Aalto-yliopiston professori Vili Lehdonvirta korostaa tarvetta eurooppalaiselle kokonaisnäkemykselle teknologiainfrastruktuurin kehittämisessä.
”Meidän pitäisi Euroopassa miettiä kokonaisvaltaisemmin laskenta- ja AI-infrastruktuurin järjestämistä. Kyse on nykyään yhteiskunnan ja valtionhallinnon keskeisestä infrastruktuurista. Voisiko Euroopallakin olla oma teollisuuspoliittinen ohjelmansa, jossa data tulisi Keski-Euroopasta ja laskenta Pohjolasta?” Lehdonvirta pohtii.
Geopoliittinen tilanne ja teknologian murros haastavat Euroopan
Teknologian siirtyminen pilvipalveluihin on lisännyt eurooppalaisten riippuvuutta suurista amerikkalaisyrityksistä. Samalla geopoliittinen kilpailu on saanut Euroopan ja sen jäsenmaat investoimaan enemmän strategisiin teknologioihin.
”Jos yksittäiset jäsenvaltiot tukevat vain omaa teknologiakehitystään, hyödyt jäävät maiden sisälle. Sen sijaan, jos julkiset panostukset strategisiin teknologioihin hyödyttävät koko Eurooppaa toimivien sisämarkkinoiden kautta, kaikki voittavat”, Lehdonvirta muistuttaa.
Esimerkiksi Ranska on ottanut teknologiayritysten kanssa käyttöön uudenlaisen yhteistyömallin.
”Jos teknologiayritykset haluavat toimia Ranskassa ja tarjota palveluja julkiselle sektorille, niiden täytyy perustaa yhteisyritys paikallisen yrityksen kanssa. Niinpä Microsoft ja Amazon pyörittävät pilvipalveluja yhteistyössä paikallisten yritysten kanssa”, Lehdonvirta kertoo.
Työ- ja elinkeinoministeriön Maija Lönnqvist painottaa, että Suomessa on vahvaa tekoälyosaamista ja infrastruktuuria: täällä tehty tutkimus on korkeatasoista ja arvostettua.
”Tänne on syntynyt edelläkävijäyrityksiä, jotka houkuttelevat isoja sijoituksia. Erityisesti suurteholaskennassa Suomi on Euroopan edelläkävijöitä. Täällä on esimerkiksi eurooppalainen supertietokone LUMI, jonka jatkosta juuri päätettiin.”
LUMI on yksi maailman tehokkaimmista tietokoneista, joka tarjoaa huippuluokan laskentatehoa tieteelliseen tutkimukseen, innovaatioihin ja data-analytiikkaan. Lönnqvistin mukaan LUMI mahdollistaa paljon tutkimusta, ja yritysten mahdollisuuksia hyödyntää suurteholaskentaa voidaan vielä kehittää.
Aloitteellisuus pk-yrityksissä kasvattaa kilpailukykyä
Teknologiateollisuuden johtaja, AI Finland -verkoston vetäjä Karoliina Partanen korostaa, että erityisesti pk-yritysten aktivointi digitalisaatiossa on tärkeää kilpailukyvyn kehittämisessä.
”Pk-yrityksissä kaiken A ja O on se, että ensin yritysjohto koulutetaan ymmärtämään, mitä digitalisaatio ja tekoälyteknologiat voivat tuoda omaan ydinliiketoimintaan. Sen sijaan että odotellaan vain, pitäisi yritysten olla aloitteellisempia ja investoida nyt, kun on huonot ajat.”
Työ- ja elinkeinoministeriön Lönnqvist painottaa, että julkinen sektori voi tukea merkittävästi yrityksiä ja tutkijoita teknologian valjastamisessa kilpailukyvyn ajuriksi. Hän arvioi, että julkinen sektori voi jakaa T&K-toiminnan riskiä yritysten kanssa.
”Rahoituksen lisäksi voimme huolehtia toimivasta toimintaympäristöstä. Tämä tarkoittaa korkeatasoista julkista tutkimusta, koulutusta ja osaajien saatavuutta. Varmistamme pääomamarkkinoiden toimivuuden ja liiketoiminnan kasvattamisen edellytykset.”
Lönnqvist muistuttaa, että julkinen sektori voi tukea yritysten kehitystä myös hankintojen kautta.
”Käyttöönottoa voidaan edistää julkisten hankintojen keinoin. Julkisella sektorilla otetaan ratkaisuja käyttöön ja toimitaan referenssiasiakkaana. Näin yritys pääsee markkinoille, kun se pystyy osoittamaan, että ratkaisu toimii.”
Tekoäly tuo kilpailuetua yhteiskunnan kriittisille toimialoille
Teknologiateollisuuden Partanen nostaa esiin useita hankkeita esimerkkeinä onnistuneesta teknologian hyödyntämisestä.
”Terveydenhuollossa on esimerkiksi OptoMed ja Aiforia, jotka tekevät silmänpohjan skannausta ja patologisia analyysejä konenäön avulla. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella on puolestaan pilotissa toimiva ratkaisu, joka automatisoi lääkärien kirjaukset kokonaan. Siinä on onnistuttu hyödyntämään tekoälyä vastuullisesti yhteiskunnan parantamiseen”, Partanen kertoo.
