Ohjelmistojen, datan, tekoälyn ja satelliittiteknologian kaltaiset ratkaisut eivät enää vain tehosta perinteistä liiketoimintaa, vaan niistä on tullut myös kansallisen turvallisuuden, puolustuksen ja toimintavarmuuden peruskiviä. Rajat siviili- ja puolustuskäytön välillä ovat hämärtyneet. Se luo mahdollisuuksia kaksoiskäyttöteknologioiden liiketoiminnalliseen hyödyntämiseen myös puolustusteollisuudessa.
Mitä uusi turvallisuusympäristö sitten vaatii teknologialta ja millaisia uusia kasvupolkuja se avaa suomalaisille yrityksille?
Teknologiaosaaminen on Suomen valttikortti
Ukrainan sota ja muuttunut geopoliittinen tilanne ovat toimineet ajureina puolustus- ja turvallisuusmarkkinan muutokselle. Markkina etsii nyt ratkaisuja, jotka tekevät asioista nopeampia ja fiksumpia, eikä niitä aina löydy perinteiseltä puolustusteollisuudelta.
”Vielä pari vuotta sitten puolustusteollisuuden uusista mahdollisuuksista ja tarpeista kyselivät valmistavan teollisuuden alihankintaketjuissa mukana olevat yritykset. Sitten kiinnostuivat tekoäly-yritykset ja autonomisten laitteiden kehittäjät. Viimeisimpänä olemme nähneet lisätyn todellisuuden ja peliteollisuuden yritysten, jotka hyödyntävät immersiivistä AR/VR-teknologiaa koulutuksessa ja simuloinnissa, löytävän oman roolinsa”, kertoo Kirsi Kokko, joka vetää Business Finlandin Defense and Digital Resilience -ohjelmaa.
Kokko nostaa yhdeksi esimerkiksi virtuaalitodellisuuslaseja kehittävän Varjon. Pelimaailmasta ja viihdekäytöstä tuttu teknologia on noussut kriittiseksi turvallisuusalalla, kun immersiivisen teknologian ja virtuaalisen simuloinnin avulla esimerkiksi lentäjien vaativaa harjoittelua voidaan tehdä turvallisessa ja virtuaalisessa ympäristössä.
Suomessa on pitkät perinteet esimerkiksi koneoppimisessa, tietoliikenteessä sekä sensori- ja mittausteknologiassa. Avaruusteknologia on juuri nyt voimakkaassa nosteessa, ja Eurooppa haluaa vahvistaa osaamistaan tällä alueella.
“Esimerkiksi suomalaisen Skyforan satelliittiteknologiaa hyödynnetään alkujaan sää mittauksessa ja ennustamisessa, mutta reaaliaikainen ymmärrys sääolosuhteista on kriittistä myös turvallisuustoimijoille. Toinen hyvä esimerkki monikäyttöisyydestä on Kelluu, joka kehittää autonomisia ja pitkään ilmassa pysyviä ilmalaivoja. Niiden avulla voidaan seurata sähkölinjojen kuntoa ja luonnonkatastrofeja tai muodostaa reaaliaikaista tilannekuvaa rajaviranomaisille”, Kokko kertoo.
Myös perinteisistä liiketoiminnan tehostajista, kuten vihreän siirtymän energiaratkaisuista, tulee turvallisuustekijöitä, kun halutaan varmistaa hajautettu ja häiriövapaa sähköntuotanto yhteiskunnan kriisitilanteissa.
”Data maastoutuu kaikkiin hankkeisiin. Miten sitä käsitellään, miten se pidetään turvallisena ja miten se on käytettävissä eri tilanteissa? Data on kaiken verkostossa liikkuvan tiedon ydin, oli kyseessä sitten itseohjautuva ajoneuvo tai immersiivinen harjoittelusimulaatio. Jokaisen yrityksen onkin tärkeä miettiä, mikä datan rooli on sen omassa liiketoiminnassa”, Kokko painottaa.
Tässä auttavat TIEKEn datavalmiuskartoitus ja datatalouden valmennukset, joiden avulla yritykset tunnistavat liiketoimintansa kannalta keskeisimmät datan käyttötapaukset ja voivat edistää niitä ohjatusti.
