GDPR2DSM-webinaarien antia: Tietosuojaviranomaisten antamat seuraamusmaksut
Digikyvykkyys

GDPR2DSM-webinaarien antia: Tietosuojaviranomaisten antamat seuraamusmaksut

Autamme pk-yrityksiä huolehtimaan tietosuojasta. Webinaareissa käsittelemme tietosuojaa pk-yritysten arjen, eri toimialojen sekä palveluiden kehittämisen näkökulmista.

GDPR2DSM-hanke järjesti joulukuun alussa toisen yhteistyöwebinaarin Ohjemisto- ja e-business ry:n kanssa. Webinaarin aiheena oli tietosuojaviranomaisten määräämät seuraamusmaksut Suomessa ja maailmalla. Seuraamusmaksuista olivat puhumassa tietosuojavaltuutetun toimiston ylitarkastajat Laura Varjokari ja Meeri Blomberg sekä HPP Asianajotoimiston osakas Terho Nevasalo.

Pysäköintivalvontayhtiö ei ollut toteuttanut rekisteröityjen oikeuksia  

Webinaarisarjan ensimmäisessä osuudessa Laura Varjokari kertoi tietosuojavaltuutetun toimiston huhtikuussa antamasta ParkkiPate Oy:tä koskevasta päätöksestä. Puheenvuorossa käytiin läpi seuraamusmaksun määräämiseen johtaneita rikkomuksia ja sakon arvioinnissa huomioon otettuja raskauttavia ja lieventäviä tekijöitä.  

Seuraamusmaksua koskeva ratkaisu perustui yhteentoista tietosuojavaltuutetun toimistossa vireille saatettuun asiaan. Pysäköinninvalvontayhtiö oli muun muassa kieltäytynyt rekisteröityjen oikeuksien toteuttamisesta ja kerännyt tunnistamista varten tarpeettomia tietoja. Joissakin tapauksissa rekisteröidyille oli aiheutunut rikkomuksista pysäköinninvalvontamaksun suuruinen taloudellinen vahinko.  

Seuraamuskollegio oli pitänyt yleisen tietosuoja-asetuksen tarkastusoikeuden rikkomista vakavana. Seuraamuskollegio oli katsonut, että rekisterinpitäjä oli estänyt tarkoituksellisesti pääsyn tietoihin, jotka saattoivat olla maksajaksi merkityn henkilön oikeusturvan kannalta olennaisia.   

Ammattikorkeakoulu oli kerännyt työsuhteen kannalta tarpeettomia tietoja 

Tietosuojavaltuutetun toimiston toisessa puheenvuorossa Meeri Blomberg käsitteli ammattikorkeakoululle määrättyä seuraamusmaksua. Ammattikorkeakoulu oli ottanut käyttöön työajanseurantaan varten mobiilisovelluksen, joka edellytti toimiakseen työntekijöiden sijaintitietojen keräämistä.  

Tietosuojavaltuutetun toimisto oli selvittänyt, oliko rekisterinpitäjällä laillinen peruste käsitellä työntekijöiden sijaintitietoja työaikaleimausten yhteydessä. Rekisterinpitäjän mukaan se ei hyödyntänyt sijaintia koskevaa tietoa millään tavalla ja työajan seuranta olisin voitu saadun selvityksen perusteella suorittaa tarvittaessa myös ilman sijaintitiedon käsittelyä.   

Päätöksessä todettiin, että sijaintitietojen kerääminen oli ollut työelämän tietosuojalain tarpeellisuusvaatimuksen vastaista. Pelkästään se seikka, että työaikaa koskevien leimausten tekeminen ei onnistunut sovelluksessa ilman sijaintitietojen käsittelyä, ei tehnyt niiden käsittelystä välittömästi tarpeellista siten kuin työelämän tietosuojalaissa säädetään. Koska käsittely ei ollut tarpeellista työelämän tietosuojalain nojalla, sitä ei voitu pitää tarpeellisena ja lainmukaisena myöskään yleisen tietosuoja-asetuksen nojalla.  

Ennakkotapauksia Euroopasta 

Terho Nevasalo kävi puheenvuorossaan läpi Irlannin tietosuojaviranomaisen luottotietoyhtiölle Irish Credit Bureaulle antamaa seuraamusmaksua. Asiassa oli kyse ohjelmointivirheen aiheuttamasta tietoturvaloukkauksesta.  

Irlannin tietosuojaviranomainen katsoi ratkaisussaan, että yritys ei ollut toteuttanut riittäviä toimenpiteitä tietojen täsmällisyyden varmistamiseksi.  

Toinen Nevasalon esittelemä tapaus koski ruokalähettiyhtiö Deliveroota. Italian tietosuojaviranomainen oli antanut yritykselle seuraamusmaksun muun muassa automaattista päätöksentekoa ja rekisteröityjen informointia koskevista rikkomuksista.  

Tietosuojavaltuuteun toimiston, TIEKEn ja EU:n logot

Tämän julkaisun sisältö edustaa vain kirjoittajan näkemyksiä ja tekijä on niistä yksin vastuussa. Euroopan komissio ei ole vastuussa tämän julkaisun sisältämän aineiston käytöstä.

Lue seuraavaksi

Digikyvykkyys
Tekoälyosaaminen näkyväksi uuden työelämälähtöisen Tekoälymerkistön avulla
Digikyvykkyys

Tekoälyosaaminen näkyväksi uuden työelämälähtöisen Tekoälymerkistön avulla

Tekoälystä on nopeasti tullut työelämän perustaito. Mutta mitä tekoälyosaaminen oikeastaan tarkoittaa ja miten sen voi tehdä näkyväksi? TIEKEn uusi Tekoälymerkistö tarjoaa käytännöllisen tavan tunnistaa, kehittää ja osoittaa työelämässä tarvittavaa tekoälyosaamista.

Merja Sjöblom
Tekoäly ja datatalous
Oma data haltuun – tiedätkö, mitä kaikkea yrityksesi datasta voisi saada irti?
Tekoäly ja datatalous

Oma data haltuun – tiedätkö, mitä kaikkea yrityksesi datasta voisi saada irti?

Yrityksesi data voi sisältää enemmän potentiaalia kuin uskotkaan. Data helpottaa monia arkisia asioita, kuten raportointia ja päätöksentekoa, mutta samalla siihen voi kätkeytyä vielä tunnistamattomia mahdollisuuksia. Mitä dataa meillä oikeastaan on ja missä siitä voisi syntyä meille todellista arvoa? Miten lähden liikkeelle datan haltuun saamiseksi? Helmikuussa järjestettävä maksuton Datafest 2027 tarjoaa pk-yrityksille käytännön vinkkejä, työkaluja ja esimerkkejä datan hyödyntämiseen.

Suvi Alatalo
Digikyvykkyys
Monenlaisia yrityksiä, monenlaisia digipolkuja – Tutustu 10 esimerkkitarinaan
Digikyvykkyys

Monenlaisia yrityksiä, monenlaisia digipolkuja – Tutustu 10 esimerkkitarinaan

Digitalisaatio voi tarkoittaa eri yrityksille hyvin erilaisia asioita. Yhdessä yrityksessä kehitetään markkinointia, toisessa sujuvoitetaan arjen työtä ja kolmannessa etsitään uusia tapoja palvella asiakkaita. Eri yritysten käytännön esimerkit voivat auttaa tunnistamaan uusia mahdollisuuksia myös omassa toiminnassa ja konkretisoivat, mitä digitalisaation hyödyntäminen voi erilaisissa tilanteissa tarkoittaa. Katso videoesimerkit eri toimialoilta!