Euroopan vihreä siirtymä on pian digitaalisten tuotepassien ansiosta osa arkea
Digitaalinen taloushallinto

Euroopan vihreä siirtymä on pian digitaalisten tuotepassien ansiosta osa arkea

Digitaalinen tuotepassi on keskeinen työkalu, jolla EU tuo kestävän kehityksen ja kiertotalouden osaksi kansalaisten ja yritysten arkea. Tuotepassi tarjoaa kattavan näkymän tuotteen ympäristövaikutuksiin koko sen elinkaaren ajalta ja tekee näin vastuullisen kuluttamisen helpommaksi. Ratkaisu ei ainoastaan nopeuta EU:n vihreää siirtymää vaan myös luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja edistää vastuullisten yritysten kilpailukykyä.

Euroopan komission Green Deal -vihreän kehityksen ohjelmasta saatetaan puhua ”viherpesudirektiivinä”, vaan ei enää kauan. Jotta EU pääsee kunnianhimoisiin päästövähennystavoitteisiinsa, tarvitaan läpinäkyvä, kustannustehokas tapa saada ja jakaa tietoa tuotteiden ympäristövaikutuksista. Digitaalinen tuotepassi on vastaus tähän tarpeeseen.

Digitaalinen tuotepassi on ratkaisu, joka tuo kestävän kehityksen osaksi kuluttajan arkea. Se tarjoaa läpinäkyvyyttä tuotetietoon, tuotteiden valmistukseen, niiden kuljetukseen päästöineen sekä käytettyihin raaka-aineisiin.

Tuotepassi on ikään kuin fyysisen esineen digitaalinen toisinto, joka tarjoaa tuotteesta tarkkaa ja luotettavaa tietoa läpi sen elinkaaren. Tuotepassi tukee vastuullisen liiketoiminnan kehittämistä ja edistää siirtymää kohti kiertotaloutta.

Tuotepassista räätälöityä tietoa eri käyttäjien tarpeisiin

Digitaalinen tuotepassi tarjoaa eri toimijoille informaatiota esimerkiksi siitä, missä tuote on tehty, mistä se koostuu, mitä raaka-aineita siihen on käytetty, mitä sille on tehty, missä se on ollut, kuinka paljon sitä on kuljetettu ja millaisia päästöjä siitä on mahdollisesti syntynyt. Informaation käyttäjiä ovat esimerkiksi valmistajat, loppukäyttäjät, viranomaiset ja kiertotalousyritykset.

”Tuotepassi ei ole jonnekin QR-koodin taakse kopioitu tiedosto tuotetietoja, vaan se on näkymä, joka on erilainen eri käyttäjille. Esimerkiksi tullivirkailija tarvitsee tuotteesta eri tietoa kuin kuluttaja”, IOXIO Oy:n toimitusjohtaja Pirkka Frosti valaisee.

Tuotepassilla halutaan luoda läpinäkyvyyttä raaka-ainetuotannosta tuotteiden valmistajien kautta kuluttajille. Sen avulla voi jäljittää tuotantoketjun todennetusti. Jäljitettävyys parantaa myös tuoteturvallisuutta.

”Ennen kaikkea digitaalinen tuotepassi on linkki fyysisen, yksilöidyn tuotteen sekä EU-säännösten ja yrityksen tuottaman tiedon välillä”, Frosti kiteyttää.

Miksi digitaalinen tuotepassi tarvitaan?

Digitaalinen tuotepassi on EU:n työkalu luotettavaan, sähköiseen tuotetietojen raportointiin. Yritysten on EU-alueella osoitettava, että tuotteen ympäristövaikutuksia lasketaan ja asetetut ympäristötavoitteet toteutuvat.

Frosti kertoo esimerkkinä, että akkuteollisuudelle on määrätty, paljonko neitseellistä raaka-ainetta tulee korvata kierrätetyllä raaka-aineella. Tuotepassi edesauttaa kiertotaloutta, kun tiedetään paljonko mitäkin raaka-ainetta tuotteessa on.

Tulevaisuudessa kaikilla EU:n markkinoilla myytävillä tuotteilla on oltava digitaalinen tuotepassi.

”Tuotepassia voidaan verrata CE-merkintään. Jos CE-merkintä puuttuu, tuotetta ei Euroopassa laillisesti saa myydä”, Frosti vertaa.

