Tämä 40-vuotta täyttävän TIEKEn ja Suomen digitaalisen yhteiskunnan nykytilaa & tulevaa käsittelevä artikkeli on ilmestynyt ensimmäisen kerran TIEKEn Matkaeväitä digitaaliseen tulevaisuuteen -julkaisussa. Tutustu sähköiseen julkaisuun sen omalla sivulla tai tilaa painettu julkaisu.
Markku Markkula piteli puheenjohtajan nuijaa TIEKEn hallituksessa vuosina 2000 – 2011. Nykyinen puheenjohtaja Ilkka Lakaniemi tarttui toimeen joulukuussa 2017. Heidän näkemyksensä suomalaisen tietoyhteiskunnan ajankohtaisista haasteista ja tulevaisuuden mahdollisuuksista perustuvat laajaan kokemukseen yritysmaailmasta, politiikasta ja tiedeyhteisöstä.
Pitkäjänteinen verkottaja
Puheenjohtajat katsovat 40-vuotiaan TIEKEn vaikuttavuuden kumpuavan kahdesta ominaisuudesta: pitkäjänteisyydestä ja laajoista verkostoista.
”TIEKE on riippumaton siltojen rakentaja, jonka työ jatkuu määrätietoisena vaalikausien ja taloussuhdanteiden yli. Kokoamalla saman pöydän ympärille digitaalisien ratkaisujen hyödyntäjät ja kehittäjät TIEKE luo vuorovaikutusta, jonka tuloksena syntyy yhteisiä tavoitteita ja toimintamalleja”, Lakaniemi perustelee.
TIEKE on riippumaton siltojen rakentaja, jonka työ jatkuu määrätietoisena vaalikausien ja taloussuhdanteiden yli.
Ilkka Lakaniemi, hallituksen puheenjohtaja, TIEKE
”TIEKE on myös yhteisö, jossa hallitus, toimisto, tapahtumat osallistujineen ja palvelut asiakkaineen muodostavat moniulotteisen yhdessä oppimisen alustan. Olimme alusta jo, kun muut puhuivat vasta verkostoitumisesta”, Markkula määrittelee.
Yhdessä oppimisen kulttuuriin vaikuttaa sekin, että TIEKEn hallitus edustaa monialaisesti yhteiskunnan eri tahoja.. Vuosikymmenten varrella jäseninä on ollut edelläkävijöitä esimerkiksi median, teollisuuden, kaupan ja julkishallinnon organisaatioista.
Markkulan mukaan TIEKEn hallitus on ajatushautomo, jossa tiede kohtaa käytännön ja innovaatio arjen.
Myös Lakaniemen mielestä hallituksen monialaisuus on keskeinen käyttövoima.
”Uusimpien hallituksen jäsenten taustat ovat esimerkiksi Oulun kaupungilla ja Suomen Yrittäjissä. Heidän kauttaan vahvistamme työssämme Pohjois-Suomen roolia ja näkymää pk-yrittäjien digikehittämistarpeisiin” toteaa Lakaniemi.
Markkulan mukaan monialaisuus on auttanut esimerkiksi digitaalisen standardoinnin leviämisessä monille aloille. ”TIEKEn työryhmät ovat 1980-luvulta alkaen tehneet valtavan urakan yhtenäistäessään toimitusketjun digitaalista sanomavälitystä ja avatessaan rajoja järjestelmien väliltä. Standardointia on tehty erityisesti taloushallinnon, teollisten prosessien ja logistiikan aloilla. TIEKEssä on aina ymmärretty, että globaalit markkinat ja menestys edellyttävät yhteensopivuutta ja standardeja” Markkula summaa.
TIEKE on 1980-luvulta alkaen tehneet valtavan urakan avatessaan rajoja järjestelmien väliltä.
Markku Markkula, TIEKEn hallituksen puheenjohtaja 2000 – 2011
Hyvästi kansallinen strategia, tulevaisuus on täällä
Entä TIEKEn tulevaisuus? Minne suuntaamme 2020-luvulla hyödyntääksemme digitalisaatiota ihmisten ja ympäristön hyvinvointia vahvistavana, menestyvän tietoyhteiskunnan polttoaineena?
”TIEKEllä on pitkät perinteet kansainvälisissä yhteisöissä vaikuttamisesta, ja tätä ulottuvuutta tulee vahvistaa. Nyt pitää ottaa reippaita harppauksia”, Markkula sanoo.
Lakaniemi on samaa mieltä.
”Täällä on koeponnistettu monia digiosaamisen käytäntöjä, joita voimme viedä muualle. Voimme myös muuttaa kansainvälistä tietoyhteiskunta-ajattelua nykyistä holistisemmaksi ja purkaa seiniä siilojen väliltä.”
”Koronan jälkeen luodaan uusi normaali, jonka olennainen osa ovat jatkuvasti käytössä olevat tutkija-kehittäjä-soveltaja-yhteenliittymät, joihin voi osallistua mistä päin tahansa. Kansainväliset verkostot tarjoavat laajaa tietämystä, ja globaali yhdessä tekeminen vakiintuu tavaksi toimia”, Markkula ennakoi.
Lakaniemen mukaan kansainvälistymistrendi Euroopassa siirtää fokusta yritysverkostoihin ja kaupunkeihin. ”Tulevaisuutta tehdään eurooppalaisten kaupunkien yhteistyönä, mikä tarkoittaa, että kansallisen tietoyhteiskuntastrategian aika on lopullisesti ohi. TIEKEn tehtävä on avata suomalaisille toimijoille väyliä kansainvälisiin kehittäjäkonsortioihin, esimerkiksi Smart Cities -verkostoon.”
Lakaniemi painottaa, ettei pienen Suomen pidä jäädä syrjään myöskään datatalouden valtavirroista. ”Eurooppalaisen datatalouden vetureja ovat Saksa ja Ranska. Jotta Suomi voi tulevaisuudessa menestyä kansainvälisessä kilpailussa, meidän on nyt osallistuttava datatalouden käytäntöjen määrittelyyn näiden talousmahtien kumppanina.”
Tulevaisuutta tehdään eurooppalaisten kaupunkien yhteistyönä, mikä tarkoittaa, että kansallisen tietoyhteiskuntastrategian aika on lopullisesti ohi. TIEKEn tehtävä on avata suomalaisille toimijoille väyliä kansainvälisiin kehittäjäkonsortioihin, esimerkiksi Smart Cities -verkostoon.
Ilkka Lakaniemi, hallituksen puheenjohtaja, TIEKE
