Verkkolaskun tiekartta vuoteen 2030
Digitaalinen taloushallinto

Verkkolaskun tiekartta vuoteen 2030

Suomi tavoittelee täyttä siirtymää EU:n standardin mukaisiin verkkolaskuihin (ns. Eurooppa-normin laskuihin) vuoteen 2030 mennessä. Verkkolaskufoorumi on julkaissut tiekartan, joka linjaa keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet siirtymän tukemiseksi. Tiekartta tarjoaa joustavan pohjan kehitystyölle, sillä tavoitteita ja toimenpiteitä voidaan mukauttaa digitaalisten palveluiden kehittyessä.

Julkisella sektorilla on vipuvoimaa

Julkisen sektorin organisaatioilla, kuten kunnilla ja Valtiokonttorilla, on merkittävä rooli verkkolaskutuksen kehittämisessä. Jos julkisen sektorin organisaatiot sitoutuvat käyttämään Eurooppa-normin mukaisia laskuja ja edistämään niiden käyttöä hankintaprosesseissaan, antaa tämä julkiselle sektorille valtavan vipuvarren. Samalla selkenevät vaatimukset myös yritysten laskutuskäytännöille.

Ohjelmistotalot avainasemassa

Ohjelmistotalojen roolia verkkolaskutuksen kehittämisessä ei voi painottaa tarpeeksi. Ohjelmistotalot ovat käytännön toteuttajia. Yritysten ja julkisen sektorin käyttämien ohjelmistojen täytyy pystyä tuottamaan laskudataa, jonka käsittely on sujuvaa ja se pystytään automatisoimaan tarvittaessa. Käyttäjien taholta suurimmaksi haasteeksi on nostettu verkkolaskuilla olevan datan puutteet. Ohjelmistojen tulee pystyä ohjaamaan käyttäjiä laskujen luonnissa ja käsittelyssä.

Yritysten tietoisuus kasvuun

Onnistumisen avainasemassa on yritysten ja tilitoimistojen kouluttaminen. Tiedotuskampanjoiden ja webinaarien avulla lisätään ymmärrystä Eurooppa-normin mukaisten laskujen hyödyistä, kuten esimerkiksi taloushallinnon automatisoinnista. Näin yrityksiä autetaan hyödyntämään standardia tehokkaasti liiketoiminnassaan.

Verkkolaskufoorumin julkaisemassa tiekartassa eri toimijoiden välinen yhteistyö onkin oleellisessa osassa. Tiekartta tarjoaa joustavan pohjan kehitystyölle, sillä tiekartan tavoitteita ja toimenpiteitä voidaan mukauttaa digitaalisten palveluiden kehittyessä.

Tiekarttaan liittyviä kommentteja ja kehitysehdotuksia ottaa sähköpostitse vastaan Timo Simell.

Lue seuraavaksi

Vastuullisuus
Vihreä koodaaminen: miksi ohjelmistojen kestävyys alkaa arjen kehitysvalinnoista
Vastuullisuus

Vihreä koodaaminen: miksi ohjelmistojen kestävyys alkaa arjen kehitysvalinnoista

Digitalisaatio nähdään usein yhtenä ratkaisuna kestävyyshaasteisiin. Digitaaliset työkalut voivat vähentää matkustamista, tehostaa resurssien käyttöä, automatisoida prosesseja ja tukea parempaa päätöksentekoa. Samalla on tärkeä muistaa, että myös digitaaliset järjestelmät kuluttavat energiaa ja resursseja. Jokainen sovellus, API-kutsu, dataputki, pilvipalvelu ja tekoälyratkaisu toimii laskentainfrastruktuurin varassa, joka käyttää sähköä, laitteistoa, verkkokapasiteettia ja tallennustilaa.

Laura Partanen, LUT
Vastuullisuus
Kymmenen askelta kohti vihreämpää ICT:tä
Vastuullisuus

Kymmenen askelta kohti vihreämpää ICT:tä

Moni organisaatio tunnistaa, että ICT-toiminnan ympäristövaikutuksiin pitäisi kiinnittää aiempaa enemmän huomiota. Alkuun pääseminen voi kuitenkin tuntua haastavalta. Mistä kannattaa aloittaa? Mitkä toimenpiteet tuottavat eniten hyötyä? Entä miten vihreä ICT saadaan osaksi organisaation jokapäiväistä toimintaa?

Marko Silventoinen
Digitaalinen taloushallinto
Rakennusalan vastuullisuusdatan on kuljettava järjestelmästä toiseen
Digitaalinen taloushallinto

Rakennusalan vastuullisuusdatan on kuljettava järjestelmästä toiseen

Rakennusalan vastuullisuusraportointi edellyttää entistä tarkempaa tietoa tuotteista, materiaaleista, toimituksista ja päästöistä. Tietoa syntyy rakennusprosessin eri vaiheissa, mutta se ei vielä siirry järjestelmien ja yritysten välillä riittävän yhdenmukaisesti.

Timo Simell