Desimaaliluvun käyttöönotto arvonlisäverokannassa aiheuttaa ohjelmistotaloille päivityshaasteita
Digitaalinen taloushallinto

Desimaaliluvun käyttöönotto arvonlisäverokannassa aiheuttaa ohjelmistotaloille päivityshaasteita

Arvonlisäverokanta muuttuu Suomessa 25,5 prosenttiin 1.9.2024. Tämä muutos vaikuttaa merkittävästi talous- ja palkkahallintoon osana hallituksen toimenpiteitä valtion talouden vakauttamiseksi. Erityisesti muutos kohdistuu taloushallinto- ja laskutusjärjestelmiin, mikä aiheuttaa ohjelmistotaloille päivityshaasteita.

TIEKE ja Taloushallintoliitto tekivät kyselyn alan ohjelmistotaloille selvittääkseen, kuinka valmiita ne ovat käsittelemään arvonlisäveroa desimaalin tarkkuudella. Vaikka kysymys voi vaikuttaa vähäpätöiseltä, se saattaa paljastaa yllättäviä ongelmia laajoissa järjestelmissä.

Valmius muutokseen

Kyselyyn vastanneista yrityksistä 70 % ilmoitti, että heidän järjestelmänsä ovat jo valmiita käsittelemään arvonlisäveroa desimaalilukuna. Loput 30 % arvioi, että muutos onnistuu kesän aikana tai viimeistään syksyllä, riippuen lainsäätäjän asettamasta aikataulusta.

Haasteet rajapinnoissa ja integraatiossa

Datan siirto järjestelmien välillä on edelleen epäselvä. Vain 15 yritystä ilmoitti, että tilanne on kunnossa, 13 ei ollut vielä selvittänyt tilannetta ja 13 raportoi haasteita.

Monissa rajapinnoissa arvonlisävero on oletuksena kokonaisluku, ja desimaalierotin (piste vs. pilkku) aiheuttaa ongelmia. Taloushallinnon ohjelmien raporteissa tietokentät ovat kokonaislukuja, mikä vaatii päivityksiä.

Ohjelmistotalojen toiveet

Ohjelmistotalot korostavat lainsäätäjien puolelta aikataulutuksen ja tiedottamisen tärkeyttä. Muutoksen onnistunut toteutus vaatii huolellista valmistelua ja riittävää aikaa.

Kysely lähetettiin 132 ohjelmistotalolle, joista 47 vastasi.

Lisätietoja:

  • digivirittäjä Timo Simell, +358 43 820 0952, timo.simell@tieke.fi

Lue seuraavaksi

Digikyvykkyys
Osaaminen framilla ITK 2026:ssa
Digikyvykkyys

Osaaminen framilla ITK 2026:ssa

TIEKE osallistui tänäkin vuonna Suomen suurimpaan digitaalisen koulutuksen ja oppimisen tapahtumaan, ITK-konferenssiin. Tänä vuonna konferenssin teemana oli ”Ajattele. Uskalla. Opi”. Esillä olivat erityisesti digitalisoituvan yhteiskunnan ajankohtaiset teemat – osaamisen tunnistamisesta tekoälyyn ja digitaitojen kehittämiseen.

Marko Silventoinen
Tekoäly ja datatalous
Tekoäly muuntautuu työkalusta toimijaksi – mitä se tarkoittaa organisaatioille?
Tekoäly ja datatalous

Tekoäly muuntautuu työkalusta toimijaksi – mitä se tarkoittaa organisaatioille?

Mitä tapahtuu, kun tekoäly ei enää vain avusta vaan toimii itsenäisesti osana organisaation arkea? TIEKEn kevätkokouksen yhteydessä käyty asiantuntijakeskustelu avasi näkymiä tekoälyn uuteen vaiheeseen, jossa perinteisistä työkaluista siirrytään kohti itsenäisemmin toimivia, prosesseihin integroituvia ratkaisuja.

Marko Silventoinen
Tekoäly ja datatalous
Energiadata taloyhtiöiden arjen työkaluksi -webinaari avasi väyliä sujuvampaan tiedon hyödyntämiseen
Tekoäly ja datatalous

Energiadata taloyhtiöiden arjen työkaluksi -webinaari avasi väyliä sujuvampaan tiedon hyödyntämiseen

Energiankulutusta ja -tehokkuutta koskeva data on isännöinti- ja kiinteistöalalle yhä tärkeämpi päätöksenteon väline. Taloyhtiöissä dataa syntyy jo paljon sähköstä, lämmöstä, vedestä, mittareista, järjestelmistä ja erilaisista palveluista. Haasteena on kuitenkin se, että tieto on usein hajallaan eri portaaleissa, formaateissa ja organisaatioissa. Silloin sen hyödyntäminen jää helposti yksittäisiksi raporteiksi tai vuosittaisiksi tarkasteluiksi, vaikka parhaimmillaan energiadatan pitäisi tukea arjen ennakointia, poikkeamien tunnistamista ja kustannussäästöjä.

Paavo Foley, KIRAHub