Varmuutta kriisiaikoihin arjen ratkaisuilla
Kaksoiskäytön yhteiskunnallinen merkitys piilee tuotannon ylläpidossa. Pelkästään sotateollisuuteen suunnattujen ratkaisujen kehittäminen on yrityksille usein riskialtista, myyntisyklit pitkiä ja kaupallinen horisontti kapea.
”Ukrainan tilanteesta on opittu, että teknologia kehittyy niin nopeasti, ettei tuotteita kannata varastoida. On tärkeämpää varmistaa tuotantokapasiteetti. Tämän edellytyksenä on, että tuotannolle, kuten sensoreille tai drooneille, on aito tarve ja markkina normaalitilanteessa”, tiivistää Defence Innovation Network Finlandin (DEFINE) kehityspäällikkö Matti Hämäläinen.
Hämäläinen nostaa esiin kaksi hyvin erilaista esimerkkiä DEFINE-verkoston piiristä. Ensimmäinen on Natur AI, joka on alun perin kehittänyt tekoälyjärjestelmän tunnistamaan luontoääniä metsässä. Nyt yrityksen samaa, äänentunnistukseen erikoistunutta koneoppimista pilotoidaan tunnistamaan esimerkiksi lähestyvän droonin tai ajoneuvon ääni muusta taustamelusta.
Toinen lähestymistapa on suunnitella laite jo alusta asti monikäyttöiseksi. Kolibri Defence kehittää droonia, jolla pystytään kuljettamaan erilaisia hyötykuormia. Siviilikäytössä tuo kuorma voi olla kamera, sensori, kaiutin, valonheitin tai pienlogistiikkaa, puolustuskäytössä räjähde, savukranaatti tai tuliase.
Liiketaloudellisesti ja huoltovarmuuden kannalta ihanteellinen tilanne on siis se, että siviiliteknologian tuotantolinjoja ja ratkaisuja voidaan tarpeen tullen hyödyntää kriisitilanteessa myös puolustusteollisuuden tarpeisiin. Hämäläisen mukaan on erittäin arvokasta, että uudet markkinoille tulijat rakentavat liiketoimintansa ensisijaisesti siviilikäytön ja yksityisen rahoituksen varaan, jolloin kaksoiskäyttö tarjoaa ylimääräisen kasvuväylän.
Miten päästä alkuun? Yhteistyö on avainasemassa
Puolustus- ja turvallisuusala on vahvasti säännelty ja protektionistinen toimiala, jossa luottamus on kaikki kaikessa. Uuden yrityksen on vaikea päästä markkinaan. Yrityksille kynnys tuntuukin korkealta: mistä saada ensimmäiset referenssit ja miten todistaa oman ratkaisun toimivuus?
Tähän haasteeseen on Suomessa tartuttu. Tarjolla on lukuisia yhteistyöfoorumeita ja ohjelmia, joissa yritykset, tutkimuslaitokset ja puolustusalan toimijat kohtaavat. Ne avaavat puolustusteollisuuden markkinaa kaksoiskäyttöteknologioille, ja kiinnostuneet yritykset voivat olla niihin yhteydessä. Tässä niistä keskeisimmät:
- Ekosysteemit ja ohjelmat: Business Finland on rahoittanut Defense and Digital Resilience -ohjelmassa veturikonsepteja, joissa isot yritykset (kuten Bittium kyberturvallisuudessa tai Patria e-alliance-hankkeessaan) haastavat pk-yrityksiä mukaan ratkomaan kehityshaasteita. Lisäksi uusi Digital Defence Ecosystem auttaa yrityksiä markkinoille ja törmäyttää toimijoita.
- Kansalliset ja alueelliset verkostot: Riihimäeltä käynnistynyt Defence Innovation Network Finland -hanke on laajentunut tänä vuonna kansalliseksi verkostoksi. Verkosto tarjoaa kiihdyttämöohjelmia ja rakentaa kansainvälisiä kumppanuuksia muun muassa Naton suuntaan. Suomessa on myös useita alueellisia klustereita, kuten Vaasan energiaklusteri ja Pirkanmaan turvallisuusklusteri.
