Asenteet ja osaamisen puute hidastavat yhdistysten digikehitystä

Digitalisaatio on suomalaisille järjestöille sekä uhka että mahdollisuus. Se koetaan samaan aikaan niin hyväksi kuin pahaksi. Samalla tiedostetaan, että organisaatiota digitalisoimalla toimintaprosessit nopeutuvat,  nykyinen ja tuleva jäsenistö – niin nuoret kuin vanhat – tavoitetaan paremmin ja aikaa itse järjestötyölle jää enemmän.

Tiedot käyvät ilmi nyt toistamiseen toteutetusta suomalaisten järjestöjen digitalisaation, viestinnän ja sosiaalisen median tilaa selvittävästä Järjestödigi-kartoituksesta. Tulokset puhuvat koko suomalaisen järjestökentän puolesta: vastaajia oli yhteensä 383 pienistä, keskisuurista ja suurista järjestöistä.

“Vastauksista käy selkeästi ilmi, että tulevaisuuden koetaan olevan verkossa. Jos organisaatiota ei kehitetä tulevan jäsenkunnan tarpeisiin, järjestö voi kuihtua kokonaan pois”, kertoo kartoituksen tekijöistä Avoine Oy:n toimitusjohtaja Tuomo Heikkilä.

Johdon ja järjestötoimijoiden negatiiviset asenteet, yhdistysten taloustilanne, osaamisen ja tekijöiden puute sekä jäsenistön ikä koetaan kehitystä merkittävästi hidastavina tekijöinä.

Järjestöissä tunnistetaan, että digiosaamista tarvitaan lisää sekä perustaidoissa että edistyneessä osaamisessa. “Viestinnällisen osaamisen ja yhteisöllisen työskentelyn vaatimukset lisääntyvät kaikissa tehtävissä”, summaa TIEKEn digiosaamisen vauhdittaja Hanna Vuohelainen.

46 % kaikista vastanneista kertoi osaamisen puutteen olevan suuri este tai hidaste järjestön kyvyssä hyödyntää sähköisiä ratkaisuja.

Järjestöiltä some-toiminnan mallia myös yritysten viestintään

Viestintä-Piritta Oy on selvittänyt järjestöjen sosiaalisen median käyttöä jo vuodesta 2015 lähtien. Vuosittaisten tulosten perusteella on nähtävissä, että sosiaalisen median hyödyntäminen järjestötyössä koetaan digitalisaationkin suhteen parhaiten hallussa olevaksi osa-alueeksi.

Viestinnän ja somen käytön strateginen suunnitelmallisuus ja mittaaminen suhteessa organisaation toiminnan tavoitteisiin on vuosi vuodelta järjestöissä lisääntynyt. Järjestöissä somen käytölle on löydetty konkreettisia mahdollisuuksia mm. tehdä tuloksellista vaikuttamistyötä, aktivoida ihmisiä mukaan toimintaan ja hyödyntää eri työkaluja sisäiseen viestintään.

Järjestöt kokeilevat somessa erilaisia toiminnan tapoja ja osallistavat jäsenistöään vuorovaikutukseen. Tämä malli voisi tarjota monelle yrityksellekin rohkeutta ottaa some haltuun laajemmin kuin aiemmin.

“Some osana organisaation toimintaa on asia, jossa monet yrityksetkin voisivat ottaa mallia järjestöiltä. Sosiaalinen media ei ole enää vain yksisuuntaista viestintää tai markkinointia, vaan osa organisaation strategista viestintää, vaikuttamistyötä ja ydintoimintaa, sisäisesti ja ulkoisesti. Vastaavasti järjestöillä on vielä opittavaa yritysmaailman asiakaskeskeisestä ajattelusta ja toiminnan kehittämisestä yhdessä toimijoiden kanssa”, Piritta Seppälä vetää tulokset yhteen.

Lataa Järjestödigi 2018 White Paper (pdf)

Julkaisutilaisuuden esitys (SlideShare)

Järjestösome-trendit 2019 (SlideShare)