AI Act velvoittaa organisaatioita tekoälylukutaidon lisäämiseen – mistä on kyse?
Vastuullisuus

AI Act velvoittaa organisaatioita tekoälylukutaidon lisäämiseen – mistä on kyse?

AI Act -tekoälyasetus on maailman ensimmäinen oikeudellinen kehys tekoälylle. Asetus lähestyy tekoälyjärjestelmiä neliportaisen riskiluokittelun kautta, jossa sääntelyn tiukkuus riippuu toimintaan liittyvistä riskeistä. Ensimmäisiä velvoitteita on alettu soveltaa 2. helmikuuta 2025 alkaen, ja ne koskevat erityisesti korkeimman riskiluokan tekoälyjärjestelmiä ja tekoälylukutaitoa.

Euroopan unionin AI Act -tekoälyasetus astui voimaan 1. elokuuta 2024. AI Act on maailman ensimmäinen oikeudellinen kehys tekoälylle, jonka tavoitteena on edistää turvallisten ja luotettavien tekoälyjärjestelmien kehittämistä ja käyttöönottoa EU:ssa.

AI Actin täyteenpano etenee vaiheittain vuosien 2025–2026 aikana. Tekoälyasetus ei suinkaan tarkoita sitä, että tekoälyn hyödyntäminen organisaatioissa olisi tästedes kiellettyä – organisaatioiden on vain varauduttava noudattamaan uusia vaatimuksia ja varmistettava, että niiden tekoälyratkaisut täyttävät säädösten asettamat kriteerit.

Asetus lähestyy tekoälyjärjestelmiä neliportaisen riskiluokittelun kautta, jossa sääntelyn tiukkuus riippuu toimintaan liittyvistä riskeistä. Mitä suuremmat mahdolliset vaikutukset tai vaarat tekoälyyn liittyvät, sitä tarkemmin sen käyttöä valvotaan ja säännellään.

Ensimmäisten velvoitteiden soveltaminen on alkanut 2.2.2025

Vaikka tekoälyasetuksen voimaantulo tapahtui jo alkusyksystä 2024, ensimmäisiä velvoitteita on alettu soveltaa vasta 2.2.2025 alkaen. Tässä kohtaa sääntely koskee erityisesti korkeimman riskiluokan tekoälyjärjestelmiä ja tekoälylukutaitoa.

Tekoälylukutaidon vaatimuksella tarkoitetaan sitä, että organisaatioiden on varmistettava henkilöstön riittävä osaaminen tekoälyjärjestelmien käytössä. Mikäli osaaminen ei ole riittävää, velvoittaa säädös kouluttautumaan. Vaadittu osaamistaso määräytynee tekoälyn käyttötarkoituksen mukaan – mutta erityisesti tekoälyä kehittävien tai hyödyntävien työntekijöiden tulee ymmärtää sekä sen hyödyt että riskit. Tämä varmistaa, että tekoälyä käytetään ja kehitetään vastuullisesti niin yksilö-, organisaatio- kuin yhteiskuntatasolla. Velvoite koskee kaikkia tekoälyä hyödyntäviä organisaatioita – myös niitä, joiden toiminta sijoittuu matalimpiin riskiluokkiin.

Verkkovalmennus tukena tekoälylukutaitoon

Vauhtia tekoälylukutaitoon voi hakea esimerkiksi keväällä 2026 alkavasta datavastuullisuuden verkkovalmennuksesta, jossa organisaatioita autetaan tekoälysäädökseen pohjautuvan koulutusvaatimuksen täyttämisessä. Datavastuullisuuden valmennuksen tavoitteena on oppia tunnistamaan oman organisaation datavastuullisuuden haasteita ja painopisteitä sekä hankkia ymmärrystä ja työkaluja datavastuullisten toimintatapojen viemiseksi osaksi organisaation arkea.

Kevään valmennuksessa syvennytään muun muassa datan hyödyntämisen eettisiin riskeihin, tekoälyn ja datan hallinnan etiikkaan ja AI Act -tekoälyasetuksen perusteisiin sekä datan käytön läpinäkyvyyden edistämiseen.

