoksessa kumppanina, joka kokoaa yhteen eri toimijat ja vie kehitystä eteenpäin yhteisten ratkaisujen kautta. Työtä tehdään sekä verkostoyhteistyössä että konkreettisilla palveluilla ja kehittämishankkeilla, joissa kehitetään sekä osaamista että käytännön tekemistä.
Organisaatioille, jotka haluavat edetä tekoälyn hyödyntämisessä hallitusti, tarjolla on käytännönläheistä tukea ja mahdollisuuksia yhteiskehittämiseen:
Data- ja tekoälyvastuullisuuden valmennuksessa organisaatiot rakentavat omaa ymmärrystään siitä, miten dataa ja tekoälyä hyödynnetään vastuullisesti. Valmennus tarjoaa selkeän viitekehyksen ja työkalut, joiden avulla voidaan kehittää toimintamalleja joko koko organisaation tasolla tai yksittäisissä palveluissa, tuotteissa tai projekteissa.
Kestäviä tekoälytekoja työpaikoilla (AI‑askelia) -hanke puolestaan tuo tekoälyn kehittämisen suoraan arjen tekemiseen. Hankkeessa organisaatiot kokeilevat generatiivisen tekoälyn hyödyntämistä omista tarpeistaan käsin ja osallistuvat rakentamaan toimintamallia, jonka avulla tekoälykokeiluista voidaan siirtyä hallittuun käyttöönottoon. Toimien tavoitteena on yhdistää työn tuottavuus, sujuvuus ja työhyvinvointi eri toimialoilla kestävällä tavalla.
Lisäksi TIEKE tarjoaa asiantuntijapalveluita organisaatioille, jotka tarvitsevat tukea esimerkiksi datan hallinnan kehittämisessä, tekoälyn käyttöönotossa tai vastuullisten toimintamallien rakentamisessa. Näissä tilanteissa huomio on usein juuri organisaatiokohtaisissa kysymyksissä, joihin valmiita ratkaisuja ei vielä ole.
Yhteistyö vahvuutena
TIEKEn keskeinen rooli on tuoda yhteen julkisen sektorin toimijoita, yrityksiä, järjestöjä ja tutkimusta sekä rakentaa yhteistä suuntaa digitalisaation ja tekoälyn hyödyntämiselle. Verkosto mahdollistaa sen, että kokemuksia voidaan jakaa, hyviä käytäntöjä tunnistaa ja ratkaisuja kehittää yhdessä yli toimialarajojen.
TIEKEn jäsenenä organisaatiot pääsevät osaksi tätä verkostoa sekä hyödyntämään palveluita ja valmennuksia jäseneduin. Samalla jäsenet osallistuvat kehitystyöhön, jossa etsitään ratkaisuja koko yhteiskunnan kannalta keskeisiin kysymyksiin. Jäsenyys on osoitus sitoutumisesta kestävään digikehitykseen ja reilun, kilpailukykyisen tietoyhteiskunnan rakentamiseen.
Yhteiskunnalliset muutokset edellyttävät tahoja, jotka edistävät uuteen suuntaamista kokonaisvaltaisesti asioita katsomalla. TIEKEllä on tärkeä rooli Suomen kehityksen edistämisessä.
– CGI Finland, TIEKEn jäsenorganisaatio