Tuotepassi tarvitaan, jotta kestävä kehitys otetaan oikeasti tuotekehityksen keskipisteeseen.

”Vaatimus avata valmistusketjujen tiedot aina alkutuotannosta kuluttajille ja kierrätykseen voi osoittautua tehokkaaksi keinoksi torjua esimerkiksi vaateteollisuuden ylituotantoa, jossa tuotteista saatetaan polttaa kymmeniä prosentteja ennen kuin ne edes ehtivät kauppaan asti.”

Mitä hyötyä digitaalisesta tuotepassista on?

Digitaalinen tuotepassi ohjaa tuotantoa laatuajatteluun, kun tuottajan on pohdittava, miten on mahdollista vähentää energian- tai vedenkulutusta tai miten tuotteet voi kuljettaa pienemmillä päästöillä. Tämä johtaa resurssien säästämiseen, edullisempiin myyntihintoihin ja viime kädessä yritysten parempiin katteisiin.

Digitaalisen tuotepassin eräs hyöty on myös palvelullistaminen. Sen ansiosta tuotteen ohelle voidaan luoda uusia kestävän kehityksen palveluja kuten kierrätys, korjaus, myynti tai vaikka vakuutus.

Kestävään kehitykseen investoivat yritykset saavat digitaalisen tuotepassin ansiosta vihreydestään kilpailuedun. Sen sijaan yritykset, jotka harjoittavat ”viherpesua”, eli vain puhuvat kestävästä kehityksestä ilman tekoja, eivät ole enää samalla viivalla oikeita ympäristötekoja tekevien yritysten kanssa.

”Näin ympäristöinvestoinneista tulee hyötyä myös yrityksen brändille ja kilpailukyvylle”, Frosti tiivistää.

Lue seuraavaksi

Digikyvykkyys
Havaintoja sisälogistiikan pk-yritysten digitalisaatiosta
Digikyvykkyys

Havaintoja sisälogistiikan pk-yritysten digitalisaatiosta

Sisälogistiikan digitalisoituessa tarvitaan pikaista osaamisen kehittämistä henkilöstölle, esihenkilöille ja johdolle. Digikyvykkyyden edistämisessä on tärkeä ensin selvittää nykyinen digiosaamisen taso. LogDigiS-hankkeessa yritysten digitaalisen osaamisen vahvuuksia ja kehittämiskohteita tunnistettiin digimaturiteettitestauksen ja yrityshaastatteluiden avulla. Tulosten perusteella sisälogistiikan parissa toimivien pk-yritysten suurimpia kehittämiskohteita digitalisaation saralla ovat toiminnanohjaus- ja varastonhallintajärjestelmien käytön osaaminen ja hyödyntäminen sekä sisäinen viestintä.

Jari Salo
Digikyvykkyys
Digitaidot ovat keskeinen kyvykkyys meille kaikille
Digikyvykkyys

Digitaidot ovat keskeinen kyvykkyys meille kaikille

Digitaitojen hallinta ja uusien taitojen oppiminen on keskeistä niin opinnoissa, työelämässä kuin vapaa-ajalla. Perustaitojen hallinta mahdollistaa osaamisen soveltamisen ja helpottaa myös uusien taitojen oppimista. Valtakunnallisen Digitaitomerkistön avulla todennetaan keskeiset digiperustaidot ja edetään portaittain aina mm. uusien teknologioiden tuomien mahdollisuuksien tunnistamiseen ja ongelmanratkaisutaitojen kehittymiseen. Digitaitomerkistön osaamismerkkejä onkin myönnetty yli 56.000 kappaletta!

Merja Sjöblom
Digitaalinen taloushallinto
Verkkolaskun tiekartta vuoteen 2030
Digitaalinen taloushallinto

Verkkolaskun tiekartta vuoteen 2030

Suomi tavoittelee täyttä siirtymää EU:n standardin mukaisiin verkkolaskuihin (ns. Eurooppa-normin laskuihin) vuoteen 2030 mennessä. Verkkolaskufoorumi on julkaissut tiekartan, joka linjaa keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet siirtymän tukemiseksi. Tiekartta tarjoaa joustavan pohjan kehitystyölle, sillä tavoitteita ja toimenpiteitä voidaan mukauttaa digitaalisten palveluiden kehittyessä.

Timo Simell