Kyberturvallisuuden alalla on myös edistytty.
”Esimerkiksi F-Securella on tekstiviestipalvelu, joka tunnistaa tekoälyllä tehdyt huijausviestit. Siinä on käännetty tekoälyn huijauspotentiaali toisin päin – tekoälyä käytetään tunnistamaan tekoälyllä tehtyjä huijauksia”, Partanen selittää.
Verkostoituminen nopeuttaa tekoälyn käyttöönottoa eri toimialoilla
Teknologian valjastaminen kilpailukyvyn ajuriksi vaatii laajaa yhteistyötä ja yritysten verkostoitumista. Tekoälyn kansallinen yhteistyöverkosto AI Finland on esimerkki uudenlaisesta mallista, joka tuo yhteen erilaisia toimijoita.
AI Finland kokoaa yhteen alan asiantuntijat, yritykset, tutkijat ja päättäjät keskustelemaan tekoälyn nykytilasta, mahdollisuuksista ja tulevaisuudesta Suomessa. Se toimii foorumina innovaatioille, yhteistyölle ja tekoälyratkaisujen käytännön sovelluksille eri toimialoilla ja edistää näin Suomen asemaa tekoälyn edelläkävijänä.
Teknon Partasen mukaan verkostoitumisen hyödyt riippuvat paljon yritystyypistä. Esimerkiksi startupeilla tai suuryrityksillä on erilaiset tarpeet.
”Startupit etsivät asiakkaita ja suuryritykset kaipaavat muiden yritysten ratkaisuja, joita ne voivat soveltaa nopeasti omaan toimintaansa. AI Finlandin kaltainen verkosto tuo yrityksiä yhteen keskustelemaan esimerkiksi valmistavan teollisuuden ratkaisuista”, Partanen kuvailee.
Suomesta voi tulla edelläkävijä vain laajalla yhteistyöllä
Kun yritykset, julkinen sektori ja tutkijat yhdistävät voimansa teknologian hyödyntämisessä, tarvitaan toimiva yhteistyömalli. Partasen mukaan Suomen haaste on se, että täällä mietitään, mitä yksi yritys yksin voi tehdä.
”Meidän tulisi miettiä, mitä vaikka telekommunikaatioalalla tai terveydenhuollossa pitäisi pystyä saavuttamaan kymmenen vuoden päästä. Tarvitsemme strategian ja tiekartan, jonka yhteishankkeille voisimme hakea isompaa EU-rahoitusta sen sijaan, että yksittäiset toimijat puuhastelevat omilla budjeteillaan. ”
Partasen mukaan Suomessa tarvitaankin tekoälyekosysteemikeskittymiä, jotka houkuttelevat investoijia, startupeja, tutkijoita ja suuryrityksiä yhdistämään voimansa ja miettimään yhdessä isompaa kuvaa.
Hiljattain esimerkiksi Silo AI:n perustaja Peter Sarlinin säätiö lahjoitti 10 miljoonaa euroa tekoälyprofessuureihin 13 suomalaiseen yliopistoon osana laajempaa Ellis-instituutin perustamista.
Suomi on valittu myös uuden eurooppalaisen EuroHPC- supertietokoneen ja LUMI AI Factory-tekoälytehtaan sijoituspaikaksi Kajaaniin, mikä vahvistaa maan asemaa suurteholaskennan edelläkävijänä ja tukee laajasti sekä tutkimusta että teollisuutta.
TIEKE edistää yhteistyötä ja osaamisen kehittämistä
TIEKE toimii digitalisaation asiantuntijaorganisaationa, joka edistää osaamisen kehittämistä ja tuo yhteen yrityksiä, julkisia toimijoita ja asiantuntijoita kilpailukykyisen tietoyhteiskunnan rakentamiseksi:
- Verkostojen rakentaminen ja yhteistyön edistäminen
TIEKE toimii sillanrakentajana eri toimijoiden välillä, luoden foorumeita ja alustoja, jotka tukevat uuden tiedon ja ratkaisujen syntyä. - Osaamisen kehittäminen ja koulutus
TIEKE tarjoaa koulutusmateriaaleja, oppaita ja työkaluja, joiden avulla yritykset ja asiantuntijat voivat kehittää digitaalisia ja kestävän kehityksen taitojaan, auttaen näin myös uusien innovaatioiden syntymistä. - Digitalisaation mahdollisuuksien konkretisoiminen
TIEKE tarjoaa tutkimuskumppaneiden tuottamaa tietoa yrityksille ja yleisölle ymmärrettävässä muodossa, edistäen tiedon hyödyntämistä käytännössä. - Hanketoiminta ja vaikuttaminen
TIEKE osallistuu kansallisiin ja kansainvälisiin hankkeisiin, joissa kehitetään uusia ratkaisuja ja osaamista. Näin se edistää tiedon ja innovaatioiden leviämistä laajemmalle yhteiskuntaan.
TIEKEn rooli TKI-toiminnassa onkin sekä tiedon jakaja, yhteyksien rakentaja että uusien digitaalisten mahdollisuuksien ja taitojen puolestapuhuja.
