Erottele jyvät akanoista
ja yhdistele fiksusti

Erottele jyvät akanoista
ja yhdistele fiksusti

Vaikka monessa suomalaisorganisaatioissa halutaankin valjastaa data tuottamaan kasvua ja liiketoimintaa, tuntuu nykyinen trendi keskittyvän oman datan suojaamiseen. Vastaava ilmiö oli näkyvissä kymmenisen vuotta sitten, kun keskustelu innovaatioiden avoimuudesta johti aineettoman pääoman oikeuksien (IPR) rajaamiseen ja kontrollointiin.

Öljy pitää pumpata maaperästä ennen kuin sen voi myydä, eikä datasta synny uutta arvoa lähdettä säilömällä. Dataa pitää päästä hyödyntämään, sen pitää virrata niin organisaation eri toimintojen välillä kuin yhdistyä ulkopuolisten toimijoiden dataan rikastuen erilaisista datatyypeistä ja -lähteistä.

Kaikki data ei ole yhtä arvokasta, vaan arvon luonnissa on lähdettävä liikkeelle nykyisten ja tulevien asiakkaiden tarpeiden tunnistamisesta ja ongelmien ratkaisemisesta.

Laadi strategia

Aluksi on laadittava datastrategia, jossa vastataan muun muassa seuraaviin kysymyksiin:

  • Mitä dataa meillä on ja mitä vielä puuttuu?
  • Mitä datalähteitä osaamme hyödyntää?
  • Mitä osaamista vielä tarvitsemme?
  • Mitä asiakas arvostaa?

Datastrategian muodostamisessa tarvitaan ymmärrystä nykyisen liiketoimintaympäristön muutostrendeistä ja epäjatkuvuuskohdista, ja se on osa yrityksen muuta strategiaa.

Eri kanavista saatavan datan yhdistelemiseen, jyvien ja akanoiden erottelemiseen, ei ole automaattia.

Pyydä apua

Datan jalostamisen työkaluja ja sovelluksia on tarjolla huikeat määrät, joten teknologiaan perehtymätön voi kokea datan hyödyntämisessä etenemisen haastavaksi. Onneksi tarjolla on ulkopuolista tukea – on kyse sitten datan visualisoinnista ja louhinnasta tai integrointiin tarvittavien rajapintojen rakentamisesta.

Ulkopuolinen osaaminen voi auttaa tehostamaan ja nopeuttamaan kehitysprosessia, mutta perusteet on syytä hoitaa itse ja myös omaa osaamista kannattaa kehittää.

Älä lähde liikkeelle työkalut edellä, vaan ota ensin haltuusi ymmärrys datan arvosta ja määrittele, miten aiot sitä hyödyntää.

Tunnista tarpeet

Data on vauhdikkaasti lisääntyvä aineeton resurssi: 90 prosenttia kaikesta maailman datasta on luotu viimeisten kahden vuoden aikana. Analyysityökaluja hyödyntäen voi isoista datamassoista saada paljon irti, mutta uutta liiketoiminta-arvoa syntyy vain, jos joku on valmis maksamaan tuloksista – dataa analysoimalla ja yhdistämällä syntyneestä uudesta tiedosta.

Usein datan hyödyntäminen kytkeytyykin palveluiden kehittämiseen, esimerkiksi laitteista kerättävän datan avulla mahdollistetaan ennakoivia kunnossapitopalveluita, tai asiakkaiden ostokäyttäytymistä analysoimalla tarjotaan räätälöityjä ratkaisuja.

Keskeistä onkin saada monipuolinen kuva asiakkaan nykyisistä – ja erityisesti tulevista -– tarpeista. Siksi datalähteitä on pystyttävä yhdistelemään. Kun dataa kerätään eri kanavien kautta, mahdollisesti yhteistyökumppanien kanssa, saadaan kattava käsitys asiakkaista ja heidän toimintaympäristöstään.

Hahmota mahdollisuudet

Kaikilla toimialoilla on mietittävä datan luomia mahdollisuuksia ja riskejä. Kokemusperäisiä oppeja voi hakea edelläkävijätoimialoilta, joissa jo nyt pyöritetään todella isoja datamassoja. Sekin on hyvä muistaa, että muun muassa sosiaalisen median käyttäjädatan nopea kehittyminen ja keskittyminen herättävät myös kritiikkiä.

