Digitaalinen Suomi yhdenvertaiseksi kaikille
Digikyvykkyys

Kuva: Pixhill

Digitaalinen Suomi yhdenvertaiseksi kaikille

Yhdenvertaisuus on taattava digitaalisessa Suomessa. Digi arkeen -neuvottelukunta kokosi ehdotuksensa toimintakertomukseen ja esittää 12 ratkaisuehdotusta yhdenvertaisuuden edistämiseksi.

Digi arkeen -neuvottelukunta on kansalaisjärjestöjen, tutkijoiden ja viranomaisten vuoropuhelukanava. Se on koonnut huolenaiheensa ja ehdotuksensa toimintakertomukseen.

Toimintakertomuksessa esitetyt huomiot koskevat digitalisaation mahdollisuuksia ja uhkia. Yhdenvertaisuutta on mahdollista edistää ja löytää yhdessä ratkaisuja uhkien torjumiseksi.

Tärkeimmät neuvottelukunnan tekemät huomiot ovat:

  • Digitalisaatio ei saa syrjäyttää
  • Digitaidot ovat uusia kansalaistaitoja
  • Digipalveluiden saavutettavuudesta hyötyvät kaikki
  • Tunnistautumisen digipalveluihin tulee olla kaikille mahdollista
  • Digitaalisuus vaikuttaa ihmisten arkeen, mutta miten?

Yhdenvertaisuutta edistetään yhdessä

Huomioihinsa liittyen neuvottelukunta esittää 12 ratkaisuehdotusta. Se esittää esimerkiksi kansallista yhteistyötä niin teknisen kuin kognitiivisen saavutettavuuden turvaamiseksi digipalveluissa. Toimintakertomuksessa tuodaan myös esiin huoli siitä, että monesta välttämättömyyspalvelusta puuttuu vielä digitaalinen harjoittelualusta. Digitaalisuuden aiheuttamaa eriarvoisuutta sekä teknologian tuomia riskejä ja mahdollisuuksia tulisi tutkia kaikenikäisten palveluiden käyttäjien näkökulmasta sekä siitä näkökulmasta, miten digitalisaatiomuutos koetaan työelämässä.

Digitaidot ovat uusia kansalaistaitoja

Suomalaisten digitaitojen parantaminen on tärkeää, jotta kukaan ei vastoin omaa tahtoaan jäisi digitaalisten palvelujen hyötyjen ulkopuolelle palvelujen siirtyessä yhä enenevässä määriin verkkoon. Tarkkaa tietoa ei ole kuinka monelta digitaidot puuttuvat tai ovat niin puutteelliset, ettei itsenäinen asiointi verkossa onnistu. Joidenkin arvioiden mukaan Suomessa saattaa olla jopa miljoona digituen tarvitsijaa.

SeniorSurf-opastuspaikkakartoituksen (H. Kiuru, Vanhustyön keskusliitto ry, 2017) mukaan, eniten opastusta kysytään laitteista, sovelluksista, käyttöjärjestelmistä, nettiyhteyksistä, sähköpostista, tiedon hausta, virustorjunnasta ja tietoturva-asioista. Nämä edellä mainitut asiat tulee hallita ennen kuin julkisten sähköisten palvelujen ja esimerkiksi verkkopankin käyttäminen onnistuu.

Digitukea antavien järjestöjen kokemus on, että suurin osa kaiken ikäisistä ihmisistä haluaa ja pystyy oppimaan, kunhan motivointi, opastus ja tarvittaessa taloudellinen tuki ovat kunnossa. Ihmiset oppivat eri tavoilla. Siksi digitukeakin tulisi olla tarjolla useassa eri muodossa ja paikassa, myös kotona.

Digituki kaikkien ulottuville

Valtakunnallinen digituen malli, jonka avulla parhaillaan kehitetään kansalaisten osaamisen tasoa laitteiden ja palveluiden käyttäjinä, rakentuu hyvin monitoimijaisen verkoston varaan. AUTA-hankkeen loppuraportissa (pdf) arvioidaan, että tulevaisuudessakin järjestöillä on keskeinen rooli kansalaisille tarjottavana digituen tuottajina.

Digitukea on jo pitkään antaneet maksuttomasti esimerkiksi lukuisat kansalaisjärjestöt, joissa opastuksesta vastaavat suuremmalta osin vapaaehtoiset. Lisäksi digitukea antavat monet kirjastot, kansalais- ja työväenopistot sekä jotkut yritykset. Digituen löytämiseksi on tärkeää, että tukea tarvitsevat ja heidän läheisensä tietävät mistä luotettavaa opastusta saa. Tämän helpottamiseksi Vanhustyön keskusliiton SeniorSurf-toiminta on koonnut digituen opastuspaikat valtakunnalliselle kartalle seniorsurf.fi-sivustolle. Digitukipalveluja kootaan myös Suomi.fi-sivustolle.

Neuvottelukunta pitää tärkeänä, että digituki on kaikille kansalaisille alueellisesti tasapuolista. Erittäin tärkeää on myös, että digitukea antavilla toimijoilla on riittävät toimintaresurssit ja että toiminnalla on jatkuvuutta.

Digi arkeen -neuvottelukunnan toimintakertomukseen

 

Lue seuraavaksi

Digikyvykkyys
Osaamisen ei pidä kehittyä vain organisaatiota varten
Digikyvykkyys

Osaamisen ei pidä kehittyä vain organisaatiota varten

Osaamisen kehittämistä tarkastellaan usein organisaation tarpeiden kautta. Yhtä tärkeää on kysyä, mitä kehittyminen merkitsee ihmiselle itselleen. Kun olemassa oleva osaaminen tunnistetaan, tehdään näkyväksi ja yhdistetään yksilön tavoitteisiin, hyötyvät sekä työntekijä, organisaatio että koko työmarkkinat. Suomalaisen Kirjakaupan HR-johtaja Kristian Tötterman pohtii kirjoituksessaan, kuinka yksilön tavoitteet ja organisaation tarpeet voidaan sovittaa yhteen sekä millainen rooli osaamismerkeillä voi olla osaamisen näkyväksi tekemisessä.

Kristian Tötterman
Tekoäly ja datatalous
Datafest 2027 tulee – oletko valmis ottamaan datasta kaiken irti? 
Tekoäly ja datatalous

Datafest 2027 tulee – oletko valmis ottamaan datasta kaiken irti? 

Millaista kasvua data voi tuoda nykyiseen liiketoimintaan? Entä miten juuri sinun yrityksesi voisi ottaa seuraavia askeleita datan hyödyntämisessä?

Ilmoittautuminen Datafest 2027 – Käytännön askeleet datan hyödyntämiseen -tapahtumaan on nyt avattu, tule mukaan! Datafest on uusi datatalouden tekijöiden kohtaamispaikka, joka järjestetään 4. helmikuuta 2027 Helsingissä, Kalasatamassa.

Vastuullisuus
VISIIRI rakensi kestävää ICT-sektoria – Digia ja Elisa toivovat alalle yhteisiä mittareita päästöjen laskentaan
Vastuullisuus

VISIIRI rakensi kestävää ICT-sektoria – Digia ja Elisa toivovat alalle yhteisiä mittareita päästöjen laskentaan

ICT-sektorin energiankulutus kasvaa nopeasti. Tekoälyn kiihtyvä käyttöönotto vauhdittaa kehitystä entisestään. Jotta ala voi kasvaa kestävästi, tarvitaan yhteisiä mittareita ja laskentamalleja. TIEKEn VISIIRI-hanke kokosi yhteen ICT-alan toimijoita luomaan kestävämpää tulevaisuutta.