Meillä on tapana ajatella, että uudet teknologiat ovat aina edistysaskelia ja vievät asioita vääjäämättä parempaan suuntaan. Energiatehokkuus kasvaa, materiaalit paranevat, virhealttius pienenee ja niin edespäin. Raflaava otsikko pitää kuitenkin paikkansa, mutta vaatinee eteensä sanan joskus. Se, että teknologian keksimisestä on mennyt pitkä aika, ei tarkoita, että sen uudet muodot eivät olisi yhä erittäin käyttökelpoisia.
Green ICT VICTIS – Vihreää ICT:tä Itä-Suomesta on kolmen hankkeen yhteistyökokonaisuus, joka toteutetaan Pohjois-Karjalassa (TIEKE), Etelä-Savossa (LUT-yliopisto) ja Pohjois-Savossa (Itä-Suomen yliopisto). Hankekokonaisuudessa tuotetaan ilmasto- ja ympäristöystävällisiä ratkaisuja yhdessä Itä-Suomalaisten yritysten ja julkishallinnon kanssa. Hankkeen pääasiallinen painopiste on ICT:n kädenjälkivaikutuksissa, eli ICT:n mahdollisuuksissa vihertää muita aloja.
Tässä blogissa esitellään kolme kädenjälkeen liittyvää case-esimerkkiä Itä-Suomesta.
Ennen oli mastot puuta
Kännykät ovat tuoneet mukanaan kokonaan uuden langattoman infrastruktuurin. Uusimman sukupolven (5G) tulo on lisännyt tarvittavien mastojen määrää entisestään. Puhelinyhteydet mahdollistavat tietoliikennemastot ovat nykyään lähes poikkeuksetta metallisia, vaikka ennen oli tavallista, että puhelin- ja sähköpylväät valmistettiin puusta. Kyseessä ei toki ollut mikä tahansa puutavara, vaan vanhan ajan puiset pylväät kyllästettiin joko CCA:lla tai kreosiitillä, jotka ovat ihokosketuksessa karsinogeenisiä (Hämäläinen, 2017).
Asiat ovat kuitenkin menneet puurakentamisessa eteenpäin ja nyt jopa toimistorakennuksia on alettu rakentaa taas puusta. Pohjois-Karjalainen yritys Ecotelligent Oy tuo puurakentamisen tietoliikennemastoihin, joita se rakentaa kierrätetystä puutavarasta. Puiset mastot soveltuvat eritoten herkkiin ympäristöihin, kuten luontoon tai vaikkapa kansallispuistoihin. Puurakenteiset mastot ovat lisäksi luonnonmukaisempi ratkaisu ja sulautuvat maisemaankin huomattavasti metallisia esteettisemmin. Sisältä mastot ovat älyrakennuksia, joissa kuntoa valvotaan automaattisesti. Ecotelligentin valmistamia puumastoja on käytössä jo Italiassa, Kroatiassa ja Saksassa.
Mustesuihkun uusi tuleminen
Lasertulostus on nykypäivänä de facto -valinta silloin, kun toimistoille hankitaan tulostusratkaisua. Monet muistavat menneiden aikojen halvat mustesuihkulaitteet, joiden jälki oli suttuista, muste kuivui käyttämättömyyden vuoksi ja sen sai pestyä paperista hanan alla.
Tässäkin aika on vienyt kehitystä eteenpäin. Nykyisten toimistomustesuihkutulostinten jälki on arkistokelpoista ja vedenpitävää. Mustekin pysyy tulostuskelpoisena pidemmän käyttämättömyyden ajan. Itä-Suomen ja Kainuun alueella toimiva OfficePro Oy tarjoaa mustesuihkutulostimia vaihtoehtoisena ratkaisuna lasertulostimen hankinnalle.
Mustesuihku on tulostusteknologialtaan lasertulostusta yksinkertaisempi ja näin ollen kuluttaa vähemmän energiaa. Lasertulostus käyttää lämpöä jauheena olevan musteen kiinnittämiseen paperille, mikä vaatii moninkertaisen määrän energiaa verrattuna nestemäisellä musteella tulostamiseen sekä tuottaa sivutuotteena pölyä ja otsonia (Epson, 2025).
Yksinkertaisemman teknologiansa ansiosta mustesuihkutulostimet sisältävät vähemmän kuluvia osia ja sen käyttämät mustepakkaukset vaativat vähemmän materiaalia, säästäen tälläkin tavoin luontoa (The Recycler, 2024; Epson, 2025). Tehokkaaseenkin lasertulostimeen (HP Pagewide E77650) verrattuna mustesuihku tuottaa noin 1/3 päästöjä ja vie noin 1/4 energiaa.
Nauhassa vara parempi
Magneettinauhat ovat olleet osa ICT-alan tallennusratkaisuja jo pitkään. Monet muistavat Commodore 64:n kasettiasemineen ja osa ehkä jopa DEC-nauhatkin. Joillakin saattaa olla kokemuksia myös tilanteista, joissa verkkolevyltä on vahingossa tuhottu tiedostoja, ja varmuuskopioita on jouduttu etsimään varmistusnauhoilta sysadmin-työkalua käyttäen. Vaikka Solid State -tallennusratkaisuiden ja kiintolevytilan halpeneminen ovat tuoneet uusia vaihtoehtoja, magneettinauhat ovat edelleen edullinen ja tehokas tapa säilöä suuria määriä dataa erityisesti kylmävarastoinnissa.
