Digitalisaatiostako vastaus yrittäjän ajankäytön haasteisiin?
Tekoäly ja datatalous

Kuva: iStock

Digitalisaatiostako vastaus yrittäjän ajankäytön haasteisiin?

Digiloikka on päivän sana, mutta ei välttämättä pienyrityksissä vielä tätä päivää. Esimerkiksi kuljetusalalla noin joka kolmannessa yrityksessä tilausten vastaanotto on kokonaan digitalisoimatta. Miten loikata sähköiseen aikaan?

Toimintojen sähköistäminen on luultua edullisempaa

Digitalisaatio on TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry:n verkottajan Jari Salon osaamista. Hänellä on myös tuntumaa pienyritysten digitalisaation haasteisiin.

Salon mukaan digitalisaation esteeksi nousee harvoin pienyrityksen talous. Hän kertoo esimerkin: ”Toiminnan sujuvoittamisen kannalta tarpeellisen sovelluksen hankkiminen maksaa yritykselle usein vain summan, joka kuluu yrittäjältä helposti illallisen tarjoamiseen parille asiakkaalle.”

Toki taloudellista investointia voi esittää syynä perinteisissä toimintatavoissa pysymiseen. Tämä syy kuitenkin peittää usein alleen muita syitä, johon pitää pureutua.

Digitalisoiminen vaatii rohkaistumista

Usein pienyrittäjä hoitelee kaikenlaisia yrityksensä asioita juoksujalkaa. Logistiikka-alalla yrittäjän työpäivät kuluvat helposti juoksevien asioiden pyörittämiseen autolla ja paperilla.

Salon mukaan digitalisoiminen vaatii yrittäjällä rohkeutta pysähtyä ja miettiä, mihin aikansa käyttää. Oleellista on kysyä: mihin käytän aikani nyt ja miten voisin käyttää aikani järkevämmin digitalisoimalla työtäni?

Yrittäjä – mihin aikasi käytät?

Yrittäjästä voi tuntua korkealta portaalta ryhtyä yksin miettimään ajankäyttöään. Salo toimii asiantuntijana TIEKEn, Työterveyslaitoksen, Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja TTS Työtehoseuran TuotTo- yhteishankkeessa, jota Euroopan sosiaalirahasto (ESR) rahoittaa. TuotTo tarjoaa yrittäjälle mahdollisuuden keskustella asiantuntijoiden kanssa ja pähkäillä ajankäyttöä yhdessä.

Suomalaiset pienyritykset poikkeavat paljon toisistaan digitalisaatiokehityksensä suhteen. Kehittyminen lähtee nykytilan tunnistamisesta. Tärkeintä on hahmottaa se, mitä toimintoja kannattaa ryhtyä sähköistämään yrittäjän ajankäytön tehostamiseksi.

Pähkäilyapua TuotTo-hankkeen asiantuntijoilta

TuotTo-hankkeen asiantuntijat auttavat yrittäjää jäsentämään ja valitsemaan kehityskohteita, joihin yrittäjän kannattaa todella panostaa. Yhteisvoimin on helpompi ratkaista, minkälaiset kehitysponnistukset olisivat realistisia juuri sinun yrityksessäsi.

Realistinen kehittämissuunnitelma ottaa huomioon sen, että toimintaprosessien ja -mallien digitalisoiminen vie yrittäjän aikaa – nyt erilaisiin asioihin kuin aiemmin. Vain sellaiseen muutokseen kannattaa investoida, jonka avulla voimavarat saadaan entistä paremmin käyttöön.

Kehittämispäällikkö Minna Mattila-Aalto TTS Työtehoseurasta haastatteli artikkelia varten TIEKEn verkottajaa Jari Saloa.

Lue seuraavaksi

Digikyvykkyys
Perustason ymmärrys tarvitaan ennen syvempää soveltamista: Havaintoja kiertotalouden digitaalisten osaamismerkkien suorittamisesta
Digikyvykkyys

Perustason ymmärrys tarvitaan ennen syvempää soveltamista: Havaintoja kiertotalouden digitaalisten osaamismerkkien suorittamisesta

Kiertotalouden ja vastuullisuuden perusteiden osaamista voitaneen pitää työelämätaitona, joka avaa uusia mahdollisuuksia niin vastavalmistuneille kuin uutta työuraa etsiville. Centria-ammattikorkeakoulu hankki Tieken tarjoamat kiertotalouden digitaaliset osaamismerkit käyttöönsä syksyllä 2025. Puolen vuoden jälkeen osamerkkihakemuksia on tehty 180 kappaletta ja hyväksytty noin 120 kappaletta. Kiertotalouden osaamismerkkihakemukset on koettu hyväksi tehtäväksi osoittamaan ymmärrystä ja soveltamiskykyä aihetta käsittelevän webinaarin tai luennon jälkeen.

Hanna Tölli
Hanna Tölli
Vastuullisuus
SOHJO toi kehittämistyön ja Itä-Suomen yrityskentän yhteen
Vastuullisuus

SOHJO toi kehittämistyön ja Itä-Suomen yrityskentän yhteen

Business Joensuun operoima SOHJO on vakiinnuttanut asemansa Itä-Suomen keskeisimpänä bisnes- ja verkostoitumistapahtumana. Maaliskuussa 2026 Joensuussa järjestetty tapahtuma kokosi yhteen yrityksiä, kehittäjäorganisaatioita, sijoittajia ja asiantuntijoita Suomesta ja kansainvälisesti. Keskusteluissa korostuivat kasvu, teknologia ja innovaatiot – kiinteässä yhteydessä kestävään kehitykseen ja vihreään siirtymään.

Marko Silventoinen
Vastuullisuus
Tekoälyn kestävä käyttö alkaa jo hankinnasta
Vastuullisuus

Tekoälyn kestävä käyttö alkaa jo hankinnasta

Vastuullinen tekoälyn käyttö alkaa jo järjestelmä- ja palveluhankinnoista. Huomiota kannattaa kiinnittää paitsi käytettäviin teknologioihin, myös konesalien sijaintiin ja infrastruktuurin energiatehokkuuteen. Yksittäinen asiantuntija voi pienentää toimintansa ympäristökuormaa optimoimalla kielimalleja ja kirjoittamalla tarkempia prompteja. Kun tekoälyä käytetään kestävällä tavalla, säästyy luonnonvaroja, tehokkuus lisääntyy ja tulokset parantuvat.

Viestintätoimisto Aivela