Yrityksen jatkuva kehittäminen – vaihtoehto vai elinehto?
Digitaaliset prosessit

Yrityksen jatkuva kehittäminen – vaihtoehto vai elinehto?

Liiketoimintaympäristöt muuttuvat nopeammin kuin koskaan aiemmin. Niin tekevät myös asiakkaiden tarpeet. Samaan aikaan liiketoimintaan, kuten henkilöstökuluihin ja laiteinvestointeihin, kuluu jatkuvasti enemmän rahaa. Kannattaisiko panostaa yrityksen kehittämiseen?

Nousukausi on vienyt yritysten huomion päivittäiseen tekemiseen

Suomen yrityselämässä on eletty viime vuodet nousukautta. Hommia riittää.

Vastajulkaistun Työolobarometrin (2018) mukaan irtisanomis- ja lomautusuhat ovat painuneet ihmisten mielissä taka-alalle. Työntekijät uskovat, että töitä riittää. Yli puolet työntekijöistä uskoo työn kehittämiseen olevan nyt hyvät mahdollisuudet.

Työn arjessa kehittäminen uhkaa kuitenkin unohtua, kun töiden tekeminen vie kaiken ajan, sanoo Jyväskylän ammattikorkeakoulun logistiikka-asiantuntija Ville Karjalainen. Hän toimii asiantuntijana TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry:n, Työterveyslaitoksen ja TTS Työtehoseuran yhteishanke TuoTossa. Hanketta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto (ESR).

Kehittäminen on luultua helpompaa ja tapahtuu pienillä arjen teoilla

Karjalainen muistuttaa, että työn tuottavuuden kehittäminen on pieniä tekoja. Tarjolla on myös useita käyttökelpoiseksi todettuja kehittämismenetelmiä, jotka soveltuvat logistiikkayrityksille.

Logistiikka-alan yritysten kehittämishaasteet ovat varsin samankaltaisia. Toiminnanohjaukseen, siisteyteen ja järjestykseen liittyvissä asioissa löytyy kehittämisen varaa.

Karjalainen nostaa esimerkiksi yritysten kokouskäytännöt. Kokouskäytäntöjä kehittämällä voidaan saada paljon aikaan. Lyhyetkin puolesta tunnista tuntiin kestävät, säännölliset viikko- ja/ tai kuukausipalaverit ovat toiminnan ohjauksen ja kehittämisen paikkoja. Kokouksissa voidaan nostaa systemaattisesti esiin kehittämisideoita ja pohtia henkilöstön voimalla, mitä ideoiden toteuttamiseksi voidaan tehdä.

Kokous tarjoaa henkilöstölle ajan ja paikan kehittää omaa työtään, mikä on tärkeää työn mielekkyyden ja henkilöstön työhyvinvoinnin kannalta. Kun kokouksissa eri kehittämistehtäville sovitaan yhdessä vastuulliset toteuttajat, kehittäminen ei jää yksin yrittäjän, esimiehen tai yksittäisen työntekijän vastuulle. Säännölliset ja hyvin mietityt kokoukset johtavat jäsentyneeseen ja systemaattiseen toimintaan.

Osaaminen kehittyy, kun kiinnostuu ja etsii tietoa

Osaamisen kehittäminen vaatii avoimuutta. ”Laput silmillä on paha kehittää”, toteaa Karjalainen. Mikä sitten saa ihmisen tekemään työtään laput silmillä?

”Kiire ja ajatus siitä, että oman yrityksen toiminta on jotenkin tavallista monimutkaisempaa”, vastaa Karjalainen. Mikäli yrityksessä ajatellaan, että kehittämismenetelmät eivät sovellu meille, kehittämisen mahdollisuus sivuutetaan.

Monien kehittämismenetelmien tarkoituksena on vakioida ja systematisoida työtä niin, että työ tehdään aina samalla tavalla ja työn tulos on tasalaatuista. ”Logistiikkayrityksissä toimii hyvin esimerkiksi Lean-johtamisfilosofiaan perustuva 5S-työkalu, jolla varmistetaan työpaikan siisteys, järjestys ja turvallisuus.”, sanoo Karjalainen.

Joskus työntekijät huolestuvat siitä, että työn vakiointi johtaa lisääntyvään tarkkailuun. Karjalainen korostaa, että mitään kehittämismenetelmää ei ole luotu henkilöstön tarkkailemiseen. Kehittämismenetelmien tarkoituksena on yksinkertaistaa työtä, jotta se on entistä sujuvampaa. Samalla varmistetaan työn laatu asiakkaalle. Loputon ”säätäminen” työssä ei ole kenenkään etu, muistuttaa Karjalainen.

