Työssä tarvittavien perussovellusten käyttö, tekoälyn hyödyntäminen, sähköiset kyselyt, tietojärjestelmien kehittäminen… Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:n henkilöstö on voinut reilun vuoden ajan suorittaa yhden tai useamman HSY:n 13:sta digitaitojen osaamismerkistä. Kesän 2023 kynnyksellä suorituksia on kertynyt jo 1070 kappaletta.
”Merkit ovat selvästi innostaneet ja kannustaneet oman osaamisen kehittämiseen ja testaamiseen”, kertoo yksikön päällikkö Silja Huuhtanen HSY:ltä.
Vuoden 2022 alussa otettiin käyttöön myös uusi TIEKEn hallinnoima valtakunnallinen digitaitojen osaamismerkistö. Osaamismerkit on tarkoitettu oppilaitosten opiskelijoiden, opetushenkilöstön, kuntien, yritysten ja muiden organisaatioiden tai kenen tahansa kansalaisen suoritettaviksi. Open Badge Passport -alustalla osaamismerkit ovat varmassa tallessa, ja merkin saaja voi jakaa ne kenelle haluaa. Keväällä 2023 TIEKEn hallinnoimia, tietotekniikkataidot todentavia osaamismerkkejä myöntää jo lähes 40 eri tahoa, ammatillisista oppilaitoksista aina merkistöä hyödyntäviin kaupunkeihin.
Kesällä 2023 digitaalisen osaamismerkit korvaavat kokonaan TIEKEn hallinnoimat tietokoneen ajokortti -tutkinnot. Vuonna 1994 käyttöön otettuja ajokortteja on vuosien varrella myönnetty lähes 300 000 kappaletta todisteeksi suorittajansa tietotekniikkataidoista.
HSY räätälöi merkistön omiin tarpeisiinsa
HSY:llä digiosaamismerkistön kehitystyö lähti liikkeelle halusta saada uutta vauhtia henkilöstön digiosaamisen kehittämiseen, sekä luoda tavat osaamisen seurantaan. ”Idean oman osaamismerkistön kehittämiseen saimme TIEKEn valtakunnallisen osaamismerkistön kehitystyöstä”, Silja Huuhtanen kertoo.
HSY:llä vaatimukset henkilöstön digitaidoille vaihtelevat kovasti yksiköstä toiseen. Kenttähenkilöstöllä on aivan erilaiset tarpeet kuin suunnittelijoilla tai tiedon analysoijilla. ”Valtakunnallinen merkistö ei täyttänyt kaikkia tarpeita, joten lähdimme rakentamaan juuri meille räätälöityä omaa merkistöä.”
TIEKE toimi HSY:n kumppanina oman osaamismerkistön rakentamisessa. ”Ensin määrittelimme perusdigitaidot, jotka pitää olla ihan kaikilla hallussa.” Eksoottisempia osaamismerkkejä HSY:llä ovat esimerkiksi ohjelmistorobotiikan hyödyntäminen sekä datan analysointi, visualisointi ja raportointi. Niillä on paljon käyttöä asiantuntijayksiköissä, jotka tuottavat esimerkiksi paikka- ja ilmanlaatutietoa. ”Nostamme meille tärkeitä osaamisia esiin osaamismerkkien avulla.”
Osaamismerkit ovat nykyaikainen tapa näyttää oma digiosaamisensa. Suorittajalle on tärkeää, että niin TIEKEn valtakunnalliset osaamismerkit kuin HSY:lle räätälöity merkistö on rakennettu MyData-periaatteella. Osaamisesta kertynyt tieto on osaamismerkkien suorittajan hallussa, ja hän voi jakaa sitä vapaasti. HSY:llä merkeistä on vuodessa tullut haluttu meriitti. Huuhtanen kertoo, että esimerkiksi uusiin tehtäviin hakeutunut työntekijä suoritti viimeisinä työpäivinään HSY:n tekoälyn hyödyntäminen -osaamismerkin. ”Hän arveli, että siitä on todennäköisesti hyötyä tulevalla työuralla.”
TIEKEn digiosaamisen vauhdittaja Merja Sjöblom toivoo, että valtakunnallisesta osaamismerkistöstä tulee vielä tietokoneen ajokorttia suurempi menestystarina. “Digitaaliset perustaidot ovat ihan keskiössä meidän yhteiskunnassamme. Digitaitoja tarvitaan koko ajan enemmän ja enemmän”, Sjöblom sanoo.
Ihannetilanne olisi, että digiosaamisen edelläkävijämaassa digitaitojen osaamismerkit olisivat osa jokaisen cv:tä samaan tapaan kuin Silja Huuhtasella, jonka suorittamat HSY:n osaamismerkit komeilevat hänen LinkedIn-profiilissaan. ”Se olisi ihan mahtava tilanne, ja aivan mahdollista. Perustaidot olisi hyvä saavuttaa jo koulun penkillä. Kun esimerkiksi ammatillisista opinnoista valmistutaan, osaamismerkit olisivat jo taskussa”, Sjöblom pohtii.