Etelä-Karjalainen DOC Oy tarjoaa nykyaikaisia, nauhateknologiaan perustuvia tiedonvarmistuspalveluita, jotka soveltuvat moniin tallennusratkaisuihin. Modernin nauhateknologian etuja aktiiviseen tallennukseen verrattuna ovat mm. matala energiankulutus ja suuri datatiheys, mikä puolestaan säästää luontoa, päästöjä ja euroja. Nauhateknologian päästöt ovat vain noin 3 % vastaavan aktiivisen tallennuksen päästöistä, ja osien kierrätysmahdollisuudetkin ovat jopa 99 prosenttia (Wu, 2023).
Havainnollistaen: jos 100 petatavun tallennus kiintolevyille tuottaa noin 7,4 tonnia e-jätettä, voidaan e-jätteen määrä pudottaa yli puoleen – noin 3,6 tonniin – jos 60 % tiedosta tallennettaisiin magneettinauhoille.
On koodattava, kun rauta on lähellä
Maailman vanhin dokumentoitu tietokoneohjelma on 1840-luvulla Ada Lovelacen kehittämä menetelmä Bernoullin numeroiden laskemiseksi analyyttisellä koneella. Myöhemmin 1950-luvun alussa ohjelmointikielet alkoivat korvata konekieliä, jolloin esimerkiksi superteholaskennan parissa työskenteleville tutut Fortran ja COBOL saivat alkunsa. Uudemmissa ympäristöissä työkielenä ovat C ja C++ kun taas kansallisen turvallisuuden ja puolustusteollisuuden puolella käytetään Adaa. Kaikkia näitä kieliä yhdistää koneläheisyys ja energiatehokkuus. Internet-aikakausi puolestaan toi mukanaan Javan, Perlin ja Pythonin (Wikipedia, 2025). Näistä erityisesti Python on edelleen suosittu vaihtoehto mm. tekoälysovelluksissa.
Ilmaston ja ympäristön kannalta kaikki kielet eivät ole samanarvoisia. C ja C++ sekä viime vuosina huomiota saanut Rust ovat energiatehokkaita vaihtoehtoja, siinä missä Python ja Perl käyttävät yli 70 kertaisen määrän sähköä samaan sovellukseen (Pereira ja muut, 2021). Pohjois-Karjalassa vihreää koodia edistää Koodia Suomesta ry:n jäsen Kooders Oy, jonka mukaan ”jos laitteeseen tulee sähköä, me koodataan sille”. Ilmastotyön parissa jo pidempään kunnostautunut myös mediakonserni Rebl Group Oyj, joka hiljattain hankki Exove Oy:n ja sai yrityskaupan myötä aimo annoksen vihreän koodin osaamista haltuunsa.
Jotain vanhaa, jotain uutta, jotain lainattua ja jotain vihreää
On selvä, että kaikki vanhat keinot eivät ole vihreämpiä. Kolme kymmentä vuotta sitten Valtion tietokonekeskus VTKK hankki Suomeen Cray C94 -supertietokoneen, joka oli tuolloin maan tehokkain. Nykyään taskuissa kantamamme älypuhelimet sisältävät enemmän laskentatehoa ja niiden energiatehokkuus on yli 5000 kertainen Cray C94:ään verrattuna.
Uusin ja kiiltävinkään ei kuitenkaan aina ole parasta tai edes tarpeen, kuten tässä blogikirjoituksessa kerrotaan. Aina ei myöskään tarvitse omistaa, vaan yhteiskäyttöinen tai palvelumallilla käyttöön hankittu voi joissain tilanteissa olla paras vaihtoehto. Hankitpa tai tuotatpa millä tavoin tahansa, ympäristö ja ilmasto kannattaa pitää mielessä.
Haluatko osallistua Itä-Suomen vihreän ICT:n kehitystyöhön?
VICTIS-hanke kuulee mielellään organisaatioiden toimista erityisesti Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Etelä-Savon alueilla ja toivottaa alueiden organisaatioita tervetulleeksi yhteistyöhön. Yhteistyö tarjoaa mahdollisuuden esitellä oman organisaationsa toimintaansa hankkeessa tuotettavissa vihreän ICT:n oppaissa sekä tilaisuuksia verkostoitua muiden vastuullisuudesta kiinnostuneiden toimijoiden kanssa sekä Itä-Suomessa että valtakunnallisesti. Varaa aika Green ICT -projektipäällikkö Antti Sipilältä keskustellaksesi yhteistyöstä.
Lisätietoja osallistumismuodoista on koottu hankkeen yritysinformaatiosivuille.
Lähteet
Epson. (2025). Lämmötön tekniikka. Epson. Noudettu osoitteesta: https://www.epson.fi/fi_FI/heat-free-technology
Hämäläinen,V. (2017, 25. huhtikuuta). Edes syöpämyrkyt eivät häiritse: vanhat sähköpylväät ovat niin haluttuja, että niitä jopa varastetaan. Yle. Noudettu osoitteesta: https://yle.fi/a/3-9575943
Pereira, R., Couto, M., Ribeiro, F., Rua, R., Cunha, J., Fernandes, J. & Saraiva, J. (2021). Ranking Programming Languages by Energy Efficiency. Noudettu osoitteesta: https://haslab.github.io/SAFER/scp21.pdf
The Recycler. (2024, 1. elokuuta). What is more sustainable – Inkjet or laser?. The Recycler. Noudettu osoitteesta: https://therecycler.com/posts/what-is-more-sustainable-inkjet-or-laser/
Wikipedia. (2025). Timeline of programming languages. Wikipedia. Noudettu osoitteesta: https://en.wikipedia.org/wiki/Timeline_of_programming_languages
Wu, V. (2023, 16. elokuuta). Tape Storage Might Be Computing’s Climate Savior. IEEE Spectrum. Noudettu osoitteesta: https://spectrum.ieee.org/tape-storage-sustainable-option
