Tietosuoja avaa pk-yrityksille ovia Eurooppaan
Tekoäly ja datatalous

Tietosuoja avaa pk-yrityksille ovia Eurooppaan

Tietosuojavaltuutetun toimiston ja TIEKEn marraskuussa alkava GDPR2DSM-yhteishanke antaa mikro- ja pk-yrityksille tietoa ja työkaluja tietosuojasta huolehtimiseen. Tietosuoja rakentaa luottamusta yritysten toimintaan ja voi tuoda uusia kansainvälisiä liiketoimintamahdollisuuksia.

Kokemusten ja kartoitusten perusteella monet pienet ja keskisuuret yritykset tarvitsevat lisää tietoa ja tukea tietosuojakysymyksissä niin Suomessa kuin muualla Euroopassa. 

EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (GDPR) yhtenä tavoitteena on vähentää yritysten esteitä laajentaa toimintaansa EU:n sisämarkkinoille. Komission kesäkuussa julkaistun GDPR-raportin mukaan osa sidosryhmistä kokee tietosuoja-asetuksen soveltamisen haastavana erityisesti pk-yrityksille ja yritykset tarvitsevat lisää tukea helpottamaan tietosuoja-asetuksen soveltamista. Marraskuussa alkava GDPR2DSM-hanke vastaa tähän tarpeeseen.

Pk-yritykselle osaamista ja työkaluja tietosuojasta huolehtimiseen

Tietosuojavaltuutetun toimistolle ja TIEKElle on myönnetty EU-hankerahoitus helppokäyttöisen työkalun tuottamiseksi pk-yrityksille. Tavoitteena on luoda pk-yritysten käyttöön väline, jonka avulla on mahdollista arvioida tietosuojakäytäntöjä ilman aiempaa tietosuoja-asiantuntemusta.

Hankkeella vahvistetaan pk-yritysten kykyä varmistaa, että niiden tietojenkäsittelyn käytännöt täyttävät yleisen tietosuoja-asetuksen vaatimukset.

”Toivon, että tietosuojaa ei nähtäisi kulueränä vaan liiketoiminnan mahdollistajana ja kilpailuetuna.”

Anu Talus, tietosuojavaltuutettu

Asianmukaiset tietosuojakäytännöt rakentavat luottamusta sekä kuluttajien että yritysten väliseen liiketoimintaan ja antavat pk-yrityksille paremmat mahdollisuudet myös kansainvälisille markkinoille.

Sitran tuoreen kyselyn mukaan lähes puolet Suomen pk-yrityksistä suhtautui datatalouden mahdollisuuksiin varauksella ja viidennes kielteisesti. Neljässä Euroopan maassa 2019 tehdyn GDPR Small Business Surveyn mukaan noin puolet pk-yrityksistä eivät olleet varmoja, noudattavatko ne GDPR:n vaatimuksia.

”On tärkeää, että yritykset ymmärtäisivät datan ja yksityisyyden suojan arvon. Toivon, että tietosuojaa ei nähtäisi kulueränä vaan liiketoiminnan mahdollistajana ja kilpailuetuna”, tietosuojavaltuutettu Anu Talus toteaa. 

Yhdessä kehittämällä parempaa tietosuojaa

Hanke aloitetaan kartoittamalla pk-yritysten tietosuojaan liittyviä tarpeita ja koettuja haasteita. Tulokset toimivat hanketyön ohjenuorana ja perustana yritysten kanssa tehtävälle yhteiskehittämiselle.

Hankkeen ja siinä toteutettavan työkalun tavoitteena on lisätä perustietoutta ja auttaa erityisesti niitä mikro- ja pk-yrityksiä, jotka kokevat tietosuoja-asetuksen soveltamisen haastavaksi. Parhaimmillaan samalla edistetään pienten yritysten liiketoiminnan siirtämistä digiympäristöön ja EU:n sisämarkkinoille.

Mikä GDPR2DSM?