Uhkakuvissa puhutaan datatalouden diktatuureista, joilla on omistusoikeudet merkittävään määrään digitaalisten palveluiden käyttäjädatasta.

Ylitä rajat

Yhä useammin meidän on oltava valmiita ylittämään toimialojen rajapintoja. Digitaaliset oikopolut, jotka mahdollistavat uusia ratkaisuja ja syrjäyttävät nykyisiä, syntyvät tyypillisesti yhdistämällä dataa ja toimijoita usealta alueelta. Tämä edellyttää yhtenäisiä pelisääntöjä datan omistamiseen, jakamiseen ja hyödyntämiseen erilaisilla rajapinnoilla, muun muassa yksityisen, kaupallisen ja julkisen datan käyttämisestä.

Ennen kaikkea tarvitaan läpinäkyvyyttä datan hyödyntämiseen, jotta mahdollisuuksia päästäisiin hyödyntämään tasapuolisesti ja monialaisesti.

Kirjoittaja

Lue seuraavaksi

Tekoäly ja datatalous
Energiadata taloyhtiöiden arjen työkaluksi -webinaari avasi väyliä sujuvampaan tiedon hyödyntämiseen
Tekoäly ja datatalous

Energiadata taloyhtiöiden arjen työkaluksi -webinaari avasi väyliä sujuvampaan tiedon hyödyntämiseen

Energiankulutusta ja -tehokkuutta koskeva data on isännöinti- ja kiinteistöalalle yhä tärkeämpi päätöksenteon väline. Taloyhtiöissä dataa syntyy jo paljon sähköstä, lämmöstä, vedestä, mittareista, järjestelmistä ja erilaisista palveluista. Haasteena on kuitenkin se, että tieto on usein hajallaan eri portaaleissa, formaateissa ja organisaatioissa. Silloin sen hyödyntäminen jää helposti yksittäisiksi raporteiksi tai vuosittaisiksi tarkasteluiksi, vaikka parhaimmillaan energiadatan pitäisi tukea arjen ennakointia, poikkeamien tunnistamista ja kustannussäästöjä.

Paavo Foley, KIRAHub
Digikyvykkyys
Perustason ymmärrys tarvitaan ennen syvempää soveltamista: Havaintoja kiertotalouden digitaalisten osaamismerkkien suorittamisesta
Digikyvykkyys

Perustason ymmärrys tarvitaan ennen syvempää soveltamista: Havaintoja kiertotalouden digitaalisten osaamismerkkien suorittamisesta

Kiertotalouden ja vastuullisuuden perusteiden osaamista voitaneen pitää työelämätaitona, joka avaa uusia mahdollisuuksia niin vastavalmistuneille kuin uutta työuraa etsiville. Centria-ammattikorkeakoulu hankki Tieken tarjoamat kiertotalouden digitaaliset osaamismerkit käyttöönsä syksyllä 2025. Puolen vuoden jälkeen osamerkkihakemuksia on tehty 180 kappaletta ja hyväksytty noin 120 kappaletta. Kiertotalouden osaamismerkkihakemukset on koettu hyväksi tehtäväksi osoittamaan ymmärrystä ja soveltamiskykyä aihetta käsittelevän webinaarin tai luennon jälkeen.

Hanna Tölli
Hanna Tölli
Vastuullisuus
SOHJO toi kehittämistyön ja Itä-Suomen yrityskentän yhteen
Vastuullisuus

SOHJO toi kehittämistyön ja Itä-Suomen yrityskentän yhteen

Business Joensuun operoima SOHJO on vakiinnuttanut asemansa Itä-Suomen keskeisimpänä bisnes- ja verkostoitumistapahtumana. Maaliskuussa 2026 Joensuussa järjestetty tapahtuma kokosi yhteen yrityksiä, kehittäjäorganisaatioita, sijoittajia ja asiantuntijoita Suomesta ja kansainvälisesti. Keskusteluissa korostuivat kasvu, teknologia ja innovaatiot – kiinteässä yhteydessä kestävään kehitykseen ja vihreään siirtymään.

Marko Silventoinen