Erottele jyvät akanoista
ja yhdistele fiksusti

Erottele jyvät akanoista
ja yhdistele fiksusti

Vaikka monessa suomalaisorganisaatioissa halutaankin valjastaa data tuottamaan kasvua ja liiketoimintaa, tuntuu nykyinen trendi keskittyvän oman datan suojaamiseen. Vastaava ilmiö oli näkyvissä kymmenisen vuotta sitten, kun keskustelu innovaatioiden avoimuudesta johti aineettoman pääoman oikeuksien (IPR) rajaamiseen ja kontrollointiin.

Öljy pitää pumpata maaperästä ennen kuin sen voi myydä, eikä datasta synny uutta arvoa lähdettä säilömällä. Dataa pitää päästä hyödyntämään, sen pitää virrata niin organisaation eri toimintojen välillä kuin yhdistyä ulkopuolisten toimijoiden dataan rikastuen erilaisista datatyypeistä ja -lähteistä.

Kaikki data ei ole yhtä arvokasta, vaan arvon luonnissa on lähdettävä liikkeelle nykyisten ja tulevien asiakkaiden tarpeiden tunnistamisesta ja ongelmien ratkaisemisesta.

Laadi strategia

Aluksi on laadittava datastrategia, jossa vastataan muun muassa seuraaviin kysymyksiin:

  • Mitä dataa meillä on ja mitä vielä puuttuu?
  • Mitä datalähteitä osaamme hyödyntää?
  • Mitä osaamista vielä tarvitsemme?
  • Mitä asiakas arvostaa?

Datastrategian muodostamisessa tarvitaan ymmärrystä nykyisen liiketoimintaympäristön muutostrendeistä ja epäjatkuvuuskohdista, ja se on osa yrityksen muuta strategiaa.

Eri kanavista saatavan datan yhdistelemiseen, jyvien ja akanoiden erottelemiseen, ei ole automaattia.

Pyydä apua

Datan jalostamisen työkaluja ja sovelluksia on tarjolla huikeat määrät, joten teknologiaan perehtymätön voi kokea datan hyödyntämisessä etenemisen haastavaksi. Onneksi tarjolla on ulkopuolista tukea – on kyse sitten datan visualisoinnista ja louhinnasta tai integrointiin tarvittavien rajapintojen rakentamisesta.

Ulkopuolinen osaaminen voi auttaa tehostamaan ja nopeuttamaan kehitysprosessia, mutta perusteet on syytä hoitaa itse ja myös omaa osaamista kannattaa kehittää.

Älä lähde liikkeelle työkalut edellä, vaan ota ensin haltuusi ymmärrys datan arvosta ja määrittele, miten aiot sitä hyödyntää.

Tunnista tarpeet

Data on vauhdikkaasti lisääntyvä aineeton resurssi: 90 prosenttia kaikesta maailman datasta on luotu viimeisten kahden vuoden aikana. Analyysityökaluja hyödyntäen voi isoista datamassoista saada paljon irti, mutta uutta liiketoiminta-arvoa syntyy vain, jos joku on valmis maksamaan tuloksista – dataa analysoimalla ja yhdistämällä syntyneestä uudesta tiedosta.

Usein datan hyödyntäminen kytkeytyykin palveluiden kehittämiseen, esimerkiksi laitteista kerättävän datan avulla mahdollistetaan ennakoivia kunnossapitopalveluita, tai asiakkaiden ostokäyttäytymistä analysoimalla tarjotaan räätälöityjä ratkaisuja.

Keskeistä onkin saada monipuolinen kuva asiakkaan nykyisistä – ja erityisesti tulevista -– tarpeista. Siksi datalähteitä on pystyttävä yhdistelemään. Kun dataa kerätään eri kanavien kautta, mahdollisesti yhteistyökumppanien kanssa, saadaan kattava käsitys asiakkaista ja heidän toimintaympäristöstään.