HSY:n Silja Huuhtanen pitää ajatusta hyvänä. ”Nämä digiosaamismerkit yhteismitallistavat niitä perustaitoja, jotka kaikilla on hyvä olla. TIEKE on tehnyt hyvää työtä valtakunnallisten merkkien rakentamisessa”, Huuhtanen kiittelee.
Seuraava askel EU:n data-avaruus
Digitaitojen osaamismerkistö tarjoaa valmiin valtakunnallisen mallin digitaitojen tunnistamiseen ja tunnustamiseen. Seuraava askel on tehdä valtakunnallisesta osaamismerkistöstä osa kansainvälistä osaamisen dataekosysteemiä. ”Me teemme töitä sen eteen, että nämä standardoidut ja yhteentoimivat osaamismerkit ovat osa EU:n tulevaa osaamisdata-avaruutta”, kertoo TIEKEn toiminnanjohtaja Hanna Niemi-Hugaerts.
Käynnissä oleva EU-hanke DS4Skills (Data Space for Skills) rakentaa parhaillaan pohjaa osaamisdatan yhteentoimivuudelle ympäri Eurooppaa. Mukana hankkeessa ovat muun muassa MyData Global -järjestö ja suomalainen Vastuu Group. ”Data-avaruudet pyrkivät siihen, että data liikkuu, ja oikeuksien hallintaan on olemassa käytännöt, jotka helpottavat datan hyödyntämistä yli organisaatiorajojen”, Niemi-Hugaerts kertoo.
Osaamisdatan suhteen Suomessa ollaan jo muuta Eurooppaa edellä. Tiedot suomalaisten opiskeluoikeuksista, opintosuorituksista ja suoritetuista tutkinnoista ovat Opetushallituksen keskitetyssä KOSKI-tietovarannossa. TIEKEn osaamismerkistö on rakennettu yhteistyössä Opetushallituksen kanssa ja sen sisältöjen määrittelyssä on hyödynnetty kansallisia ja kansainvälisiä viitekehyksiä.
Tulevaisuuden tarpeita silmällä pitäen rakennetut osaamismerkit ovat vanhoja tietokoneen ajokorttitutkintoja joustavampi tapa kehittää osaamistaan. Osaamismerkkien myöntäjät voivat rakentaa joustavasti uusia merkkejä osaamistarpeiden muuttuessa.
”MyData-periaatteiden mukaisten data-avaruuksien osaksi tähtäävä osaamismerkistö on rakennettu yhteentoimivuus mielessä, helposti jaeltavaksi ja Euroopan laajuisia osaamismäärittelyjä noudattaen”, Hanna Niemi-Hugaerts kertoo.
HSY:n henkilöstö innostui digitaitojen opiskelusta
Edelläkävijä HSY:n ensimmäisen vuoden kokemukset digitaalisista osaamismerkeistä ovat rohkaisevia. ”Oma osaamismerkistö on ollut hyvin selkeä ja helppo työkalu organisaation digiosaamisen hahmottamiseen”, Silja Huuhtanen kertoo.
Moni HSY:n yksikkö asetti viime vuonna selkeät tavoitteet digiosaamisen kehittämiselle, osa otti osaamismerkit myös tulospalkkiojärjestelmän tulostavoitteeksi. ”Merkit auttoivat asettamaan konkreettisia tavoitteita ja seuraamaan niiden toteuttamista.”
Paras uutinen kuitenkin on, että merkit ovat innostaneet henkilöstöä oman osaamisen omatoimiseen kehittämiseen. Merkkien avulla voi testata, mihin omat taidot riittävät, ja mitä olisi hyvä oppia lisää. ”Moni on halunnut kaikille suositeltujen neljän perusdigitaitomerkin jälkeen suorittaa lisää merkkejä. Merkit ovat innostaneet opiskelemaan uutta.”
Huuhtanen kertoo, että järjestelmän ylläpidon pelättiin aluksi olevan raskas urakka. ”Se yllätti meidät positiivisesti, että merkkihakemusten arviointityö on sujunut helposti.” Yli 1000 merkin kokemuksella myös osaamismerkkien hallinnoinnissa käytettävä Open Badge Factoryn alusta saa kiitosta. ”Kuka tahansa voi ottaa sen käyttöön, ja lisenssimaksut ovat edulliset.”
TIEKEn osaamismerkeistä vastaava Merja Sjöblom toivoo, että edelläkävijä HSY saa pian paljon seuraajia. Mikä on digiosaamisen vauhdittajan visio osaamismerkkien tulevaisuudesta? ”Ihannetilanne on, että Suomi on edelläkävijä kansalaisten digiosaamisessa, ja sitä ylläpidetään kaikentyyppisissä organisaatioissa”, Sjöblom pohtii.
