Digiosaaminen on pohja työelämässä toimimiselle, koulutukseen osallistumiselle sekä henkilökohtaisten ja yhteiskunnallisten asioiden hoitamiselle verkossa. Tasavertainen osallistuminen yhteiskunnan eri toimintoihin edellyttää riittäviä digitaitoja ja niiden päivittämistä tarpeen mukaan. Uusien taitojen oppiminen lisää itsenäisyyden tunnetta ja tukee työelämässä toimista.
DiKATA-hankkeessa määritellyt digitaitotaitotasot tarjoavat mallin, jonka avulla jokainen voi määritellä, mistä lähteä liikkeelle saavuttaakseen riittävät digitaidot. On selvää, että jollekin riittää selviäminen päivittäisestä asioinnista ja palvelujen hyödyntämisessä verkossa. Joku toinen taas tarvitsee syvällisempää tietoa ja osaamista, jotta elämän kaikki osa-alueet toimivat.
Osaamistasot
Digitaitotasoissa osaaminen on jaettu kolmeen tasoon: aloitteleva käyttäjä, peruskäyttäjä ja hyötykäyttäjä. Tasoihin sisältyy osin samoja osaamisalueita, kuten viestintä ja vuorovaikutus, mutta niiden tarkemmat osaamiskriteerit eroavat toisistaan tason mukaan.
1. Aloitteleva käyttäjä
Aloitteleva käyttäjä on henkilö, joka ei ole vielä juurikaan perehtynyt älypuhelinten, tablettien tai tietokoneiden käyttöön. Henkilö haluaa saavuttaa tietoyhteiskunnassa tarvittavat perusvalmiudet laitteiden käyttöön, tietoturvaan ja viestintään liittyen. Tavoitteena on, että henkilö saa valmiudet esimerkiksi laitteiden sujuvaan ja turvalliseen käyttöön, sähköiseen asiointiin ja kriittiseen suhtautumiseen verkosta löytyvään tietoon.
2. Peruskäyttäjä
Digitaitokriteeristön mukaan peruskäyttäjä on henkilö, jonka tavoitteena on hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa sujuvasti työssä, opiskelussa ja vapaa-aikana. Henkilön osaamistaso vastaa tietoyhteiskunnan ja työelämän tarpeisiin. Tavoitteena on, että henkilö hallitsee yhteisöllisen työskentelyn, osaa tuottaa ja muokata tietoa tarkoitukseen soveltuvilla alustoilla, ymmärtää niin teknisen kuin inhimillisen näkökulman tietoturvaan ja tietosuojaan liittyen sekä osaa viestiä ja toimia vuorovaikutuksessa omissa työ-, opiskelu- tai vapaa-ajan verkostoissaan.
3. Hyötykäyttäjä
Digitaitokriteeristön mukaisella hyötykäyttäjällä on valmiudet tieto- ja viestintätekniikan tehokkaaseen ja monipuoliseen hyödyntämiseen elämän eri osa-alueilla. Tavoitteena on teknisen osaamisen lisäksi saada valmiudet uusien välineiden, toimintamallien ja käytänteiden omaksumiseen niin työssä, opiskelussa kuin vapaa-ajalla. Ajanhallinta, tiedonhaku ja -hallinta sekä tekijänoikeudet ovat hyötykäyttäjän keskeisiä osaamisalueita. Lisäksi hyötykäyttäjä osaa sujuvasti viestiä ja toimia vuorovaikutuksessa erilaisissa verkostoissa ja hän hallitsee informaatioergonomian perusteet.
Digitaitotasojen osaamisalueet osaamistasoittain
Aloitteleva käyttäjä | Peruskäyttäjä | Hyötykäyttäjä |
---|---|---|
Laitteiden hallinta | Ajanhallinta | Informaatioergonomia |
Tietoturva | Tiedon tuottaminen ja muokkaaminen | Ajanhallinta |
Medialukutaito | Yhteisöllinen työskentely | Tiedonhaku ja -hallinta |
Viestintä ja vuorovaikutus | Tietoturva ja tietosuoja | Tekijänoikeudet |
Helppokäyttötoiminnot | Viestintä ja vuorovaikutus | Viestintä ja vuorovaikutus |
Helppokäyttötoiminnot |
Näet kunkin osaamisalueen tarkemmat sisällöt avaamalla alta haluamasi osaamistason.

DiKATA – Digiosaaminen on uusi kansalaistaito!
DiKATA-hankkeen tavoitteena oli luoda pysyvä ja kestävä malli, jolla jokainen suomalainen saavuttaa digiosaamisessa riittävät taidot. Jollekin riittää se, että selviää päivittäisestä asioinnista ja palvelujen hyödyntämisessä verkossa. Joku toinen taas tarvitsee syvällisempää tietoa ja osaamista, jotta elämän kaikki osa-alueet toimivat. Digitalisaatio edellyttää meiltä jatkuvaa uuden oppimista esimerkiksi tiedonhaussa, tiedon muokkaamisessa ja sen jakamisessa. Tähän yhteiskunnalliseen osaamistarpeeseen vastasi DiKATA-hanke tarjoamalla maksuttomia digikoulutuksia suomalaisille. DiKATA-hanke keskittyi työikäisten digitaalisiin perustaitoihin, joiden hallinta mahdollistaa työn tekemisen, työssä kehittymisen ja muun arjen sujuvuuden. Hankkeessa digitaidot ymmärretään nykyajan kansalaistaitoina, joiden oppiminen on jokaisen oikeus.
DiKATA-hanketta koordinoi SnellmanEDU. Valtakunnallisessa hankkeessa oli mukana 18 kesäyliopistoa. TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry loi hankkeen pohjaksi digitaitotasot, joiden avulla ihmiset voivat arvioida omaa digiosaamistaan ja tunnistaa osaamisvajeensa. Erilaisten oppijoiden liitto ry tarjosi hankkeeseen koulutuksia, jotka mahdollistavat tasavertaista oppimista yhteiskunnassa. Hankeaika oli 1.1.2019-31.12.2020. Hanketta rahoitti Opetushallitus.