Verkkolaskutuksen tulevaisuus vuoteen 2030 – Visioista toimintamalleihin
Digitaalinen taloushallinto

Verkkolaskutuksen tulevaisuus vuoteen 2030 – Visioista toimintamalleihin

Verkkolaskutus alkaa Suomessa olla itsestään selvyys. Paikalleen ei kuitenkaan kannata jäädä polkemaan, vaan on katsottava seuraavia askeleita. Verkkolaskufoorumi on ollut viemässä digitaalista taloushallintoa siihen mitä se on nyt, ja nyt on aika katsoa mihin seuraavaksi pyritään vuoteen 2030 mennessä. Verkkolaskufoorumin työhön osallistuvat kaikki tärkeimmät taloushallinnon toimijat Suomessa.

Verkkolaskutuksen tulevaisuus on ollut keskeinen aihe Verkkolaskufoorumin syksyn ohjelmassa. Aiheesta järjestettiin työpaja, jossa annetut ideat ja kommentit ovat auttaneet hahmottamaan visiota Suomen verkkolaskutuksen toimintamallista ja ympäristöstä vuonna 2030. Vaikka visio ei olekaan vielä saanut lopullista hyväksyntää, haluan tuoda esiin kolme keskeistä teemaa, jotka ovat mielestäni tärkeitä verkkolaskutuksen ja sanomavälityksen kehittämisessä seuraavien kuuden vuoden aikana.

Yksinkertaista ja selkeää kaikille

Verkkolaskutuksen ja tilaussanomien lähettämisen sekä vastaanottamisen tulisi olla mahdollisimman yksinkertaista ja selkeää kaikenkokoisille yrityksille. Tavoitteena on, että lähettäminen olisi yhtä helppoa kuin sähköpostin käyttö. Tämä edellyttää yhteentoimivien verkkolaskuformaattien ja sanomamääritysten käyttöä. Näiden tulee olla keskenään sataprosenttisesti yhteensopivia. Vanhentuneet ja yhteensopimattomat formaatit tulisi jättää historiaan. Ohjelmistotaloilla, erityisesti pienemmillä toimijoilla, on tässä kriittinen rooli varmistaa, että heidän järjestelmänsä tukevat uusimpia verkkolasku- ja yleisesti hyväksyttyjä sanomaformaatteja.

Automatisoitu ALV-raportointi

Automatisoitu arvonlisäveron (ALV) raportointi olisi merkittävä edistysaskel yrityksille. Jos yritykset voisivat raportoida ALV-tiedot suoraan verottajalle ilman manuaalista työtä, se toisi erityisesti pienyrityksille huomattavaa helpotusta vähentäen kuukausittaista paperityötä ja virheiden riskiä ALV-ilmoituksissa. Tiedot voitaisiin kerätä suoraan laskuista reaaliaikaisesti, mikä tehostaisi prosessia huomattavasti.

Kestävän kehityksen tukeminen

Verkkolaskutuksen ja tilaussanomien käyttöä tulisi kehittää kestävän kehityksen tukemiseen. Verkkolaskujen ja tilaussanomien avulla voidaan välittää tietoa tuotteiden alkuperästä, tuotetiedoista, materiaaleista ja muista ympäristöön liittyvistä seikoista, jotka auttavat yrityksiä ja kuluttajia tekemään ympäristötietoisia valintoja. Euroopan unionin tiukentuvat ympäristö- ja raportointivaatimukset, kuten tuotepassit ja ympäristöraportointi, korostavat tämän tiedonvälityksen merkitystä. Laskujen ja tilaussanomien kautta välitettävät tiedot voivat tukea näiden raportointivaatimusten täyttämistä ja tarjota arvokasta dataa suoraan tilaussanomien kautta.

Verkkolaskufoorumin hyväksymä visio

Verkkolaskuvisiota työstetään tänä syksynä eteenpäin. Tavoitteena on, että enemmistö verkkolaskufoorumin jäsenistä hyväksyy vision ja katsoo sen tavoittelemisen arvoiseksi. Visiota muokataan vielä vaiheittain eteenpäin ja kysytään muokkauksen yhteydessä verkkolaskufoorumin jäsenten mielipiteitä ja näkemyksiä millaisia tavoitteita digitaalisen taloushallinnon kehittämiselle pitäisi asettaa. Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, miten tavoitteisiin voidaan päästä. Verkkolaskufoorumin jäsenet ovat osallistuneet vision ideointiin ja kommentointiin aktiivisesti ja toivon että saamme edelleenkin mahdollisimman monipuolista ja osaavia näkemyksiä.

Verkkolaskufoorumi on puolueeton verkosto, joka kehittää verkkolaskutusta ja sähköistä, reaaliaikaista taloushallintoa Suomessa. Se kokoaa alan päätoimijat samaan verkostoon. Artikkelin kirjoittaja Timo Simell toimii TIEKEssä Verkkolaskufoorumin ohjausryhmän sihteerinä ja on tekemässä visiota.

Lue seuraavaksi

Digikyvykkyys
Havaintoja sisälogistiikan pk-yritysten digitalisaatiosta
Digikyvykkyys

Havaintoja sisälogistiikan pk-yritysten digitalisaatiosta

Sisälogistiikan digitalisoituessa tarvitaan pikaista osaamisen kehittämistä henkilöstölle, esihenkilöille ja johdolle. Digikyvykkyyden edistämisessä on tärkeä ensin selvittää nykyinen digiosaamisen taso. LogDigiS-hankkeessa yritysten digitaalisen osaamisen vahvuuksia ja kehittämiskohteita tunnistettiin digimaturiteettitestauksen ja yrityshaastatteluiden avulla. Tulosten perusteella sisälogistiikan parissa toimivien pk-yritysten suurimpia kehittämiskohteita digitalisaation saralla ovat toiminnanohjaus- ja varastonhallintajärjestelmien käytön osaaminen ja hyödyntäminen sekä sisäinen viestintä.

Jari Salo
Digikyvykkyys
Digitaidot ovat keskeinen kyvykkyys meille kaikille
Digikyvykkyys

Digitaidot ovat keskeinen kyvykkyys meille kaikille

Digitaitojen hallinta ja uusien taitojen oppiminen on keskeistä niin opinnoissa, työelämässä kuin vapaa-ajalla. Perustaitojen hallinta mahdollistaa osaamisen soveltamisen ja helpottaa myös uusien taitojen oppimista. Valtakunnallisen Digitaitomerkistön avulla todennetaan keskeiset digiperustaidot ja edetään portaittain aina mm. uusien teknologioiden tuomien mahdollisuuksien tunnistamiseen ja ongelmanratkaisutaitojen kehittymiseen. Digitaitomerkistön osaamismerkkejä onkin myönnetty yli 56.000 kappaletta!

Merja Sjöblom
Digitaalinen taloushallinto
Verkkolaskun tiekartta vuoteen 2030
Digitaalinen taloushallinto

Verkkolaskun tiekartta vuoteen 2030

Suomi tavoittelee täyttä siirtymää EU:n standardin mukaisiin verkkolaskuihin (ns. Eurooppa-normin laskuihin) vuoteen 2030 mennessä. Verkkolaskufoorumi on julkaissut tiekartan, joka linjaa keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet siirtymän tukemiseksi. Tiekartta tarjoaa joustavan pohjan kehitystyölle, sillä tavoitteita ja toimenpiteitä voidaan mukauttaa digitaalisten palveluiden kehittyessä.

Timo Simell