Verkkolaskujen data avaa uusia mahdollisuuksia

Verkkolaskujen data avaa uusia mahdollisuuksia

Taloushallinnon dokumenttien dataa voidaan hyödyntää monipuolisesti eri liiketoimintaprosesseissa. Pilottihankkeet osoittavat, että esimerkiksi tuotteiden jäljitettävyystieto voidaan sisällyttää verkkolaskuihin, mikä tehostaa yritysten toimintaa ja säästää resursseja. Digitaalinen tuotepassikokeilu ja rakennusteollisuuden tilaamisen pilotti ovat jo näyttäneet käytännössä, miten taloushallinnon sanomia voidaan hyödyntää uusilla tavoilla.

Laskuilla ja muilla taloushallinnon dokumenteilla kulkeva data voi avata yrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Tuoreet pilottihankkeet osoittavat, että samaa dataa voidaan hyödyntää monipuolisesti erilaisissa liiketoimintaprosesseissa.

Olemme tunnistaneet, että taloussanomiin voi sisällyttää esimerkiksi tuotteiden jäljitettävyystietoa joko tietokentässä tai liitteenä. Tämä tehostaa prosesseja ja avaa uusia mahdollisuuksia.

Verohallinnon kehitysasiantuntija Johanna Kotipelto

Pilottihankkeet osoittavat käytännön hyödyt

Yrityksen digitalous -hankkeessa toteutettu digitaalinen tuotepassikokeilu osoitti keväällä 2024, miten tuotteiden tuotetiedot voidaan varmentaa luotettavasti. Kokeilussa tuotepassiin liitettiin tieto tuotteen valmistaneesta yrityksestä, joka varmennettiin digitaalisen lompakon avulla.

”Kokeilun avulla olemme todentaneet, että rakenteinen eli tietyssä muodossa oleva tieto voi kulkea luotettavasti läpi koko toimitusketjun. Tämä on merkittävä edistysaskel, kun vastuullisuusraportointi laajenee koskemaan yhä useampia yrityksiä”, Kotipelto kertoo.

Rakennusteollisuudessa toteutettu kokeilu digitaalisesta tilaamisesta taloushallinnon dokumentteja hyödyntäen puolestaan osoitti, että nykyiset järjestelmät eivät vaadi suuria muutoksia, jotta niitä voisi käyttää digitaaliseen tilaamiseen. Kokeilussa mukana olleet Fira, Onninen ja Saint-Gobain testasivat onnistuneesti taloushallinnossa hyödynnettävän Peppol-standardin mukaista tiedonsiirtoa.

”Tilausprosesseihin kuluu Suomessa vuosittain työtä noin 2,7 miljardin euron arvosta. Digitalisaation myötä tämä työaika voidaan käyttää tuottavammin. Samalla yritykset saavat automaattisesti kerättyä tarvitsemansa vastuullisuustiedot”, Kotipelto muistuttaa.

Yhtenäinen tietorakenne säästää aikaa ja rahaa

Tiedon yhdenmukaistaminen on ratkaisevaa. Tulevaisuudessa Verohallinto käyttää XBRL-taksonomiaa, joka yhdistää tilinpäätöksen ja vastuullisuusraportoinnin tietosisältöjen välittämistä. Yhtenäinen tietorakenne mahdollistaa saman datan monipuolisen hyödyntämisen ja säästää yritysten resursseja.

Yritysten kannattaa tarkastella, miten data tuottaa lisäarvoa omalle liiketoiminnalle. Samalla datalla voidaan vastata sekä asiakkaiden tarpeisiin että viranomaisten vaatimuksiin.

Verohallinnon kehitysasiantuntija Johanna Kotipelto

Haasteitakin on ratkottavana. Henkilöstöön ja työolosuhteisiin liittyvät tiedot ovat arkaluonteisia ja vaativat erityistä huomiota. Myös tietojen luotettavuuden varmistaminen on keskeistä.

Tulevaisuudessa yrityksen perustoiminnot ja niiden digitaalinen kaksonen voivat vastata raportointivaatimuksiin automaattisesti. Tämä säästää merkittävästi resursseja ja parantaa tiedon laatua.

Kirjoittaja

Lue seuraavaksi

Digikyvykkyys
Miten logistiikka-alan osaaminen rakennetaan tarpeita vastaavaksi?
Digikyvykkyys

Miten logistiikka-alan osaaminen rakennetaan tarpeita vastaavaksi?

LOBRA-hankkeen pilottikoulutuksissa haettiin käytännön vastauksia siihen, mitä osaamista logistiikan digitalisaatio ja datan hyödyntäminen aidosti vaativat eri rooleissa – ja miten sisältö kannattaa mitoittaa. Pilottien perusteella koulutusta ja materiaaleja kehitetään jatkuvaa oppimista tukeviksi kokonaisuudeksi, jonka tarkoitus on auttaa tunnistamaan lähtötaso ja kohdentaa oppiminen olennaiseen.

Timo Simell
Vastuullisuus
Maksutonta Green ICT -koulutusta ja ohjelmistojen kestävyysarvioita yrityksille
Vastuullisuus

Maksutonta Green ICT -koulutusta ja ohjelmistojen kestävyysarvioita yrityksille

Miten yrityksen ICT-ratkaisuista tehdään kestävämpiä – käytännössä? Nyt yrityksillä on mahdollisuus saada maksutonta asiantuntijatukea Green ICT:hen liittyen. Tarjolla on kaksi erilaista kokonaisuutta: koulutusta yrityksen toivomista aiheista sekä kestävyysarvio ohjelmistohankinnalle tai -tuotteelle. Tarjonta on yrityksille maksutonta ja toteutetaan de minimis -tukena – vastaten arvoltaan useaa tuhatta euroa.

Suvi Alatalo
Tekoäly ja datatalous
Agenttinen tekoäly strategisesti ja turvallisesti – yhteinen tilannekuva 
Tekoäly ja datatalous

Agenttinen tekoäly strategisesti ja turvallisesti – yhteinen tilannekuva 

Tekoälyagentit ovat siirtymässä kokeiluista osaksi organisaatioiden ydintoimintaa. Kehityksen nopeutuessa korostuu tarve pysähtyä ja muodostaa yhteinen näkemys siitä, mitä agenttinen tekoäly tarkoittaa käytännössä ja millaisia valintoja sen hyödyntäminen edellyttää. TIEKEn kevätkokous kokoaa jäsenorganisaatiot tarkastelemaan agenttista tekoälyä yhdessä ajankohtaisen asiantuntijatiedon ja organisaatioiden arjesta nousevien näkökulmien kautta.

Marko Silventoinen