Organisaation datavastuullisuuteen kannattaa investoida

Vaikka organisaation tekoälylukutaito olisikin riittävällä tasolla, yleisesti datavastuullisiin toimintatapoihin on hyvä investoida. Monissa organisaatioissa datavastuullisuuteen liittyviä kysymyksiä pohditaan siiloutuneesti eri työrooleista käsin, jolloin datan käytön kokonaiskuva jää helposti hahmottumatta. Tämä voi johtaa tilanteisiin, joissa tehdään tarpeettomasti päällekkäistä työtä ja samoista asioista käydään keskusteluja eri termein.

TIEKEn valmennuksessa datavastuullisuutta tarkastellaan kokonaisvaltaisesti, ja sen tavoitteena on auttaa organisaatiota löytämään niin sanottu yhteinen kieli – kun datan ja tekoälyn hyödyntämisestä käydyt keskustelut ovat selkeitä ja ymmärrettäviä kaikille osapuolille, päätöksenteko tehostuu ja yhteistyö sujuvoituu. Läpinäkyvät toimintatavat eivät ole pelkästään eettinen valinta, vaan myös kilpailuetu. Vastuullinen datan käyttö vahvistaa asiakkaiden ja sidosryhmien luottamusta, mikä on koko liiketoiminnan kivijalka. Lisäksi selkeä datastrategia auttaa organisaatiota määrittämään tavoitteet ja käyttökohteet, vähentäen samalla riskejä ja parantaen päätöksenteon laatua.

Lue seuraavaksi

Digikyvykkyys
Osaaminen framilla ITK 2026:ssa
Digikyvykkyys

Osaaminen framilla ITK 2026:ssa

TIEKE osallistui tänäkin vuonna Suomen suurimpaan digitaalisen koulutuksen ja oppimisen tapahtumaan, ITK-konferenssiin. Tänä vuonna konferenssin teemana oli ”Ajattele. Uskalla. Opi”. Esillä olivat erityisesti digitalisoituvan yhteiskunnan ajankohtaiset teemat – osaamisen tunnistamisesta tekoälyyn ja digitaitojen kehittämiseen.

Marko Silventoinen
Tekoäly ja datatalous
Tekoäly muuntautuu työkalusta toimijaksi – mitä se tarkoittaa organisaatioille?
Tekoäly ja datatalous

Tekoäly muuntautuu työkalusta toimijaksi – mitä se tarkoittaa organisaatioille?

Mitä tapahtuu, kun tekoäly ei enää vain avusta vaan toimii itsenäisesti osana organisaation arkea? TIEKEn kevätkokouksen yhteydessä käyty asiantuntijakeskustelu avasi näkymiä tekoälyn uuteen vaiheeseen, jossa perinteisistä työkaluista siirrytään kohti itsenäisemmin toimivia, prosesseihin integroituvia ratkaisuja.

Marko Silventoinen
Tekoäly ja datatalous
Energiadata taloyhtiöiden arjen työkaluksi -webinaari avasi väyliä sujuvampaan tiedon hyödyntämiseen
Tekoäly ja datatalous

Energiadata taloyhtiöiden arjen työkaluksi -webinaari avasi väyliä sujuvampaan tiedon hyödyntämiseen

Energiankulutusta ja -tehokkuutta koskeva data on isännöinti- ja kiinteistöalalle yhä tärkeämpi päätöksenteon väline. Taloyhtiöissä dataa syntyy jo paljon sähköstä, lämmöstä, vedestä, mittareista, järjestelmistä ja erilaisista palveluista. Haasteena on kuitenkin se, että tieto on usein hajallaan eri portaaleissa, formaateissa ja organisaatioissa. Silloin sen hyödyntäminen jää helposti yksittäisiksi raporteiksi tai vuosittaisiksi tarkasteluiksi, vaikka parhaimmillaan energiadatan pitäisi tukea arjen ennakointia, poikkeamien tunnistamista ja kustannussäästöjä.

Paavo Foley, KIRAHub