Saimme toukokuussa 2021 viikoksi käyttöön yhteistyökumppanina toimivan Mannerheimin Lastensuojeluliiton Nuortennetin nostaaksemme tietosuojakysymyksiä esiin myös heidän kauttaan. Jopa 5 000 000 vuosittaista kävijää tavoittava Nuortennetti on jo pitkään tarjonnut tietoa ja mahdollisuuden keskustella esimerkiksi ihmissuhteista, netinkäytöstä ja mediasta sekä hyvinvoinnista. Nuortennetin kanavista hankkeemme valtausviikko painottui Instagramiin. Viikon aikana teetimme paljon erilaisia kyselyitä ja jaoimme nuorille suunnattuja tietosuojavinkkejä.
Miten osallistaa etänä?
Varsinkin etäaikaan toteutetuissa tiedotus- ja koulutushankkeissa haasteena saattaa olla kohderyhmän aktivoiminen ja osallistaminen uusien vinkkien ja ideoiden pohjalta. Sosiaalinen media tarjoaa osallistamiseen paljon matalan kynnyksen työkaluja. Hyvin tärkeässä roolissa Nuortennetin valtausviikollamme olivat Instagramin stoorit, joissa teetimme gallup-henkisiä kyselyitä sekä tietosuojavisan, jossa nuoret pääsivät testaamaan osaamistaan. Ilmeikkäiden stoorien tekeminen on helppoa vasta-alkajallekin, koska valmiita kuvia ja gif-animaatioita on käytettävissä paljon.
Järjestimme keskellä valtausviikkoa Instagramissa myös livelähetyksen, jossa keskustelemassa oli mukana tietosuojavaltuutetun toimiston Meeri. Osana livelähetystä haastoimme nuoret tutustumaan omaan digitaaliseen jalanjälkeensä kokeilemalla, mitä tietoa heistä löytyy omalla nimellä googlaamalla. Annoimme livessä vinkkejä siihen, miten meistä netistä löytyviä henkilötietoja voi halutessaan rajoittaa. Koko livelähetyksen ajan oli mahdollisuus esittää kysymyksiä. Erityisesti mieleen jäi kysymys siitä, voidaanko silmien väri luokitella henkilötiedoksi. Vastaus: kyllä voidaan, jos väri on tarpeeksi yksilöllinen.
Tietojen suojaaminen huolettaa
Teettämiemme kyselyiden mukaan omien tietojen suojaaminen selvästi kiinnostaa nuoria. 78 % vastanneista nuorista oli huolissaan siitä, että heistä kerätään tietoa netissä. Toisaalta sanalliseen kysymykseen siitä, mikä tietojen keräämisessä tarkemmin huolettaa, saimme hyvin vähän vastauksia. Tämä johtuu varmasti siitä, että omien tietojen keräämisestä on suhteellisen vähän käytännön ymmärrystä – niin nuorilla kuin aikuisilla. Oma data suojassa -hankkeen tärkeänä tavoitteena onkin lisätä nuorten ymmärrystä siitä, miksi oma data on arvokasta, ja mitä oikeuksia kaikilla meillä on omaan tietoomme.
Toisaalta sanallisten vastausten vähyys on ymmärrettävää osallistumiskynnyksenkin näkökulmasta: on aina helpompaa klikata kyllä/ei -vastausta ohikiitävässä Instagram-stoorissa kuin pysähtyä muotoilemaan omia ajatuksia kiireisen arjen keskellä. Sosiaalisessa mediassa toimivat etenkin matalan kynnyksen osallistumisen keinot, ja tähän kannattaa kiinnittää huomiota sanallisia kysymyksiä muotoillessa.
Huoli omien tietojen suojaamisesta kertoo siitä, että hankkeellemme on todella tarvetta. Hankkeemme pyrkii jatkossakin kanavoimaan huolestuneisuutta oppimiseksi ja toiminnaksi. Julkaisemme loppukesästä videoita, joilla nuoret pääsevät kertomaan omista kokemuksistaan, ja syksyllä tuotamme podcastin erityisesti nuorten parissa työskenteleville.