- Kansainväliset väylät: Suomen Nato-jäsenyys edesauttaa yritysten mahdollisuuksia, sillä Suomi nähdään teknologisesti osaavana ja luotettavana kumppanina. Nato operoi muun muassa DIANA-kiihdyttämökonseptia, jonka yksi keskus on VTT:llä, sekä Nato Innovation Range -harjoituksia, joissa uusia ratkaisuja pilotoidaan käytännössä. Euroopan puolustusdata-avaruuden tavoitteena on laajan yhteistyön avulla lisätä Euroopan teollisia valmiuksia ja vähentää riippuvuutta Euroopan ulkopuolisista toimittajista. Euroopan Puolustusrahasto (EDF) tarjoaa väylän yhteistyöverkostoihin ja rahoitukseen Euroopassa, kuten myös Horizon Europen monet turvallisuushaut.
Myös rahoituskentällä on nähty muutos: sijoittaminen puolustus- ja kaksoiskäyttöteknologioihin on muuttunut houkuttelevammaksi. Kasvurahan saaminen TKI-toimintaan on aiempia vuosia helpompaa, ja pelkästään Business Finlandin kautta puolustus- ja kaksoiskäyttöteknologioiden rahoitus on tuplaantunut reiluun 75 miljoonaan euroon edellisvuodesta.
Askel uuteen alkaa kuitenkin oman yrityksen sisältä.
”Avainasia on perehtyä ja miettiä oman strategian kautta, millaiseen markkinaan yritys on menossa ja mikä on oma rooli arvoketjussa”, Kirsi Kokko summaa.
Haluatko perehtyä aiheeseen tarkemmin? Katso myös Tekoälystä satelliitteihin – kuinka kaksoiskäyttö muuttaa digitaalisten innovaatioiden roolia? -webinaarin tallenne!
Defence Innovation Network Finland (DEFINE)
Defence Innovation Network Finland on kansallinen puolustus- ja turvallisuusalan innovaatioverkosto, joka kokoaa yhteen Puolustusvoimat, puolustus- ja turvallisuusalan yritykset, alan tutkimuslaitokset sekä sijoittajat. Innovaatioverkoston tavoitteena on edistää ja kiihdyttää siviili- ja puolustusalan yhteisiä kaksoiskäyttöön perustuvia teknologioita ja innovaatioita. Verkosto järjestää muun muassa kiihdyttämöohjelmia, tapahtumia ja verkostoitumistilaisuuksia yrityksille.
Defense and Digital Resilience -ohjelma
Business Finlandin Defense and Digital Resilience -ohjelman avulla yritykset voivat olla mukana luomassa uusia digitaalisia ratkaisuja puolustusteollisuuden, kriittisen infrastruktuurin ja yleisen turvallisuuden tarpeisiin. Ohjelma tarjoaa alan yrityksille ja tutkimuslaitoksille puitteet verkostoitumiselle, tiedon jakamiselle ja tki-toiminnan yhteistyölle sekä jakaa uutta tietoa alan markkinoista ja kehityksestä.
Liity TIEKE:n jäseneksi – Kilpailukykyä teknologian avulla
Artikkeliin haastateltu Business Finland on yksi TIEKEn jäsenorganisaatioista. TIEKEn jäsenorganisaatiot ovat mukana luomassa kestävämpää, ihmisläheisempää ja kilpailukykyisempää tietoyhteiskuntaa teknologian avulla. Yhdessä ratkomme ajankohtaisia haasteita ja kehitämme uusia toimintamalleja, jotka vievät suomalaista tietoyhteiskuntaa eteenpäin niin yksityisellä kuin julkisellakin sektorilla.
Nyt on täydellinen hetki liittää organisaatiosi TIEKEn jäseneksi! Liittymällä jäseneksi nyt organisaationne pääsee mukaan tämän vuoden jäsentapahtumaan, Työ uusiksi tekoälyajassa (24.11.2026), jossa alan suunnannäyttäjät keskustelevat työn murroksesta käytännön kokemusten, tutkimuksen ja johtamisen näkökulmista. Tapahtuman keynote-puhujana toimii Risto Siilasmaa.
Lisäksi saatte loppuvuoden, vuoden 2027 jäsenyyden sekä paikan suosittuun Datavastuullisuuden valmennukseen samaan hintaan!
