Digitaalinen Suomi yhdenvertaiseksi kaikille
Elämää tietoyhteiskunnassa

Kuva: Pixhill

Digitaalinen Suomi yhdenvertaiseksi kaikille

Yhdenvertaisuus on taattava digitaalisessa Suomessa. Digi arkeen -neuvottelukunta kokosi ehdotuksensa toimintakertomukseen ja esittää 12 ratkaisuehdotusta yhdenvertaisuuden edistämiseksi.

Digi arkeen -neuvottelukunta on kansalaisjärjestöjen, tutkijoiden ja viranomaisten vuoropuhelukanava. Se on koonnut huolenaiheensa ja ehdotuksensa toimintakertomukseen.

Toimintakertomuksessa esitetyt huomiot koskevat digitalisaation mahdollisuuksia ja uhkia. Yhdenvertaisuutta on mahdollista edistää ja löytää yhdessä ratkaisuja uhkien torjumiseksi.

Tärkeimmät neuvottelukunnan tekemät huomiot ovat:

  • Digitalisaatio ei saa syrjäyttää
  • Digitaidot ovat uusia kansalaistaitoja
  • Digipalveluiden saavutettavuudesta hyötyvät kaikki
  • Tunnistautumisen digipalveluihin tulee olla kaikille mahdollista
  • Digitaalisuus vaikuttaa ihmisten arkeen, mutta miten?

Yhdenvertaisuutta edistetään yhdessä

Huomioihinsa liittyen neuvottelukunta esittää 12 ratkaisuehdotusta. Se esittää esimerkiksi kansallista yhteistyötä niin teknisen kuin kognitiivisen saavutettavuuden turvaamiseksi digipalveluissa. Toimintakertomuksessa tuodaan myös esiin huoli siitä, että monesta välttämättömyyspalvelusta puuttuu vielä digitaalinen harjoittelualusta. Digitaalisuuden aiheuttamaa eriarvoisuutta sekä teknologian tuomia riskejä ja mahdollisuuksia tulisi tutkia kaikenikäisten palveluiden käyttäjien näkökulmasta sekä siitä näkökulmasta, miten digitalisaatiomuutos koetaan työelämässä.

Digitaidot ovat uusia kansalaistaitoja

Suomalaisten digitaitojen parantaminen on tärkeää, jotta kukaan ei vastoin omaa tahtoaan jäisi digitaalisten palvelujen hyötyjen ulkopuolelle palvelujen siirtyessä yhä enenevässä määriin verkkoon. Tarkkaa tietoa ei ole kuinka monelta digitaidot puuttuvat tai ovat niin puutteelliset, ettei itsenäinen asiointi verkossa onnistu. Joidenkin arvioiden mukaan Suomessa saattaa olla jopa miljoona digituen tarvitsijaa.

SeniorSurf-opastuspaikkakartoituksen (H. Kiuru, Vanhustyön keskusliitto ry, 2017) mukaan, eniten opastusta kysytään laitteista, sovelluksista, käyttöjärjestelmistä, nettiyhteyksistä, sähköpostista, tiedon hausta, virustorjunnasta ja tietoturva-asioista. Nämä edellä mainitut asiat tulee hallita ennen kuin julkisten sähköisten palvelujen ja esimerkiksi verkkopankin käyttäminen onnistuu.

Digitukea antavien järjestöjen kokemus on, että suurin osa kaiken ikäisistä ihmisistä haluaa ja pystyy oppimaan, kunhan motivointi, opastus ja tarvittaessa taloudellinen tuki ovat kunnossa. Ihmiset oppivat eri tavoilla. Siksi digitukeakin tulisi olla tarjolla useassa eri muodossa ja paikassa, myös kotona.