Nimen kirjainyhdistelmä viittaa yleiseen tietosuoja-asetukseen ja EU:n digitaalisiin sisämarkkinoihin.

GDPR eli yleinen tietosuoja-asetus (General Data Protection Regulation) on henkilötietojen käsittelyä sääntelevä laki, jota alettiin soveltaa kaikissa EU-maissa keväällä 2018.

DSM puolestaan viittaa Euroopan digitaalisiin sisämarkkinoihin (Digital Single Market), joiden kehittämisessä on pohjimmiltaan kyse kansallisten esteiden poistamisesta verkossa tapahtuvilta liiketoimilta.

Tietosuoja on valtti ja kilpailuetu koko EU:ssa ja globaalisti. Tietosuojasta huolehtiminen antaa yrityksille mahdollisuudet käydä kauppaa ja tehdä yhteistyötä entistä helpommin rajojen yli kansainvälisten asiakkaiden kanssa.

Marraskuussa alkavan kaksivuotisen GDPR2DSM-hankkeen nimen pidempi versio kuvaa tavoitetta: GDPR avaa ovia digitaalisille sisämarkkinoille: pk-yritysten keskeiset verkkotyökalut ja tuki mahdollisuuksien hyödyntämiseen.

Hanketta pilotoidaan Suomessa, minkä jälkeen tuloksia on mahdollista soveltaa muissa EU:n jäsenmaissa.

Tämän julkaisun sisältö edustaa vain kirjoittajan näkemyksiä ja tekijä on niistä yksin vastuussa. Euroopan komissio
ei ole vastuussa tämän julkaisun sisältämän aineiston käytöstä.

Lue seuraavaksi

Miten energiadata muuttuu energiansäästöksi ja uudeksi liiketoiminnaksi?

Miten energiadata muuttuu energiansäästöksi ja uudeksi liiketoiminnaksi?

Kiinteistöissä syntyy jatkuvasti energiadataa. Yksittäinen data ei kuitenkaan vielä merkitse paljoakaan, mutta siitä tulee arvokasta, jos tietoa onnistutaan hyödyntämään yli järjestelmä- ja organisaatiorajojen. Energiadatan parempi jakaminen voi tukea niin energiansäästöä kuin uusien palveluiden ja liiketoiminnan kehittämistä. Miten energiadatan liiketoimintaekosysteemi voi tukea tätä kehitystä?

Ella Niemi-Sitte
Ella Niemi-Sitte
Tekoäly ja datatalous
Datakeskusten hyödyt eivät synny automaattisesti – Mitä datakeskukset mahdollistavat ja mitä niiltä tulee edellyttää?
Tekoäly ja datatalous

Datakeskusten hyödyt eivät synny automaattisesti – Mitä datakeskukset mahdollistavat ja mitä niiltä tulee edellyttää?

Datakeskuksista käydään Suomessa vilkasta keskustelua, eikä syyttä. Ne kuluttavat energiaa, vaikuttavat paikalliseen ympäristöön ja ovat merkittäviä investointeja. Samalla ne muodostavat perustan tekoälylle, pilvipalveluille, datataloudelle ja digitaalisille palveluille, joista yhteiskunta on yhä riippuvaisempi. Datakeskukset nähdään myös osana kriittistä digitaalista infrastruktuuria.

Tekoäly ja datatalous
Tekoälystä satelliitteihin – Teknologian kaksoiskäytöstä uusia mahdollisuuksia yrityksille
Tekoäly ja datatalous

Tekoälystä satelliitteihin – Teknologian kaksoiskäytöstä uusia mahdollisuuksia yrityksille

Muuttunut turvallisuusympäristö avaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia yrityksille, joiden teknologia palvelee kaupallisten ratkaisujen lisäksi myös yhteiskunnan resilienssiä ja puolustusta. Lupaavia näkymiä löytyy niin tekoälyssä, sensoreissa, autonomisessa liikkumisessa kuin energiatehokkuudessa.