Uusi verkkolaskuosoitteisto käyttöön 2.5.2018
Digitaalinen taloushallinto

Uusi verkkolaskuosoitteisto käyttöön 2.5.2018

Uudessa verkkolaskuosoitteistossa yrityksillä ja muilla organisaatioilla on mahdollisuus muokata yritykseen liittyviä tietoja kuten keneltä voi saa lisätietoja oman organisaation laskutuksesta.

Aktiivinen tai passiivinen osoite

Suurin muutos yritysten ja organisaatioiden kannalta on mahdollisuus merkitä oma osoite joko aktiiviseksi tai passiiviseksi. Aktiivinen osoite merkitsee sitä, että ko. osoitteeseen voidaan lähettää laskuja. Passiivinen osoite vastaavasti sitä, että sinne ei välitetä laskuja eikä passiivinen osoite myöskään näy verkkolaskuosoitteistossa.

Verkkolaskuosoitteen voi muuttaa aktiiviseksi tai passiiviseksi suoraan itse tai valtuuttaa esimerkiksi tilitoimisto tai verkkolaskun välittäjä tekemään muutoksen.

Kaikki osoitteet aktiivisia aluksi

Kaikki toimivat osoitteet ovat uudessa verkkolaskuosoitteistossa oletusarvoisesti aktiivisia. Siis kenenkään ei tarvitse tehdä oman osoitteen tilan muuttamiseksi mitään. Ellei sitten halua muuttaa osoitettaan passiiviseksi.

Muutoksien tekeminen

Uudessa verkkolaskuosoitteistossa yrityksillä ja muilla organisaatioilla on mahdollisuus muokata yritykseen liittyviä tietoja kuten keneltä voi saa lisätietoja oman organisaation laskutuksesta.

Osoitteet pysyvät samoina

Verkkolaskuosoitteet pysyvät samoina. Niille ei tehdä mitään. Nyt tehtävässä uudistuksessa uudistetaan siis verkkolaskuosoitteiston ohjelmisto ja lisätään uusia ominaisuuksia.

Verkkolaskuosoitteiden lataus

Uudessa verkkolaskuosoitteistossa on uutena mahdollisuutena ladata verkkolaskuosoitteet suoraan rajapinnan kautta csv- tai xml-muodossa.

Lue seuraavaksi

Tekoäly ja datatalous
Datakeskusten hyödyt eivät synny automaattisesti – Mitä datakeskukset mahdollistavat ja mitä niiltä tulee edellyttää?
Tekoäly ja datatalous

Datakeskusten hyödyt eivät synny automaattisesti – Mitä datakeskukset mahdollistavat ja mitä niiltä tulee edellyttää?

Datakeskuksista käydään Suomessa vilkasta keskustelua, eikä syyttä. Ne kuluttavat energiaa, vaikuttavat paikalliseen ympäristöön ja ovat merkittäviä investointeja. Samalla ne muodostavat perustan tekoälylle, pilvipalveluille, datataloudelle ja digitaalisille palveluille, joista yhteiskunta on yhä riippuvaisempi. Datakeskukset nähdään myös osana kriittistä digitaalista infrastruktuuria.

Tekoäly ja datatalous
Tekoälystä satelliitteihin – Teknologian kaksoiskäytöstä uusia mahdollisuuksia yrityksille
Tekoäly ja datatalous

Tekoälystä satelliitteihin – Teknologian kaksoiskäytöstä uusia mahdollisuuksia yrityksille

Muuttunut turvallisuusympäristö avaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia yrityksille, joiden teknologia palvelee kaupallisten ratkaisujen lisäksi myös yhteiskunnan resilienssiä ja puolustusta. Lupaavia näkymiä löytyy niin tekoälyssä, sensoreissa, autonomisessa liikkumisessa kuin energiatehokkuudessa.

Digikyvykkyys
Osaamista ei voi johtaa, jos sitä ei tunnisteta
Digikyvykkyys

Osaamista ei voi johtaa, jos sitä ei tunnisteta

Organisaation osaaminen ei aina näy tutkinnoissa, tehtävänimikkeissä tai henkilöstöjärjestelmissä. Osaamista kertyy työtehtävissä ja projekteissa, mutta myös koulutuksissa, vapaaehtoistyössä, harrastuksissa ja monissa muissa tilanteissa työelämän ulkopuolella. Kun tämä osaaminen tunnistetaan ja tehdään näkyväksi, organisaatio saa käyttöönsä kyvykkyyksiä, jotka muuten saattaisivat jäädä hyödyntämättä.

Marko Silventoinen