Hahmota mahdollisuudet

Kaikilla toimialoilla on mietittävä datan luomia mahdollisuuksia ja riskejä. Kokemusperäisiä oppeja voi hakea edelläkävijätoimialoilta, joissa jo nyt pyöritetään todella isoja datamassoja. Sekin on hyvä muistaa, että muun muassa sosiaalisen median käyttäjädatan nopea kehittyminen ja keskittyminen herättävät myös kritiikkiä.

Uhkakuvissa puhutaan datatalouden diktatuureista, joilla on omistusoikeudet merkittävään määrään digitaalisten palveluiden käyttäjädatasta.

Ylitä rajat

Yhä useammin meidän on oltava valmiita ylittämään toimialojen rajapintoja. Digitaaliset oikopolut, jotka mahdollistavat uusia ratkaisuja ja syrjäyttävät nykyisiä, syntyvät tyypillisesti yhdistämällä dataa ja toimijoita usealta alueelta. Tämä edellyttää yhtenäisiä pelisääntöjä datan omistamiseen, jakamiseen ja hyödyntämiseen erilaisilla rajapinnoilla, muun muassa yksityisen, kaupallisen ja julkisen datan käyttämisestä.

Ennen kaikkea tarvitaan läpinäkyvyyttä datan hyödyntämiseen, jotta mahdollisuuksia päästäisiin hyödyntämään tasapuolisesti ja monialaisesti.

Kirjoittaja

Lue seuraavaksi

Tekoäly ja datatalous
Tavoitteista tekoihin: miten tekoälykokeilu onnistuu työpaikalla
Tekoäly ja datatalous

Tavoitteista tekoihin: miten tekoälykokeilu onnistuu työpaikalla

Tekoälyn käyttöönotto onnistuu harvoin teknologian ehdoilla: ratkaisevaa ei ole se, mitä työkalu osaa tehdä, vaan mitä ongelmaa sillä yritetään ratkaista. AI-askelia-hankkeen piloteissa kävi ilmi, että tähän kysymykseen vastaaminen oli usein vaikeampaa kuin itse tekoälytyökalujen käyttö. Tekoälykokeilu onnistuu parhaiten silloin, kun käyttötarkoitus on selkeä, tavoite riittävän konkreettinen ja aidosta tarpeesta nouseva.

Merja Sjöblom ja Sanna Antola
Vastuullisuus
ICT-alan ympäristövaatimukset kiristyvät – uusi ICT EnergyLife+ -hanke auttaa yrityksiä ja hankkijoita valmistautumaan muutokseen
Vastuullisuus

ICT-alan ympäristövaatimukset kiristyvät – uusi ICT EnergyLife+ -hanke auttaa yrityksiä ja hankkijoita valmistautumaan muutokseen

ICT-alan energiankulutus ja ympäristövaikutukset kasvavat nopeasti samaan aikaan, kun EU:n sääntely kiristyy ja markkinoiden odotukset vastuullisemmille tuotteille ja palveluille lisääntyvät. Näihin haasteisiin vastaa uusi Green ICT -hanke ICT EnergyLife+, joka auttaa yrityksiä ja hankintaorganisaatioita kehittämään ja hankkimaan energiatehokkaampia, korjattavampia, modulaarisempia ja pitkäikäisempiä ICT-ratkaisuja.

Suvi Alatalo
Liity TIEKEn jäseneksi nyt – saat loppuvuoden veloituksetta ja paikan Työ uusiksi tekoälyajassa -jäsentapahtumaan 24.11.2026

Liity TIEKEn jäseneksi nyt – saat loppuvuoden veloituksetta ja paikan Työ uusiksi tekoälyajassa -jäsentapahtumaan 24.11.2026

Haluatko olla mukana rakentamassa digitaalisesti vastuullista tulevaisuutta ja verkostoitua alan toimijoiden kanssa? Nyt on täydellinen hetki liittää organisaatiosi TIEKEn jäseneksi! Liittymällä jäseneksi nyt organisaationne pääsee mukaan tämän vuoden jäsentapahtumaan – ja saatte loppuvuoden, vuoden 2027 jäsenyyden sekä paikan suosittuun Datavastuullisuuden valmennukseen samaan hintaan.