Verkkolaskutuksen tulevaisuus vuoteen 2030 – Visioista toimintamalleihin
Digitaalinen taloushallinto

Verkkolaskutuksen tulevaisuus vuoteen 2030 – Visioista toimintamalleihin

Verkkolaskutus alkaa Suomessa olla itsestään selvyys. Paikalleen ei kuitenkaan kannata jäädä polkemaan, vaan on katsottava seuraavia askeleita. Verkkolaskufoorumi on ollut viemässä digitaalista taloushallintoa siihen mitä se on nyt, ja nyt on aika katsoa mihin seuraavaksi pyritään vuoteen 2030 mennessä. Verkkolaskufoorumin työhön osallistuvat kaikki tärkeimmät taloushallinnon toimijat Suomessa.

Verkkolaskutuksen tulevaisuus on ollut keskeinen aihe Verkkolaskufoorumin syksyn ohjelmassa. Aiheesta järjestettiin työpaja, jossa annetut ideat ja kommentit ovat auttaneet hahmottamaan visiota Suomen verkkolaskutuksen toimintamallista ja ympäristöstä vuonna 2030. Vaikka visio ei olekaan vielä saanut lopullista hyväksyntää, haluan tuoda esiin kolme keskeistä teemaa, jotka ovat mielestäni tärkeitä verkkolaskutuksen ja sanomavälityksen kehittämisessä seuraavien kuuden vuoden aikana.

Yksinkertaista ja selkeää kaikille

Verkkolaskutuksen ja tilaussanomien lähettämisen sekä vastaanottamisen tulisi olla mahdollisimman yksinkertaista ja selkeää kaikenkokoisille yrityksille. Tavoitteena on, että lähettäminen olisi yhtä helppoa kuin sähköpostin käyttö. Tämä edellyttää yhteentoimivien verkkolaskuformaattien ja sanomamääritysten käyttöä. Näiden tulee olla keskenään sataprosenttisesti yhteensopivia. Vanhentuneet ja yhteensopimattomat formaatit tulisi jättää historiaan. Ohjelmistotaloilla, erityisesti pienemmillä toimijoilla, on tässä kriittinen rooli varmistaa, että heidän järjestelmänsä tukevat uusimpia verkkolasku- ja yleisesti hyväksyttyjä sanomaformaatteja.

Automatisoitu ALV-raportointi

Automatisoitu arvonlisäveron (ALV) raportointi olisi merkittävä edistysaskel yrityksille. Jos yritykset voisivat raportoida ALV-tiedot suoraan verottajalle ilman manuaalista työtä, se toisi erityisesti pienyrityksille huomattavaa helpotusta vähentäen kuukausittaista paperityötä ja virheiden riskiä ALV-ilmoituksissa. Tiedot voitaisiin kerätä suoraan laskuista reaaliaikaisesti, mikä tehostaisi prosessia huomattavasti.

Kestävän kehityksen tukeminen

Verkkolaskutuksen ja tilaussanomien käyttöä tulisi kehittää kestävän kehityksen tukemiseen. Verkkolaskujen ja tilaussanomien avulla voidaan välittää tietoa tuotteiden alkuperästä, tuotetiedoista, materiaaleista ja muista ympäristöön liittyvistä seikoista, jotka auttavat yrityksiä ja kuluttajia tekemään ympäristötietoisia valintoja. Euroopan unionin tiukentuvat ympäristö- ja raportointivaatimukset, kuten tuotepassit ja ympäristöraportointi, korostavat tämän tiedonvälityksen merkitystä. Laskujen ja tilaussanomien kautta välitettävät tiedot voivat tukea näiden raportointivaatimusten täyttämistä ja tarjota arvokasta dataa suoraan tilaussanomien kautta.

Verkkolaskufoorumin hyväksymä visio

Verkkolaskuvisiota työstetään tänä syksynä eteenpäin. Tavoitteena on, että enemmistö verkkolaskufoorumin jäsenistä hyväksyy vision ja katsoo sen tavoittelemisen arvoiseksi. Visiota muokataan vielä vaiheittain eteenpäin ja kysytään muokkauksen yhteydessä verkkolaskufoorumin jäsenten mielipiteitä ja näkemyksiä millaisia tavoitteita digitaalisen taloushallinnon kehittämiselle pitäisi asettaa. Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, miten tavoitteisiin voidaan päästä. Verkkolaskufoorumin jäsenet ovat osallistuneet vision ideointiin ja kommentointiin aktiivisesti ja toivon että saamme edelleenkin mahdollisimman monipuolista ja osaavia näkemyksiä.

Verkkolaskufoorumi on puolueeton verkosto, joka kehittää verkkolaskutusta ja sähköistä, reaaliaikaista taloushallintoa Suomessa. Se kokoaa alan päätoimijat samaan verkostoon. Artikkelin kirjoittaja Timo Simell toimii TIEKEssä Verkkolaskufoorumin ohjausryhmän sihteerinä ja on tekemässä visiota.

Lue seuraavaksi

Tekoäly ja datatalous
Kun data alkaa puhua, energiansäästö muuttuu käytännöksi
Tekoäly ja datatalous

Kun data alkaa puhua, energiansäästö muuttuu käytännöksi

Mihin energia oikeasti kuluu – ja mistä pitäisi aloittaa, jos tavoitteena on energiansäästö? Tämä teksti kokoaa yhteen Datalla energiansäästöä -hankkeen asiantuntijapuheenvuoroissa esiin nousseita havaintoja siitä, miten energiadatan avulla voidaan johtaa energiatehokkuutta käytännössä, miten data jalostuu päätöksenteon tueksi ja miten se kytkeytyy arjen toimintaan.

Marko Silventoinen
Digitaalinen taloushallinto
DUM-hanke etenee kehityspolkuihin – keskisuomalaisille yrityksille tarjolla käytännön tukea datatalouden hyödyntämiseen
Digitaalinen taloushallinto

DUM-hanke etenee kehityspolkuihin – keskisuomalaisille yrityksille tarjolla käytännön tukea datatalouden hyödyntämiseen

Datatalouden Uudet Mahdollisuudet -hankkeessa on siirrytty seuraavaan vaiheeseen, jossa yrityksille tarjotaan konkreettista tukea datatalouden kehityspolkujen rakentamiseen. Hankkeessa on tähän mennessä mm. koulutettu ammattikorkeakoulujen opettajia Peppol-sanomien roolista datatalouden tehostamisen mahdollistajana sekä lisätty yritysten ymmärrystä datatalouden hyödyistä ja mahdollisuuksista. Nyt käynnistyvä palvelu auttaa organisaatioita viemään opit käytäntöön ja tunnistamaan omat seuraavat askeleensa.

Piia Aaltonen
Digikyvykkyys
Rakennusala etsii ratkaisuja datan liikkumiseen – Varasto-hankkeen työpaja avasi keskustelun digitalisaation käytännön askelista 
Digikyvykkyys

Rakennusala etsii ratkaisuja datan liikkumiseen – Varasto-hankkeen työpaja avasi keskustelun digitalisaation käytännön askelista 

Rakennusala käy parhaillaan läpi merkittävää, mutta osin näkymätöntä murrosta. Alan toimijat tuottavat hankkeissaan valtavan määrän tietoa, mutta tieto liikkuu edelleen pääosin pdf-liitteinä, Excel-taulukoina ja sähköpostiketjuissa – pahimmillaan jopa ihmisten muistin varassa. Samaan aikaan vastuullisuusvaatimukset tiukentuvat, mikä lisää paineita datan järjestelmälliseen tuotantoon, seurantaan ja raportointiin.

Piia Aaltonen