Verkkolaskutuksen tulevaisuus vuoteen 2030 – Visioista toimintamalleihin
Digitaalinen taloushallinto

Verkkolaskutuksen tulevaisuus vuoteen 2030 – Visioista toimintamalleihin

Verkkolaskutus alkaa Suomessa olla itsestään selvyys. Paikalleen ei kuitenkaan kannata jäädä polkemaan, vaan on katsottava seuraavia askeleita. Verkkolaskufoorumi on ollut viemässä digitaalista taloushallintoa siihen mitä se on nyt, ja nyt on aika katsoa mihin seuraavaksi pyritään vuoteen 2030 mennessä. Verkkolaskufoorumin työhön osallistuvat kaikki tärkeimmät taloushallinnon toimijat Suomessa.

Verkkolaskutuksen tulevaisuus on ollut keskeinen aihe Verkkolaskufoorumin syksyn ohjelmassa. Aiheesta järjestettiin työpaja, jossa annetut ideat ja kommentit ovat auttaneet hahmottamaan visiota Suomen verkkolaskutuksen toimintamallista ja ympäristöstä vuonna 2030. Vaikka visio ei olekaan vielä saanut lopullista hyväksyntää, haluan tuoda esiin kolme keskeistä teemaa, jotka ovat mielestäni tärkeitä verkkolaskutuksen ja sanomavälityksen kehittämisessä seuraavien kuuden vuoden aikana.

Yksinkertaista ja selkeää kaikille

Verkkolaskutuksen ja tilaussanomien lähettämisen sekä vastaanottamisen tulisi olla mahdollisimman yksinkertaista ja selkeää kaikenkokoisille yrityksille. Tavoitteena on, että lähettäminen olisi yhtä helppoa kuin sähköpostin käyttö. Tämä edellyttää yhteentoimivien verkkolaskuformaattien ja sanomamääritysten käyttöä. Näiden tulee olla keskenään sataprosenttisesti yhteensopivia. Vanhentuneet ja yhteensopimattomat formaatit tulisi jättää historiaan. Ohjelmistotaloilla, erityisesti pienemmillä toimijoilla, on tässä kriittinen rooli varmistaa, että heidän järjestelmänsä tukevat uusimpia verkkolasku- ja yleisesti hyväksyttyjä sanomaformaatteja.

Automatisoitu ALV-raportointi

Automatisoitu arvonlisäveron (ALV) raportointi olisi merkittävä edistysaskel yrityksille. Jos yritykset voisivat raportoida ALV-tiedot suoraan verottajalle ilman manuaalista työtä, se toisi erityisesti pienyrityksille huomattavaa helpotusta vähentäen kuukausittaista paperityötä ja virheiden riskiä ALV-ilmoituksissa. Tiedot voitaisiin kerätä suoraan laskuista reaaliaikaisesti, mikä tehostaisi prosessia huomattavasti.

Kestävän kehityksen tukeminen

Verkkolaskutuksen ja tilaussanomien käyttöä tulisi kehittää kestävän kehityksen tukemiseen. Verkkolaskujen ja tilaussanomien avulla voidaan välittää tietoa tuotteiden alkuperästä, tuotetiedoista, materiaaleista ja muista ympäristöön liittyvistä seikoista, jotka auttavat yrityksiä ja kuluttajia tekemään ympäristötietoisia valintoja. Euroopan unionin tiukentuvat ympäristö- ja raportointivaatimukset, kuten tuotepassit ja ympäristöraportointi, korostavat tämän tiedonvälityksen merkitystä. Laskujen ja tilaussanomien kautta välitettävät tiedot voivat tukea näiden raportointivaatimusten täyttämistä ja tarjota arvokasta dataa suoraan tilaussanomien kautta.

Verkkolaskufoorumin hyväksymä visio

Verkkolaskuvisiota työstetään tänä syksynä eteenpäin. Tavoitteena on, että enemmistö verkkolaskufoorumin jäsenistä hyväksyy vision ja katsoo sen tavoittelemisen arvoiseksi. Visiota muokataan vielä vaiheittain eteenpäin ja kysytään muokkauksen yhteydessä verkkolaskufoorumin jäsenten mielipiteitä ja näkemyksiä millaisia tavoitteita digitaalisen taloushallinnon kehittämiselle pitäisi asettaa. Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, miten tavoitteisiin voidaan päästä. Verkkolaskufoorumin jäsenet ovat osallistuneet vision ideointiin ja kommentointiin aktiivisesti ja toivon että saamme edelleenkin mahdollisimman monipuolista ja osaavia näkemyksiä.

Verkkolaskufoorumi on puolueeton verkosto, joka kehittää verkkolaskutusta ja sähköistä, reaaliaikaista taloushallintoa Suomessa. Se kokoaa alan päätoimijat samaan verkostoon. Artikkelin kirjoittaja Timo Simell toimii TIEKEssä Verkkolaskufoorumin ohjausryhmän sihteerinä ja on tekemässä visiota.

Lue seuraavaksi

Tekoäly ja datatalous
Energiatehokkuus alkaa perustiedoista ja kasvaa datakerroksen avulla
Tekoäly ja datatalous

Energiatehokkuus alkaa perustiedoista ja kasvaa datakerroksen avulla

Miten rakennusten energiatehokkuutta voidaan parantaa yhtä aikaa arjen teoilla ja pitkän aikavälin digiratkaisuilla? Energiatehokkuus syntyy sekä perussäädöistä että datan älykkäästä hyödyntämisestä. Kun järjestelmien toiminta ymmärretään pintaa syvemmältä ja oikea tieto saadaan koottua eri lähteistä päätöksenteon tueksi, avautuu todellinen optimointipotentiaali.

KIRAHub
Vastuullisuus
Uusi työkalu ohjelmistojen virrankulutuksen mittaamiseen
Vastuullisuus

Uusi työkalu ohjelmistojen virrankulutuksen mittaamiseen

ICT-sektorin energiankulutus kasvaa nopeimmin kaikista aloista. Oikealla suunnittelulla ICT-alan hiilijalanjälkeä voidaan ohjelmistoissa pienentää jopa 80 prosentilla. Ilmastotoimia hankaloittava tekijä on kuitenkin päästömallien ja konkreettisten mittareiden puute. Uusi PowerGoblin-työkalu auttaa ratkaisemaan ongelmaa ohjelmistojen energiankulutuksen osalta. Työkalulla voi mitata ohjelmiston käytöstä syntyvää virrankulutusta sekä asiakasohjelmistoissa että palvelimissa.

Suvi Alatalo
Digikyvykkyys
Suomen tietoyhteiskunta ja teknologiakehitys vaativat uudenlaista yhteistyötä
Digikyvykkyys

Suomen tietoyhteiskunta ja teknologiakehitys vaativat uudenlaista yhteistyötä

Miltä näyttää tietoyhteiskunta vuonna 2026? Suomen menestys ja kestävä teknologiakehitys nojaavat tekoälyn ja datan vastuulliseen hyödyntämiseen, julkisen ja yksityisen sektorin uudenlaiseen yhteistyöhön sekä osaamisen vahvistamiseen. Nämä teemat nousivat esiin TIEKEn jäsentapahtumassa, jossa yritykset ja asiantuntijat muotoilivat yhdessä tietoyhteiskunnan kehityksen yhteistä suuntaa. Perinteiset toimintamallit eivät enää riitä: teknologiamuutos vaatii syvempää transformaatiota ja rohkeutta kokeilla uusia yhteiskehittämisen malleja.

Viestintätoimisto Aivela