Kehittämisen merkityksen ymmärtäminen motivoi kehittämään

Yrityksen kehittämisen ensimmäinen edellytys on se, että yrityksessä havahdutaan huomaamaan, kuinka tärkeää jatkuva kehittäminen on liiketoiminnan jatkuvuuden ja kilpailukyvyn kannalta. Työn tuottavuus riippuu siitä, miten työt arjessa tehdään. Tuottavuus kasvaa, kun olemassa olevia resursseja käytetään mahdollisimman fiksusti.

”Työaikaa ei kannata käyttää tavaroiden etsimiseen tai sellaisten asioiden tekemiseen käsin, mitä esimerkiksi toiminnanohjausjärjestelmä voisi tehdä ihmisen puolesta”, muistuttaa Karjalainen. Hetken perehtyminen esimerkiksi toiminnanohjausjärjestelmän ominaisuuksiin ja asetuksiin voi johtaa jo olemassa olevan järjestelmän tehokkaampaan käyttöön. Kun vaikkapa varastotasojen seurantatehtävä siirretään ihmiseltä koneelle, resurssien käyttö järkevöityy ja tehostuu. Kasvava varastonarvo saadaan kuriin ja toimitusvarmuus paranee. Säästynyttä työaikaa voidaan käyttää työn edelleen kehittämiseen.

Kun kehittämisen merkityksen ymmärtää, kehittäminen ei enää näyttäydy vaihtoehtona, jonka voi käden heilautuksella sivuuttaa. Jatkuva kehittäminen valkeneekin yrityksen menestymisen ehtona.


Kirjoitus perustuu Ville Karjalaisen haastatteluun. Kirjoittaja on Minna Mattila-Aalto, joka toimii kehittämispäällikkönä TTS Työtehoseurassa.
Aiheesta on mahdollisuus kuulla ja keskustella TuotTo-hankkeen seminaarissa 11.4. Oulussa. Ohjelma ja ilmoittautuminen täällä >>

Kirjoittaja

Lue seuraavaksi

Digitaalinen taloushallinto
Verkkolaskun tiekartta vuoteen 2030
Digitaalinen taloushallinto

Verkkolaskun tiekartta vuoteen 2030

Suomi tavoittelee täyttä siirtymää EU:n standardin mukaisiin verkkolaskuihin (ns. Eurooppa-normin laskuihin) vuoteen 2030 mennessä. Verkkolaskufoorumi on julkaissut tiekartan, joka linjaa keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet siirtymän tukemiseksi. Tiekartta tarjoaa joustavan pohjan kehitystyölle, sillä tavoitteita ja toimenpiteitä voidaan mukauttaa digitaalisten palveluiden kehittyessä.

Timo Simell
Datatalous
Uusi tutkimus korostaa Suomen datatalouden kasvumahdollisuuksia ja kansainvälisen yhteistyön tärkeyttä
Datatalous

Uusi tutkimus korostaa Suomen datatalouden kasvumahdollisuuksia ja kansainvälisen yhteistyön tärkeyttä

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan tuore tutkimusraportti tarkastelee datatalouden koon, taloudellisen merkityksen ja vaikuttavuuden mittaamisen mahdollisuuksia sekä haasteita Suomessa. Kokeellisten laskelmien mukaan datainvestointien arvo Suomessa on ollut vajaa kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta. Datatalouden kokonaisindeksissä Suomi sijoittuu hankkeessa luodun Databarometrin mukaan muiden eurooppalaisten maiden tasolle, mutta innovaatioiden osalta jäämme verrokeistamme jälkeen. Suomen datatalouden tarkempi arviointi edellyttää panostuksia mittausmenetelmien ja tiedonkeruun kehittämiseen sekä kansanvälistä yhteistyötä.

Digikyvykkyys
TIEKE hakee myynnin ammattilaista kasvattamaan tuotteidensa ja palveluidensa myyntiä
Digikyvykkyys

TIEKE hakee myynnin ammattilaista kasvattamaan tuotteidensa ja palveluidensa myyntiä

TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry on vaikuttaja, verkottaja ja vauhdittaja digikyvykkyyden, datatalouden, digitaalisen taloushallinnon ja vaikuttavuuden saralla. Haemme nyt myynnin ammattilaista työskentelemään palveluidemme ja tuotteidemme myynnin parissa.