Verkkolaskujen data avaa uusia mahdollisuuksia

Verkkolaskujen data avaa uusia mahdollisuuksia

Taloushallinnon dokumenttien dataa voidaan hyödyntää monipuolisesti eri liiketoimintaprosesseissa. Pilottihankkeet osoittavat, että esimerkiksi tuotteiden jäljitettävyystieto voidaan sisällyttää verkkolaskuihin, mikä tehostaa yritysten toimintaa ja säästää resursseja. Digitaalinen tuotepassikokeilu ja rakennusteollisuuden tilaamisen pilotti ovat jo näyttäneet käytännössä, miten taloushallinnon sanomia voidaan hyödyntää uusilla tavoilla.

Laskuilla ja muilla taloushallinnon dokumenteilla kulkeva data voi avata yrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Tuoreet pilottihankkeet osoittavat, että samaa dataa voidaan hyödyntää monipuolisesti erilaisissa liiketoimintaprosesseissa.

Olemme tunnistaneet, että taloussanomiin voi sisällyttää esimerkiksi tuotteiden jäljitettävyystietoa joko tietokentässä tai liitteenä. Tämä tehostaa prosesseja ja avaa uusia mahdollisuuksia.

Verohallinnon kehitysasiantuntija Johanna Kotipelto

Pilottihankkeet osoittavat käytännön hyödyt

Yrityksen digitalous -hankkeessa toteutettu digitaalinen tuotepassikokeilu osoitti keväällä 2024, miten tuotteiden tuotetiedot voidaan varmentaa luotettavasti. Kokeilussa tuotepassiin liitettiin tieto tuotteen valmistaneesta yrityksestä, joka varmennettiin digitaalisen lompakon avulla.

”Kokeilun avulla olemme todentaneet, että rakenteinen eli tietyssä muodossa oleva tieto voi kulkea luotettavasti läpi koko toimitusketjun. Tämä on merkittävä edistysaskel, kun vastuullisuusraportointi laajenee koskemaan yhä useampia yrityksiä”, Kotipelto kertoo.

Rakennusteollisuudessa toteutettu kokeilu digitaalisesta tilaamisesta taloushallinnon dokumentteja hyödyntäen puolestaan osoitti, että nykyiset järjestelmät eivät vaadi suuria muutoksia, jotta niitä voisi käyttää digitaaliseen tilaamiseen. Kokeilussa mukana olleet Fira, Onninen ja Saint-Gobain testasivat onnistuneesti taloushallinnossa hyödynnettävän Peppol-standardin mukaista tiedonsiirtoa.

”Tilausprosesseihin kuluu Suomessa vuosittain työtä noin 2,7 miljardin euron arvosta. Digitalisaation myötä tämä työaika voidaan käyttää tuottavammin. Samalla yritykset saavat automaattisesti kerättyä tarvitsemansa vastuullisuustiedot”, Kotipelto muistuttaa.

Yhtenäinen tietorakenne säästää aikaa ja rahaa

Tiedon yhdenmukaistaminen on ratkaisevaa. Tulevaisuudessa Verohallinto käyttää XBRL-taksonomiaa, joka yhdistää tilinpäätöksen ja vastuullisuusraportoinnin tietosisältöjen välittämistä. Yhtenäinen tietorakenne mahdollistaa saman datan monipuolisen hyödyntämisen ja säästää yritysten resursseja.

Yritysten kannattaa tarkastella, miten data tuottaa lisäarvoa omalle liiketoiminnalle. Samalla datalla voidaan vastata sekä asiakkaiden tarpeisiin että viranomaisten vaatimuksiin.

Verohallinnon kehitysasiantuntija Johanna Kotipelto

Haasteitakin on ratkottavana. Henkilöstöön ja työolosuhteisiin liittyvät tiedot ovat arkaluonteisia ja vaativat erityistä huomiota. Myös tietojen luotettavuuden varmistaminen on keskeistä.

Tulevaisuudessa yrityksen perustoiminnot ja niiden digitaalinen kaksonen voivat vastata raportointivaatimuksiin automaattisesti. Tämä säästää merkittävästi resursseja ja parantaa tiedon laatua.

Kirjoittaja

Lue seuraavaksi

Digikyvykkyys
Varmista, että tekoälyn käyttöönotto onnistuu – ovatko nämä asiat kunnossa?
Digikyvykkyys

Varmista, että tekoälyn käyttöönotto onnistuu – ovatko nämä asiat kunnossa?

Tekoäly voi sujuvoittaa työtä merkittävästi, mutta edellyttää aivan uudenlaista otetta työpaikan toimintatapoihin. Onnistuminen ei synny itsestään: se vaatii selkeää tukea, aikaa harjoittelulle ja yhteistä ymmärrystä siitä, missä työtehtävissä tekoäly tuo todellista hyötyä.

Virpi Kalakoski
Digitaalinen toimintavarmuus ja digitaalinen suvereniteetti ovat johdon asia, ei IT:n ongelma

Digitaalinen toimintavarmuus ja digitaalinen suvereniteetti ovat johdon asia, ei IT:n ongelma

Digitaalinen toimintavarmuus ja digitaalinen suvereniteetti eivät ole IT-kysymyksiä vaan liiketoiminnan jatkuvuuden kysymyksiä. Suomi on 92-prosenttisesti riippuvainen ulkomaisista digitaalisista palveluista, ja tilanne on sama koko EU:ssa: Microsoftin, Amazonin ja Googlen osuus EU:n pilvipalveluista on noin 70 prosenttia. Miten suomalainen organisaatio voi varmistaa, että kriittiset järjestelmät toimivat ja data on saatavilla myös poikkeustilanteissa?

Viestintätoimisto Aivela
Tekoäly ja datatalous
DATASTEP-hanke tukemaan Uudenmaan pk-yritysten datalähtöistä kehitystä
Tekoäly ja datatalous

DATASTEP-hanke tukemaan Uudenmaan pk-yritysten datalähtöistä kehitystä

Pk-yrityksissä datan hyödyntäminen on yhä alkuvaiheessa, mikä hidastaa kansainvälisesti skaalautuvien ratkaisujen syntyä ja näkyy Uudellamaalla datalähtöisten kasvuyritysten vähäisyytenä. Juuri käynnistynyt DATASTEP-hanke vahvistaa pk-yritysten datatalousosaamista sekä TKI-toimijoiden roolia datalähtöisen liiketoiminnan tukena. Tavoitteena on vauhdittaa yritysten kasvua ja lisätä alueen vetovoimaa teknologiatoimijoille.

Suvi Alatalo