Digitalisaatiostako vastaus yrittäjän ajankäytön haasteisiin?
Tekoäly ja datatalous

Kuva: iStock

Digitalisaatiostako vastaus yrittäjän ajankäytön haasteisiin?

Digiloikka on päivän sana, mutta ei välttämättä pienyrityksissä vielä tätä päivää. Esimerkiksi kuljetusalalla noin joka kolmannessa yrityksessä tilausten vastaanotto on kokonaan digitalisoimatta. Miten loikata sähköiseen aikaan?

Toimintojen sähköistäminen on luultua edullisempaa

Digitalisaatio on TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry:n verkottajan Jari Salon osaamista. Hänellä on myös tuntumaa pienyritysten digitalisaation haasteisiin.

Salon mukaan digitalisaation esteeksi nousee harvoin pienyrityksen talous. Hän kertoo esimerkin: ”Toiminnan sujuvoittamisen kannalta tarpeellisen sovelluksen hankkiminen maksaa yritykselle usein vain summan, joka kuluu yrittäjältä helposti illallisen tarjoamiseen parille asiakkaalle.”

Toki taloudellista investointia voi esittää syynä perinteisissä toimintatavoissa pysymiseen. Tämä syy kuitenkin peittää usein alleen muita syitä, johon pitää pureutua.

Digitalisoiminen vaatii rohkaistumista

Usein pienyrittäjä hoitelee kaikenlaisia yrityksensä asioita juoksujalkaa. Logistiikka-alalla yrittäjän työpäivät kuluvat helposti juoksevien asioiden pyörittämiseen autolla ja paperilla.

Salon mukaan digitalisoiminen vaatii yrittäjällä rohkeutta pysähtyä ja miettiä, mihin aikansa käyttää. Oleellista on kysyä: mihin käytän aikani nyt ja miten voisin käyttää aikani järkevämmin digitalisoimalla työtäni?

Yrittäjä – mihin aikasi käytät?

Yrittäjästä voi tuntua korkealta portaalta ryhtyä yksin miettimään ajankäyttöään. Salo toimii asiantuntijana TIEKEn, Työterveyslaitoksen, Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja TTS Työtehoseuran TuotTo- yhteishankkeessa, jota Euroopan sosiaalirahasto (ESR) rahoittaa. TuotTo tarjoaa yrittäjälle mahdollisuuden keskustella asiantuntijoiden kanssa ja pähkäillä ajankäyttöä yhdessä.

Suomalaiset pienyritykset poikkeavat paljon toisistaan digitalisaatiokehityksensä suhteen. Kehittyminen lähtee nykytilan tunnistamisesta. Tärkeintä on hahmottaa se, mitä toimintoja kannattaa ryhtyä sähköistämään yrittäjän ajankäytön tehostamiseksi.

Pähkäilyapua TuotTo-hankkeen asiantuntijoilta

TuotTo-hankkeen asiantuntijat auttavat yrittäjää jäsentämään ja valitsemaan kehityskohteita, joihin yrittäjän kannattaa todella panostaa. Yhteisvoimin on helpompi ratkaista, minkälaiset kehitysponnistukset olisivat realistisia juuri sinun yrityksessäsi.

Realistinen kehittämissuunnitelma ottaa huomioon sen, että toimintaprosessien ja -mallien digitalisoiminen vie yrittäjän aikaa – nyt erilaisiin asioihin kuin aiemmin. Vain sellaiseen muutokseen kannattaa investoida, jonka avulla voimavarat saadaan entistä paremmin käyttöön.

Kehittämispäällikkö Minna Mattila-Aalto TTS Työtehoseurasta haastatteli artikkelia varten TIEKEn verkottajaa Jari Saloa.

Lue seuraavaksi

Tekoäly ja datatalous
Data-avaruus syntyy sopimuksista: Mitä Länsi-Australia opettaa datan jakamisesta
Tekoäly ja datatalous

Data-avaruus syntyy sopimuksista: Mitä Länsi-Australia opettaa datan jakamisesta

Teollisuusyritykset, viranomaiset ja tutkijat yhdistävät Länsi-Australiassa nyt ympäristödataa, jota ne eivät aiemmin kyenneet jakamaan keskenään. DataVa-hankkeen toteuttajakumppani 1001 Lakes on ollut mukana suunnittelemassa yhteistyön hallintamallia. Kokemus näyttää, mikä data-avaruudessa lopulta ratkaisee: ensin pelisäännöt, sitten teknologia.

Viivi Lähteenoja
Digitaalinen taloushallinto
Rakennusalan tiedonkulku ei korjaannu odottamalla 
Digitaalinen taloushallinto

Rakennusalan tiedonkulku ei korjaannu odottamalla 

Rakennusprosessissa tieto ei tällä hetkellä kulje riittävän tehokkaasti prosessin osapuolten välillä. Jotta tilanteeseen saataisiin parannus, tulisi tilaajien määritellä tarvitsemansa tiedot, yritysten sovittava vastuista ja ohjelmistojen pystyttävä välittämään tieto järjestelmästä toiseen. 

Timo Simell
Tekoäly ja datatalous
Tavoitteista tekoihin: miten tekoälykokeilu onnistuu työpaikalla
Tekoäly ja datatalous

Tavoitteista tekoihin: miten tekoälykokeilu onnistuu työpaikalla

Tekoälyn käyttöönotto onnistuu harvoin teknologian ehdoilla: ratkaisevaa ei ole se, mitä työkalu osaa tehdä, vaan mitä ongelmaa sillä yritetään ratkaista. AI-askelia-hankkeen piloteissa kävi ilmi, että tähän kysymykseen vastaaminen oli usein vaikeampaa kuin itse tekoälytyökalujen käyttö. Tekoälykokeilu onnistuu parhaiten silloin, kun käyttötarkoitus on selkeä, tavoite riittävän konkreettinen ja aidosta tarpeesta nouseva.

Merja Sjöblom ja Sanna Antola