Digitalisaatio tarjoaa selkeitä hyötyjä esimerkiksi tehokkuuden ja kestävän kehityksen näkökulmasta. Etätapaamisten avulla yritykset voivat säästää aikaa ja resursseja samalla edistäen hiilineutraaliutta. Robotteja voidaan käyttää yksinkertaisissa ja toistuvissa tehtävissä, jolloin yrittäjälle vapautuu aikaa asiakassuhteiden hoitamiseen ja liiketoiminnan kehittämiseen. Oikein valitut digityökalut tehostavat yrityksen toimintaa ja jättävät enemmän tilaa henkilökohtaiselle vuorovaikutukselle.
Henkilökohtainen viestintä – kumppanuuden ja luottamuksen rakentamisen perusta
Ihmisten tarve kohdata toisiaan on yksi ihmisen perustarpeista, eikä sen merkitystä liiketoiminnassa kannata aliarvioida. Henkilökohtaiset kohtaamiset luovat vahvempia yhteyksiä kuin digitaaliset viestimet. Puhuttu viesti jää usein paremmin mieleen kuin sähköpostin tai chatin kautta annettu informaatio. Toisen henkilön kanssa keskustelu on paljon vuorovaikutteisempaa, kuin kirjoittamalla kommunikointi tai robotin kanssa keskustelu. Henkilöiden välisessä keskustelussa vastapuolen kysymyksiin ja kommentteihin reagoiminen on helppoa ja nopeaa.
Luottamuksen ja verkostojen rakentamisessa henkilökohtainen kanssakäyminen on korvaamatonta. Kasvokkain tapaamiset ja keskustelut auttavat luomaan vahvempia suhteita, olipa kyseessä asiakassuhde, yhteistyökumppanuus tai yrityksen sisäinen viestintä. Näissäkin tilanteissa digitaalista viestintää voi käyttää lisänä, mutta luottamus ja sitoutuminen syntyvät henkilöiden välisen vuorovaikutuksen kautta.
Henkilökohtainen viestintä asiakaskokemuksen vahvistajana
Asiakaskokemuksen personointi ja asiakasuskollisuuden rakentaminen onnistuvat parhaiten, kun yritys pystyy vastaamaan asiakkaan yksilöllisiin tarpeisiin henkilökohtaisella otteella. Vaikka digitaaliset työkalut voivat tehostaa ja automatisoida osan asiakaspalvelutilanteista, antaa henkilökohtainen vuorovaikutus mahdollisuuden reagoida nopeasti ja ymmärtävästi asiakkaan kanssa keskusteltaessa.
Erityisen tärkeää henkilökohtainen läsnäolo on vaativissa tilanteissa, kuten reklamaatioiden vastaanottamisessa tai monimutkaisten ongelmien ratkaisemisessa. Henkilökohtaisessa vuorovaikutuksessa voidaan ongelma selvittää tarkasti ja varmistaa, että asiakas saa parhaan mahdollisen ratkaisun tilanteeseensa ja on ratkaisuun tyytyväinen.
Muidenkin monimutkaisten asioiden selvittämisessä ja ymmärtämisessä henkilökohtainen vuorovaikutus on tärkeää. Esimerkiksi asiakkaan toiveita tai palautetta on helpompi ymmärtää, jos yrittäjä voi kysyä tarkentavia kysymyksiä ja kuulla asiakkaan todelliset tarpeet.
Henkilökohtainen kanssakäyminen vahvistaa asiakassuhteita pitkällä aikavälillä. Jos asiakas kokee tulleensa kuulluksi ja arvostetuksi, kasvattaa se hänen sitoutumistaan yritykseen. Parhaimmillaan hän kokee olevansa yrityksen kumppani ja suosittelee sen palveluita ja tuotteita omissa verkostoissaan. Jos kommunikointi tapahtuu pelkästään digitaalisten kanavien kautta, asiakkaan kynnys siirtyä toisen yrityksen asiakkaaksi on tyypillisesti alhainen.
