Digitaalinen Suomi yhdenvertaiseksi kaikille
Digikyvykkyys

Kuva: Pixhill

Digitaalinen Suomi yhdenvertaiseksi kaikille

Yhdenvertaisuus on taattava digitaalisessa Suomessa. Digi arkeen -neuvottelukunta kokosi ehdotuksensa toimintakertomukseen ja esittää 12 ratkaisuehdotusta yhdenvertaisuuden edistämiseksi.

Digi arkeen -neuvottelukunta on kansalaisjärjestöjen, tutkijoiden ja viranomaisten vuoropuhelukanava. Se on koonnut huolenaiheensa ja ehdotuksensa toimintakertomukseen.

Toimintakertomuksessa esitetyt huomiot koskevat digitalisaation mahdollisuuksia ja uhkia. Yhdenvertaisuutta on mahdollista edistää ja löytää yhdessä ratkaisuja uhkien torjumiseksi.

Tärkeimmät neuvottelukunnan tekemät huomiot ovat:

  • Digitalisaatio ei saa syrjäyttää
  • Digitaidot ovat uusia kansalaistaitoja
  • Digipalveluiden saavutettavuudesta hyötyvät kaikki
  • Tunnistautumisen digipalveluihin tulee olla kaikille mahdollista
  • Digitaalisuus vaikuttaa ihmisten arkeen, mutta miten?

Yhdenvertaisuutta edistetään yhdessä

Huomioihinsa liittyen neuvottelukunta esittää 12 ratkaisuehdotusta. Se esittää esimerkiksi kansallista yhteistyötä niin teknisen kuin kognitiivisen saavutettavuuden turvaamiseksi digipalveluissa. Toimintakertomuksessa tuodaan myös esiin huoli siitä, että monesta välttämättömyyspalvelusta puuttuu vielä digitaalinen harjoittelualusta. Digitaalisuuden aiheuttamaa eriarvoisuutta sekä teknologian tuomia riskejä ja mahdollisuuksia tulisi tutkia kaikenikäisten palveluiden käyttäjien näkökulmasta sekä siitä näkökulmasta, miten digitalisaatiomuutos koetaan työelämässä.

Digitaidot ovat uusia kansalaistaitoja

Suomalaisten digitaitojen parantaminen on tärkeää, jotta kukaan ei vastoin omaa tahtoaan jäisi digitaalisten palvelujen hyötyjen ulkopuolelle palvelujen siirtyessä yhä enenevässä määriin verkkoon. Tarkkaa tietoa ei ole kuinka monelta digitaidot puuttuvat tai ovat niin puutteelliset, ettei itsenäinen asiointi verkossa onnistu. Joidenkin arvioiden mukaan Suomessa saattaa olla jopa miljoona digituen tarvitsijaa.

SeniorSurf-opastuspaikkakartoituksen (H. Kiuru, Vanhustyön keskusliitto ry, 2017) mukaan, eniten opastusta kysytään laitteista, sovelluksista, käyttöjärjestelmistä, nettiyhteyksistä, sähköpostista, tiedon hausta, virustorjunnasta ja tietoturva-asioista. Nämä edellä mainitut asiat tulee hallita ennen kuin julkisten sähköisten palvelujen ja esimerkiksi verkkopankin käyttäminen onnistuu.

Digitukea antavien järjestöjen kokemus on, että suurin osa kaiken ikäisistä ihmisistä haluaa ja pystyy oppimaan, kunhan motivointi, opastus ja tarvittaessa taloudellinen tuki ovat kunnossa. Ihmiset oppivat eri tavoilla. Siksi digitukeakin tulisi olla tarjolla useassa eri muodossa ja paikassa, myös kotona.

Digituki kaikkien ulottuville

Valtakunnallinen digituen malli, jonka avulla parhaillaan kehitetään kansalaisten osaamisen tasoa laitteiden ja palveluiden käyttäjinä, rakentuu hyvin monitoimijaisen verkoston varaan. AUTA-hankkeen loppuraportissa (pdf) arvioidaan, että tulevaisuudessakin järjestöillä on keskeinen rooli kansalaisille tarjottavana digituen tuottajina.

Digitukea on jo pitkään antaneet maksuttomasti esimerkiksi lukuisat kansalaisjärjestöt, joissa opastuksesta vastaavat suuremmalta osin vapaaehtoiset. Lisäksi digitukea antavat monet kirjastot, kansalais- ja työväenopistot sekä jotkut yritykset. Digituen löytämiseksi on tärkeää, että tukea tarvitsevat ja heidän läheisensä tietävät mistä luotettavaa opastusta saa. Tämän helpottamiseksi Vanhustyön keskusliiton SeniorSurf-toiminta on koonnut digituen opastuspaikat valtakunnalliselle kartalle seniorsurf.fi-sivustolle. Digitukipalveluja kootaan myös Suomi.fi-sivustolle.

Neuvottelukunta pitää tärkeänä, että digituki on kaikille kansalaisille alueellisesti tasapuolista. Erittäin tärkeää on myös, että digitukea antavilla toimijoilla on riittävät toimintaresurssit ja että toiminnalla on jatkuvuutta.

Digi arkeen -neuvottelukunnan toimintakertomukseen

 

Lue seuraavaksi

Ajankohtaista
Vanha keino on vihreämpi kuin pussillinen uusia
Ajankohtaista

Vanha keino on vihreämpi kuin pussillinen uusia

Vihreä ICT ei aina synny uusimmasta teknologiasta. Tässä tekstissä esitetään kolme case-esimerkkiä, joissa vanhat ratkaisut saavat uuden elämän: puisten tiedonsiirtomastojen paluu, mustesuihkujen uusi tuleminen ja magneettinauhat datavarastoinnissa.

Antti Sipilä
Datatalous
Energiansäästöä datalla – yhteistyöllä kohti energiatehokkaampaa kiinteistönhallintaa työhyvinvointi huomioiden
Datatalous

Energiansäästöä datalla – yhteistyöllä kohti energiatehokkaampaa kiinteistönhallintaa työhyvinvointi huomioiden

Rakennettu ympäristö kuluttaa merkittävän osan energiasta ja tuottaa suuren osan päästöistä. Energiansäästöä datalla -hanke tarttuu tähän haasteeseen yhdistämällä isännöintipalvelujen, kiinteistöhallinnan, huoltopalveluiden ja teknologiaosaajien voimat. Tavoitteena on kehittää datan hyödyntämistä energiatehokkuuden parantamiseksi siten, että samalla edistetään alan ammattilaisten työhyvinvointia.

Nina From
Digitaalinen taloushallinto
Peppol-kouluttajakoulutus käynnistyi – Uutta osaamista digitaaliseen taloushallintoon
Digitaalinen taloushallinto

Peppol-kouluttajakoulutus käynnistyi – Uutta osaamista digitaaliseen taloushallintoon

Syyskuussa käynnistynyt Peppol-kouluttajakoulutus tuo Suomeen uudenlaista osaamista digitaalisen taloushallinnon saralle. Koulutus toteutetaan TIEKEn ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun yhteistyönä, osana Datatalouden Uudet Mahdollisuudet (DUM) -hanketta. TIEKE vastaa koulutuspakettien tuottamisesta ja kouluttajien kouluttamisesta, loppuvuonna Jamk alkaa kouluttamaan keskisuomalaisia yrityksiä datan hyödyntämisessä liiketoiminnassa, jolle Peppol-sanomat luovat hyvää pohjaa.

Nina From