Sopimusten avainkohtia: Avoin lähdekoodi lisenssisopimuksissa
Tekoäly ja datatalous

Sopimusten avainkohtia: Avoin lähdekoodi lisenssisopimuksissa

Ohjelmistoprojektitoimitus, joka sisältää ”Open Source” -moduuleita vaatii määrittelyjä sopimukseen.

Ohjelmistoprojektin hankintasopimuksessa tulee yksilöidä toimitettavien osakokonaisuuksien omistus- ja käyttöoikeudet. Toimittajat täydentävät usein tuotettaan ja tuotekehitystään helposti saatavilla olevilla maksuttomilla avoimen lähdekoodin moduleilla. Avoimen lähdekoodin ohjelmistojen käyttö tuo kuitenkin automaattisesti mukanaan myös kyseisen open source -modulin vakiolisenssiehdot. Näitä vakioehtoisia lisenssimääräyksiä on hyvin erilaisia ja ne voivat poiketa selvästi toimittajan kehittämien ohjelmistotuotteiden omista lisenssiehdoista.

Ohjelmistotoimittaja ei välttämättä ole aina sisäistänyt, että open source –modulien käytöllä ja yhdistämisellä firman omiin ohjelmistoihin on suora vaikutus toimittajan mahdollisuuksiin käyttää closed source –lisenssimallia ja siihen perustuvia lisenssisopimuksia. Toisinaan asia ymmärretään toimittajan johdossa, mutta sisäisestä ohjeistuksesta huolimatta tuotekehittäjät tai alihankkijat saattavat silti toimia huolimattomasti ja lopputuotteen osioiden IPR-status ja lisenssiehdot jäävät epäselviksi.

On siis molempien sopijapuolten etu vähänkään laajemmissa yrityskohtaisissa ohjelmistoprojekteissa selvittää toimitettavien ohjelmistojen lähdekoodin luonne: avointa, suljettua vai yhdistelmä molempia. Erityisesti ostajan kannattaa vaatia sopimukseen lauseke, joka selventää tilannetta. Mikäli toimittajayritys ei ole tähän valmis tai tuntuu siltä, että koko käsitteistö on toimittajalle epäselvä, kannattaa ostajan hankkia projektilleen toinen toimittaja.

Kari Keturi

Law Office Dancon Oy:n lakimies Kari Keturi avaa kirjoituksissaan ict-sopimustekstien keskeisiä kohtia. Kansainvälisen bisnesjuridiikan asiantuntija on laatinut TIEKEn suomen- ja englanninkieliset sopimuspohjat, joita voit hyödyntää neuvotteluissasi.

Tutustu laajaan kokoelmaan ja palvelun hinnoitteluun verkossa: 
https://ict-sopimukset.fi.

Lue seuraavaksi

Miten energiadata muuttuu energiansäästöksi ja uudeksi liiketoiminnaksi?

Miten energiadata muuttuu energiansäästöksi ja uudeksi liiketoiminnaksi?

Kiinteistöissä syntyy jatkuvasti energiadataa. Yksittäinen data ei kuitenkaan vielä merkitse paljoakaan, mutta siitä tulee arvokasta, jos tietoa onnistutaan hyödyntämään yli järjestelmä- ja organisaatiorajojen. Energiadatan parempi jakaminen voi tukea niin energiansäästöä kuin uusien palveluiden ja liiketoiminnan kehittämistä. Miten energiadatan liiketoimintaekosysteemi voi tukea tätä kehitystä?

Ella Niemi-Sitte
Ella Niemi-Sitte
Tekoäly ja datatalous
Datakeskusten hyödyt eivät synny automaattisesti – Mitä datakeskukset mahdollistavat ja mitä niiltä tulee edellyttää?
Tekoäly ja datatalous

Datakeskusten hyödyt eivät synny automaattisesti – Mitä datakeskukset mahdollistavat ja mitä niiltä tulee edellyttää?

Datakeskuksista käydään Suomessa vilkasta keskustelua, eikä syyttä. Ne kuluttavat energiaa, vaikuttavat paikalliseen ympäristöön ja ovat merkittäviä investointeja. Samalla ne muodostavat perustan tekoälylle, pilvipalveluille, datataloudelle ja digitaalisille palveluille, joista yhteiskunta on yhä riippuvaisempi. Datakeskukset nähdään myös osana kriittistä digitaalista infrastruktuuria.

Tekoäly ja datatalous
Tekoälystä satelliitteihin – Teknologian kaksoiskäytöstä uusia mahdollisuuksia yrityksille
Tekoäly ja datatalous

Tekoälystä satelliitteihin – Teknologian kaksoiskäytöstä uusia mahdollisuuksia yrityksille

Muuttunut turvallisuusympäristö avaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia yrityksille, joiden teknologia palvelee kaupallisten ratkaisujen lisäksi myös yhteiskunnan resilienssiä ja puolustusta. Lupaavia näkymiä löytyy niin tekoälyssä, sensoreissa, autonomisessa liikkumisessa kuin energiatehokkuudessa.