Desimaaliluvun käyttöönotto arvonlisäverokannassa aiheuttaa ohjelmistotaloille päivityshaasteita
Digitaalinen taloushallinto

Desimaaliluvun käyttöönotto arvonlisäverokannassa aiheuttaa ohjelmistotaloille päivityshaasteita

Arvonlisäverokanta muuttuu Suomessa 25,5 prosenttiin 1.9.2024. Tämä muutos vaikuttaa merkittävästi talous- ja palkkahallintoon osana hallituksen toimenpiteitä valtion talouden vakauttamiseksi. Erityisesti muutos kohdistuu taloushallinto- ja laskutusjärjestelmiin, mikä aiheuttaa ohjelmistotaloille päivityshaasteita.

TIEKE ja Taloushallintoliitto tekivät kyselyn alan ohjelmistotaloille selvittääkseen, kuinka valmiita ne ovat käsittelemään arvonlisäveroa desimaalin tarkkuudella. Vaikka kysymys voi vaikuttaa vähäpätöiseltä, se saattaa paljastaa yllättäviä ongelmia laajoissa järjestelmissä.

Valmius muutokseen

Kyselyyn vastanneista yrityksistä 70 % ilmoitti, että heidän järjestelmänsä ovat jo valmiita käsittelemään arvonlisäveroa desimaalilukuna. Loput 30 % arvioi, että muutos onnistuu kesän aikana tai viimeistään syksyllä, riippuen lainsäätäjän asettamasta aikataulusta.

Haasteet rajapinnoissa ja integraatiossa

Datan siirto järjestelmien välillä on edelleen epäselvä. Vain 15 yritystä ilmoitti, että tilanne on kunnossa, 13 ei ollut vielä selvittänyt tilannetta ja 13 raportoi haasteita.

Monissa rajapinnoissa arvonlisävero on oletuksena kokonaisluku, ja desimaalierotin (piste vs. pilkku) aiheuttaa ongelmia. Taloushallinnon ohjelmien raporteissa tietokentät ovat kokonaislukuja, mikä vaatii päivityksiä.

Ohjelmistotalojen toiveet

Ohjelmistotalot korostavat lainsäätäjien puolelta aikataulutuksen ja tiedottamisen tärkeyttä. Muutoksen onnistunut toteutus vaatii huolellista valmistelua ja riittävää aikaa.

Kysely lähetettiin 132 ohjelmistotalolle, joista 47 vastasi.

Lisätietoja:

  • digivirittäjä Timo Simell, +358 43 820 0952, timo.simell@tieke.fi

Lue seuraavaksi

Digikyvykkyys
Havaintoja sisälogistiikan pk-yritysten digitalisaatiosta
Digikyvykkyys

Havaintoja sisälogistiikan pk-yritysten digitalisaatiosta

Sisälogistiikan digitalisoituessa tarvitaan pikaista osaamisen kehittämistä henkilöstölle, esihenkilöille ja johdolle. Digikyvykkyyden edistämisessä on tärkeä ensin selvittää nykyinen digiosaamisen taso. LogDigiS-hankkeessa yritysten digitaalisen osaamisen vahvuuksia ja kehittämiskohteita tunnistettiin digimaturiteettitestauksen ja yrityshaastatteluiden avulla. Tulosten perusteella sisälogistiikan parissa toimivien pk-yritysten suurimpia kehittämiskohteita digitalisaation saralla ovat toiminnanohjaus- ja varastonhallintajärjestelmien käytön osaaminen ja hyödyntäminen sekä sisäinen viestintä.

Jari Salo
Digikyvykkyys
Digitaidot ovat keskeinen kyvykkyys meille kaikille
Digikyvykkyys

Digitaidot ovat keskeinen kyvykkyys meille kaikille

Digitaitojen hallinta ja uusien taitojen oppiminen on keskeistä niin opinnoissa, työelämässä kuin vapaa-ajalla. Perustaitojen hallinta mahdollistaa osaamisen soveltamisen ja helpottaa myös uusien taitojen oppimista. Valtakunnallisen Digitaitomerkistön avulla todennetaan keskeiset digiperustaidot ja edetään portaittain aina mm. uusien teknologioiden tuomien mahdollisuuksien tunnistamiseen ja ongelmanratkaisutaitojen kehittymiseen. Digitaitomerkistön osaamismerkkejä onkin myönnetty yli 56.000 kappaletta!

Merja Sjöblom
Digitaalinen taloushallinto
Verkkolaskun tiekartta vuoteen 2030
Digitaalinen taloushallinto

Verkkolaskun tiekartta vuoteen 2030

Suomi tavoittelee täyttä siirtymää EU:n standardin mukaisiin verkkolaskuihin (ns. Eurooppa-normin laskuihin) vuoteen 2030 mennessä. Verkkolaskufoorumi on julkaissut tiekartan, joka linjaa keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet siirtymän tukemiseksi. Tiekartta tarjoaa joustavan pohjan kehitystyölle, sillä tavoitteita ja toimenpiteitä voidaan mukauttaa digitaalisten palveluiden kehittyessä.

Timo Simell