Digitaalisuuden ja henkilökohtaisen viestinnän tasapaino
On selvää, että sekä digitaalisuudella että henkilökohtaisella viestinnällä on paikkansa tämän päivän liiketoiminnassa. Yrityksissä on tärkeää arvioida, missä toiminnoissa voidaan siirtyä ainakin osittain digitaalisiin ratkaisuihin, ja mitkä osa-alueet vaativat edelleen henkilökohtaista vuorovaikutusta. Digitaalisuus lisää tehokkuutta ja luo kustannussäästöjä, mutta henkilökohtaisen viestinnän unohtaminen voi johtaa asiakassuhteiden heikkenemiseen tai jopa päättymiseen.
Digityökaluja voi ja kannattaa kokeilla, ja parhaat niistä ottaa osaksi yrityksen normaalia toimintaa. Jos valitut ratkaisut eivät tuota haluttua tulosta, voi niistä luopua. Tärkeintä on löytää oikea tasapaino digitaalisten työkalujen ja henkilökohtaisen viestinnän välillä. Kun ne täydentävät toisiaan, yritys voi parantaa asiakaskokemusta, tehostaa toimintojaan ja luoda vahvempia, pitkäaikaisia suhteita niin asiakkaiden kuin yhteistyökumppaneiden kanssa. Samalla työntekijöiden ja yrittäjän oma arki voi parantua, kun työkuorma kevenee ja luovaan sekä lisäarvoa tuottavaan työhön on enemmän aikaa.
Mistä lähteä liikkeelle?
Digiyritysneuvonta-hanke auttaa yrityksiä kartoittamaan niiden digitaalisen kyvykkyyden nykytilan ja tarjoaa asiantuntija-apua kehitystoimien suunnittelussa ja toteutuksessa. Hanke tarjoaa konkreettisia neuvoja ja työkaluja siihen, miten yritys voi ottaa digitalisaation haltuun ja hyödyntää sitä omassa liiketoiminnassaan. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi digitaalisten työkalujen käyttöönottoa, automaation hyödyntämistä tai datakyvykkyyden parantamista.
Kiinnostuitko? Pilotoimme parhaillaan uutta digiyritysneuvonnan mallia yhdessä pk-yritysten kanssa. Haemme nyt yrityksiä mukaan pilottiin. Ota yhteyttä yritysrekrytoinnista vastaavaan Kati Kiljuseen, kati.kiljunen@prizz.fi, puh. +358 44 710 5375.
Lisätietoa hankkeesta ja siitä, miten se voi auttaa juuri sinun yritystäsi, löydät Digiyritysneuvonta-hankkeen sivuilta.
Digiyritysneuvonta – Digitalisaatio-, data- ja tekoälyneuvonnalla nykyisen ja tulevan pk-kentän digikyvykkyys kuntoon -hanke
Digiyritysneuvonta-hanke kehittää yritysneuvontaorganisaatioiden valmiuksia neuvoa yrityksiä niiden digikehitysmatkalla. Hankkeessa luodaan Digineuvojan työkalupakki, johon kerätään parhaita yritysten digitalisaatiota ja teknologioiden hyödyntämistä tukevia työkaluja ja menetelmiä. Digineuvojan työkalupakkia pilotoidaan hankkeen aikana 150 yrityksen kanssa. Hankkeen ansiosta suomalaisten yritysten mahdollisuudet saada omien tarpeidensa mukaista digineuvontaa paranevat merkittävästi.
Hankeaika
1.12.2023–30.11.2026
Hankekumppanit
Hankkeen koordinaattorina toimii TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry. Hankekumppaneita ovat Lappeenrannan kaupunki, Oulun Seudun Uusyrityskeskus ry ja Prizztech Oy.
Aikavälillä 1.12.2023–31.8.2024 myös Business Turku Oy Ab oli mukana hankkeessa.
Rahoitus
Hanketta osarahoittaa Euroopan sosiaalirahasto plus. Rahoitus on myönnetty Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen kautta.
Lisätietoja: