AI Act velvoittaa organisaatioita tekoälylukutaidon lisäämiseen – mistä on kyse?
Vastuullisuus

AI Act velvoittaa organisaatioita tekoälylukutaidon lisäämiseen – mistä on kyse?

AI Act -tekoälyasetus on maailman ensimmäinen oikeudellinen kehys tekoälylle. Asetus lähestyy tekoälyjärjestelmiä neliportaisen riskiluokittelun kautta, jossa sääntelyn tiukkuus riippuu toimintaan liittyvistä riskeistä. Ensimmäisiä velvoitteita on alettu soveltaa 2. helmikuuta 2025 alkaen, ja ne koskevat erityisesti korkeimman riskiluokan tekoälyjärjestelmiä ja tekoälylukutaitoa.

Euroopan unionin AI Act -tekoälyasetus astui voimaan 1. elokuuta 2024. AI Act on maailman ensimmäinen oikeudellinen kehys tekoälylle, jonka tavoitteena on edistää turvallisten ja luotettavien tekoälyjärjestelmien kehittämistä ja käyttöönottoa EU:ssa.

AI Actin täyteenpano etenee vaiheittain vuosien 2025–2026 aikana. Tekoälyasetus ei suinkaan tarkoita sitä, että tekoälyn hyödyntäminen organisaatioissa olisi tästedes kiellettyä – organisaatioiden on vain varauduttava noudattamaan uusia vaatimuksia ja varmistettava, että niiden tekoälyratkaisut täyttävät säädösten asettamat kriteerit.

Asetus lähestyy tekoälyjärjestelmiä neliportaisen riskiluokittelun kautta, jossa sääntelyn tiukkuus riippuu toimintaan liittyvistä riskeistä. Mitä suuremmat mahdolliset vaikutukset tai vaarat tekoälyyn liittyvät, sitä tarkemmin sen käyttöä valvotaan ja säännellään.

Ensimmäisten velvoitteiden soveltaminen on alkanut 2.2.2025

Vaikka tekoälyasetuksen voimaantulo tapahtui jo alkusyksystä 2024, ensimmäisiä velvoitteita on alettu soveltaa vasta 2.2.2025 alkaen. Tässä kohtaa sääntely koskee erityisesti korkeimman riskiluokan tekoälyjärjestelmiä ja tekoälylukutaitoa.

Tekoälylukutaidon vaatimuksella tarkoitetaan sitä, että organisaatioiden on varmistettava henkilöstön riittävä osaaminen tekoälyjärjestelmien käytössä. Mikäli osaaminen ei ole riittävää, velvoittaa säädös kouluttautumaan. Vaadittu osaamistaso määräytynee tekoälyn käyttötarkoituksen mukaan – mutta erityisesti tekoälyä kehittävien tai hyödyntävien työntekijöiden tulee ymmärtää sekä sen hyödyt että riskit. Tämä varmistaa, että tekoälyä käytetään ja kehitetään vastuullisesti niin yksilö-, organisaatio- kuin yhteiskuntatasolla. Velvoite koskee kaikkia tekoälyä hyödyntäviä organisaatioita – myös niitä, joiden toiminta sijoittuu matalimpiin riskiluokkiin.

Verkkovalmennus tukena tekoälylukutaitoon

Vauhtia tekoälylukutaitoon voi hakea esimerkiksi syyskuussa 2025 alkavasta datavastuullisuuden verkkovalmennuksesta, jossa organisaatioita autetaan tekoälysäädökseen pohjautuvan koulutusvaatimuksen täyttämisessä. Datavastuullisuuden valmennuksen tavoitteena on oppia tunnistamaan oman organisaation datavastuullisuuden haasteita ja painopisteitä sekä hankkia ymmärrystä ja työkaluja datavastuullisten toimintatapojen viemiseksi osaksi organisaation arkea.