Digituki kaikkien ulottuville

Valtakunnallinen digituen malli, jonka avulla parhaillaan kehitetään kansalaisten osaamisen tasoa laitteiden ja palveluiden käyttäjinä, rakentuu hyvin monitoimijaisen verkoston varaan. AUTA-hankkeen loppuraportissa (pdf) arvioidaan, että tulevaisuudessakin järjestöillä on keskeinen rooli kansalaisille tarjottavana digituen tuottajina.

Digitukea on jo pitkään antaneet maksuttomasti esimerkiksi lukuisat kansalaisjärjestöt, joissa opastuksesta vastaavat suuremmalta osin vapaaehtoiset. Lisäksi digitukea antavat monet kirjastot, kansalais- ja työväenopistot sekä jotkut yritykset. Digituen löytämiseksi on tärkeää, että tukea tarvitsevat ja heidän läheisensä tietävät mistä luotettavaa opastusta saa. Tämän helpottamiseksi Vanhustyön keskusliiton SeniorSurf-toiminta on koonnut digituen opastuspaikat valtakunnalliselle kartalle seniorsurf.fi-sivustolle. Digitukipalveluja kootaan myös Suomi.fi-sivustolle.

Neuvottelukunta pitää tärkeänä, että digituki on kaikille kansalaisille alueellisesti tasapuolista. Erittäin tärkeää on myös, että digitukea antavilla toimijoilla on riittävät toimintaresurssit ja että toiminnalla on jatkuvuutta.

Digi arkeen -neuvottelukunnan toimintakertomukseen

 

Lue seuraavaksi

Digikyvykkyys
Havaintoja sisälogistiikan pk-yritysten digitalisaatiosta
Digikyvykkyys

Havaintoja sisälogistiikan pk-yritysten digitalisaatiosta

Sisälogistiikan digitalisoituessa tarvitaan pikaista osaamisen kehittämistä henkilöstölle, esihenkilöille ja johdolle. Digikyvykkyyden edistämisessä on tärkeä ensin selvittää nykyinen digiosaamisen taso. LogDigiS-hankkeessa yritysten digitaalisen osaamisen vahvuuksia ja kehittämiskohteita tunnistettiin digimaturiteettitestauksen ja yrityshaastatteluiden avulla. Tulosten perusteella sisälogistiikan parissa toimivien pk-yritysten suurimpia kehittämiskohteita digitalisaation saralla ovat toiminnanohjaus- ja varastonhallintajärjestelmien käytön osaaminen ja hyödyntäminen sekä sisäinen viestintä.

Jari Salo
Digikyvykkyys
Digitaidot ovat keskeinen kyvykkyys meille kaikille
Digikyvykkyys

Digitaidot ovat keskeinen kyvykkyys meille kaikille

Digitaitojen hallinta ja uusien taitojen oppiminen on keskeistä niin opinnoissa, työelämässä kuin vapaa-ajalla. Perustaitojen hallinta mahdollistaa osaamisen soveltamisen ja helpottaa myös uusien taitojen oppimista. Valtakunnallisen Digitaitomerkistön avulla todennetaan keskeiset digiperustaidot ja edetään portaittain aina mm. uusien teknologioiden tuomien mahdollisuuksien tunnistamiseen ja ongelmanratkaisutaitojen kehittymiseen. Digitaitomerkistön osaamismerkkejä onkin myönnetty yli 56.000 kappaletta!

Merja Sjöblom
Digitaalinen taloushallinto
Verkkolaskun tiekartta vuoteen 2030
Digitaalinen taloushallinto

Verkkolaskun tiekartta vuoteen 2030

Suomi tavoittelee täyttä siirtymää EU:n standardin mukaisiin verkkolaskuihin (ns. Eurooppa-normin laskuihin) vuoteen 2030 mennessä. Verkkolaskufoorumi on julkaissut tiekartan, joka linjaa keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet siirtymän tukemiseksi. Tiekartta tarjoaa joustavan pohjan kehitystyölle, sillä tavoitteita ja toimenpiteitä voidaan mukauttaa digitaalisten palveluiden kehittyessä.

Timo Simell