Desimaaliluvun käyttöönotto arvonlisäverokannassa aiheuttaa ohjelmistotaloille päivityshaasteita
Digitaalinen taloushallinto

Desimaaliluvun käyttöönotto arvonlisäverokannassa aiheuttaa ohjelmistotaloille päivityshaasteita

Arvonlisäverokanta muuttuu Suomessa 25,5 prosenttiin 1.9.2024. Tämä muutos vaikuttaa merkittävästi talous- ja palkkahallintoon osana hallituksen toimenpiteitä valtion talouden vakauttamiseksi. Erityisesti muutos kohdistuu taloushallinto- ja laskutusjärjestelmiin, mikä aiheuttaa ohjelmistotaloille päivityshaasteita.

TIEKE ja Taloushallintoliitto tekivät kyselyn alan ohjelmistotaloille selvittääkseen, kuinka valmiita ne ovat käsittelemään arvonlisäveroa desimaalin tarkkuudella. Vaikka kysymys voi vaikuttaa vähäpätöiseltä, se saattaa paljastaa yllättäviä ongelmia laajoissa järjestelmissä.

Valmius muutokseen

Kyselyyn vastanneista yrityksistä 70 % ilmoitti, että heidän järjestelmänsä ovat jo valmiita käsittelemään arvonlisäveroa desimaalilukuna. Loput 30 % arvioi, että muutos onnistuu kesän aikana tai viimeistään syksyllä, riippuen lainsäätäjän asettamasta aikataulusta.

Haasteet rajapinnoissa ja integraatiossa

Datan siirto järjestelmien välillä on edelleen epäselvä. Vain 15 yritystä ilmoitti, että tilanne on kunnossa, 13 ei ollut vielä selvittänyt tilannetta ja 13 raportoi haasteita.

Monissa rajapinnoissa arvonlisävero on oletuksena kokonaisluku, ja desimaalierotin (piste vs. pilkku) aiheuttaa ongelmia. Taloushallinnon ohjelmien raporteissa tietokentät ovat kokonaislukuja, mikä vaatii päivityksiä.

Ohjelmistotalojen toiveet

Ohjelmistotalot korostavat lainsäätäjien puolelta aikataulutuksen ja tiedottamisen tärkeyttä. Muutoksen onnistunut toteutus vaatii huolellista valmistelua ja riittävää aikaa.

Kysely lähetettiin 132 ohjelmistotalolle, joista 47 vastasi.

Lisätietoja:

  • digivirittäjä Timo Simell, +358 43 820 0952, timo.simell@tieke.fi

Lue seuraavaksi

Digikyvykkyys
Onnistunut tekoälyn käyttöönotto tehdään liiketoiminnan tarpeet ja työhyvinvointi edellä
Digikyvykkyys

Onnistunut tekoälyn käyttöönotto tehdään liiketoiminnan tarpeet ja työhyvinvointi edellä

Tekoälyn käyttöön kohdistuu suuria odotuksia. Useat organisaatiot ovat jo kokeilleet soveltaa generatiivista tekoälyä, mutta laajempi käyttöönotto ja liiketoimintaa merkittävästi uudistavat ratkaisut antavat vielä odottaa itseään. Jatkossa tarvitaan tuottavuustavoitteiden rinnalle kokonaisvaltaista näkökulmaa, jossa tekoälyn käyttöönottoa tuetaan ihmislähtöisesti ja työhyvinvointi huomioiden.

Viestintätoimisto Aivela
Digikyvykkyys
Logistiikka-alan LOBRA-hanke tukee pk-yritysten digitaalisia innovaatioita
Digikyvykkyys

Logistiikka-alan LOBRA-hanke tukee pk-yritysten digitaalisia innovaatioita

LOBRA-hanke on perustettu vahvistamaan logistiikka-alan digitalisaation kehittämistä. Ala on monimuotoinen ja yhteiskunnallisesti merkittävä, jolla on tavaroiden kuljetus- ja varastointitehtävien lisäksi materiaali-, raha- ja tietovirtojen hallinnan tehtäviä. Sen vaikutukset ulottuvat työllistämisestä tuottavuuden tehostamiseen, digitalisaation kehittämiseen sekä automatisaation etujen esilletuomiseen.

Nina From
Digikyvykkyys
Tekoälyn hyödyntäminen työssäni kasvuvalmentajana
Digikyvykkyys

Tekoälyn hyödyntäminen työssäni kasvuvalmentajana

Työssäni kasvuvalmentajana kohtaan jatkuvasti yrittäjiä, jotka ovat eri vaiheissa yrittäjäpolkuaan. Tekoälystä on tullut viimeisen vuoden aikana tärkeä osa myös minun työtäni, ja tässä kirjoituksessa jaankin esimerkin siitä, miten olen hyödyntänyt tekoälyä neuvontatyössäni. Kyseisessä tapauksessa tekoäly auttoi asiakasta liiketoiminnan kehittämisessä konkreettisesti ja matalalla aloituskynnyksellä.

John Holmberg