Kevään valmennuksessa syvennytään muun muassa datan hyödyntämisen eettisiin riskeihin, tekoälyn ja datan hallinnan etiikkaan ja AI Act -tekoälyasetuksen perusteisiin sekä datan käytön läpinäkyvyyden edistämiseen.

Organisaation datavastuullisuuteen kannattaa investoida

Vaikka organisaation tekoälylukutaito olisikin riittävällä tasolla, yleisesti datavastuullisiin toimintatapoihin on hyvä investoida. Monissa organisaatioissa datavastuullisuuteen liittyviä kysymyksiä pohditaan siiloutuneesti eri työrooleista käsin, jolloin datan käytön kokonaiskuva jää helposti hahmottumatta. Tämä voi johtaa tilanteisiin, joissa tehdään tarpeettomasti päällekkäistä työtä ja samoista asioista käydään keskusteluja eri termein.

TIEKEn valmennuksessa datavastuullisuutta tarkastellaan kokonaisvaltaisesti, ja sen tavoitteena on auttaa organisaatiota löytämään niin sanottu yhteinen kieli – kun datan ja tekoälyn hyödyntämisestä käydyt keskustelut ovat selkeitä ja ymmärrettäviä kaikille osapuolille, päätöksenteko tehostuu ja yhteistyö sujuvoituu. Läpinäkyvät toimintatavat eivät ole pelkästään eettinen valinta, vaan myös kilpailuetu. Vastuullinen datan käyttö vahvistaa asiakkaiden ja sidosryhmien luottamusta, mikä on koko liiketoiminnan kivijalka. Lisäksi selkeä datastrategia auttaa organisaatiota määrittämään tavoitteet ja käyttökohteet, vähentäen samalla riskejä ja parantaen päätöksenteon laatua.

Lue seuraavaksi

Digikyvykkyys
Suomen suurin digitaalisen koulutuksen ja oppimisen tapahtuma ITK tulee taas!
Digikyvykkyys

Suomen suurin digitaalisen koulutuksen ja oppimisen tapahtuma ITK tulee taas!

ITK-konferenssi järjestetään ensimmäistä kertaa Tampereella Tampere-talossa 23.–25.4.2025 teemalla ”Paljon uutta, vähän vanhaa, jotain lainattua”. TIEKEläiset ovat tavattavissa koko konferenssin ajan Tampere-talon ensimmäisessä kerroksessa näytepaikalla 129. Mukanamme tuomme innostavan työpajan sekä tietoiskun.

Marko Silventoinen
Digikyvykkyys
Monimuotoisuus voimavarana 
Digikyvykkyys

Monimuotoisuus voimavarana 

Tutkimusten mukaan monimuotoisuus on voimavara, joka tuo monia hyötyjä organisaatioille. Hyötyjä ovat esim. innovointikyvyn ja yhteistyön parantuminen, asiakas- ja henkilöstötyytyväisyyden lisääntyminen, työntekijöiden paremman suoriutumiskyvyn sekä henkilöstön veto- ja pitovoiman vahvistuminen. Tämä vaatii taustaksi hyvää johtajuutta, psykologisesti turvallista työkulttuuria sekä ihmisiä, jotka haluavat aidosti kehittää itseään, osallistua ja nähdä enemmän hyviä puolia kuin huonoja.

Nina From
Digitaalinen taloushallinto
DUM-hankkeen avulla rakennetaan tulevaisuuden digitaalista taloushallintoa
Digitaalinen taloushallinto

DUM-hankkeen avulla rakennetaan tulevaisuuden digitaalista taloushallintoa

Datatalouden Uudet Mahdollisuudet – DUM on valtakunnallisesti merkittävä kehittämishanke, joka luo perustan tulevaisuuden digitaaliselle taloushallinnolle ja laajemmin datataloudelle. Tavoitteena on älykäs ja automaattinen taloushallinto. Peppol-sanomat on keskeisessä roolissa, sillä se mahdollistaa tilausten, toimitusten ja laskujen välittämisen standardoidussa muodossa.

Nina From