Verkkolaskun tiekartta vuoteen 2030
Digitaalinen taloushallinto

Verkkolaskun tiekartta vuoteen 2030

Suomi tavoittelee täyttä siirtymää EU:n standardin mukaisiin verkkolaskuihin (ns. Eurooppa-normin laskuihin) vuoteen 2030 mennessä. Verkkolaskufoorumi on julkaissut tiekartan, joka linjaa keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet siirtymän tukemiseksi. Tiekartta tarjoaa joustavan pohjan kehitystyölle, sillä tavoitteita ja toimenpiteitä voidaan mukauttaa digitaalisten palveluiden kehittyessä.

Julkisella sektorilla on vipuvoimaa

Julkisen sektorin organisaatioilla, kuten kunnilla ja Valtiokonttorilla, on merkittävä rooli verkkolaskutuksen kehittämisessä. Jos julkisen sektorin organisaatiot sitoutuvat käyttämään Eurooppa-normin mukaisia laskuja ja edistämään niiden käyttöä hankintaprosesseissaan, antaa tämä julkiselle sektorille valtavan vipuvarren. Samalla selkenevät vaatimukset myös yritysten laskutuskäytännöille.

Ohjelmistotalot avainasemassa

Ohjelmistotalojen roolia verkkolaskutuksen kehittämisessä ei voi painottaa tarpeeksi. Ohjelmistotalot ovat käytännön toteuttajia. Yritysten ja julkisen sektorin käyttämien ohjelmistojen täytyy pystyä tuottamaan laskudataa, jonka käsittely on sujuvaa ja se pystytään automatisoimaan tarvittaessa. Käyttäjien taholta suurimmaksi haasteeksi on nostettu verkkolaskuilla olevan datan puutteet. Ohjelmistojen tulee pystyä ohjaamaan käyttäjiä laskujen luonnissa ja käsittelyssä.

Yritysten tietoisuus kasvuun

Onnistumisen avainasemassa on yritysten ja tilitoimistojen kouluttaminen. Tiedotuskampanjoiden ja webinaarien avulla lisätään ymmärrystä Eurooppa-normin mukaisten laskujen hyödyistä, kuten esimerkiksi taloushallinnon automatisoinnista. Näin yrityksiä autetaan hyödyntämään standardia tehokkaasti liiketoiminnassaan.

Verkkolaskufoorumin julkaisemassa tiekartassa eri toimijoiden välinen yhteistyö onkin oleellisessa osassa. Tiekartta tarjoaa joustavan pohjan kehitystyölle, sillä tiekartan tavoitteita ja toimenpiteitä voidaan mukauttaa digitaalisten palveluiden kehittyessä.

Tiekarttaan liittyviä kommentteja ja kehitysehdotuksia ottaa sähköpostitse vastaan Timo Simell.

Lue seuraavaksi

Tekoäly ja datatalous
Tekoäly muuntautuu työkalusta toimijaksi – mitä se tarkoittaa organisaatioille?
Tekoäly ja datatalous

Tekoäly muuntautuu työkalusta toimijaksi – mitä se tarkoittaa organisaatioille?

Mitä tapahtuu, kun tekoäly ei enää vain avusta vaan toimii itsenäisesti osana organisaation arkea? TIEKEn kevätkokouksen yhteydessä käyty asiantuntijakeskustelu avasi näkymiä tekoälyn uuteen vaiheeseen, jossa perinteisistä työkaluista siirrytään kohti itsenäisemmin toimivia, prosesseihin integroituvia ratkaisuja.

Marko Silventoinen
Tekoäly ja datatalous
Energiadata taloyhtiöiden arjen työkaluksi -webinaari avasi väyliä sujuvampaan tiedon hyödyntämiseen
Tekoäly ja datatalous

Energiadata taloyhtiöiden arjen työkaluksi -webinaari avasi väyliä sujuvampaan tiedon hyödyntämiseen

Energiankulutusta ja -tehokkuutta koskeva data on isännöinti- ja kiinteistöalalle yhä tärkeämpi päätöksenteon väline. Taloyhtiöissä dataa syntyy jo paljon sähköstä, lämmöstä, vedestä, mittareista, järjestelmistä ja erilaisista palveluista. Haasteena on kuitenkin se, että tieto on usein hajallaan eri portaaleissa, formaateissa ja organisaatioissa. Silloin sen hyödyntäminen jää helposti yksittäisiksi raporteiksi tai vuosittaisiksi tarkasteluiksi, vaikka parhaimmillaan energiadatan pitäisi tukea arjen ennakointia, poikkeamien tunnistamista ja kustannussäästöjä.

Paavo Foley, KIRAHub
Digikyvykkyys
Perustason ymmärrys tarvitaan ennen syvempää soveltamista: Havaintoja kiertotalouden digitaalisten osaamismerkkien suorittamisesta
Digikyvykkyys

Perustason ymmärrys tarvitaan ennen syvempää soveltamista: Havaintoja kiertotalouden digitaalisten osaamismerkkien suorittamisesta

Kiertotalouden ja vastuullisuuden perusteiden osaamista voitaneen pitää työelämätaitona, joka avaa uusia mahdollisuuksia niin vastavalmistuneille kuin uutta työuraa etsiville. Centria-ammattikorkeakoulu hankki Tieken tarjoamat kiertotalouden digitaaliset osaamismerkit käyttöönsä syksyllä 2025. Puolen vuoden jälkeen osamerkkihakemuksia on tehty 180 kappaletta ja hyväksytty noin 120 kappaletta. Kiertotalouden osaamismerkkihakemukset on koettu hyväksi tehtäväksi osoittamaan ymmärrystä ja soveltamiskykyä aihetta käsittelevän webinaarin tai luennon jälkeen.

Hanna Tölli
Hanna Tölli