Ilmastojohtajuus ja sen välttämättömyys ohjelmistoalalla

”Jopa 80 % tuotteiden ja palveluiden ilmastovaikutuksista päätetään jo suunnitteluvaiheessa”, Heikinheimo mielellään muistuttaa. Jos yrityksen strategiatasolla ei huomioida ilmastoa, on se haastavampi saada mukaan projekteihin, tuotekehitykseen, ohjeistuksiin ja edelleen arjen käytäntöihin.

Ihmiskunnan riippuvuus elinkelpoisesta planeetasta tunnistetaan entistä paremmin. Heikinheimon oma kokemus on, että parissa vuodessa on käynyt radikaali muutos siinä, kuinka teknologiayritykset itse suhtautuvat kestävyyteen.

”On jo todella paljon bisnestä, jota voi tehdä kestävällä tavalla toimia. Yhä useammassa uudessa yrityksessä ilmastovastuu otetaan huomioon jo liiketoimintamallissa. Kun kapitalistisessa järjestelmässä toimimme, on hyvää kehityssuunta, että sääntelyn lisäksi yritykset itse ovat aktivoituneet”, Heikinheimo toteaa.

Vuonna 2021 liikenne- ja viestintäministeriö arvioi, että ICT-alan globaalit päästöt olisivat yhtä suuret kuin lentoliikenteen. Digitalisaation edetessä ja yhtä tehokkaampia laitteita kehitettäessä suunta on nousujohteinen. Maailman talousfoorumin mukaan alalla on kuitenkin potentiaalia leikata omia päästöjään 15 prosenttia.

Toimia siis tarvitaan. Muutoksesta kertomisessa oli pitkään vallalla käänne, joka tapasi korostaa yksinkertaisten viestien tärkeyttä. Heikinheimo on työssään kypsytellyt ajatusta siitä, että ilmastonmuutoksen torjumisen kaltaisissa suurissa kysymyksissä liika suoraviivaisuus ei palvele enää kuulijaa.

”Meidän pitää ymmärtää, että planeetta ja sen tilaan vaikuttavat keskinäiset riippuvuussuhteet ovat oikeasti monimutkaisia”, Heikinheimo toteaa. ”Yritysten vastuullisuusviestinnässä yksinkertaista on pidetty yleisölähtöisenä. Todellinen vaikuttavuus edellyttää kuitenkin senkin tunnustamista, että verkottuneessa maailmassa monet ilmiöt ovat aidosti kompleksisia.”

Heikinheimo toteaa myös, että liika mutkien suoraksi vetäminen voi johtaa myös lyhytjänteisyyteen. Kun helppoja ratkaisuja luvataan eikä niitä tule, voi mielenkiinto kestävään toimintaan vähetä.

Katso Satun esitys ilmastojohtajuudesta ohjelmistoalalla, jonka hän piti Green ICT -ekosysteemin virtuaalitapaamisessa maaliskuussa 2023.

Yrityksiin eivät vaikuta vain vapaan markkinatalouden lainalaisuudet. Esimerkkinä Heikinheimo mainitsee EUn Corporate Sustainability Reporting -direktiivin (CSRD), joka edellyttää jo päästöjen raportointia suuryritysten osalta. Pienten ja keskisuurten yritysten kannattaa varautua siihen, että raportointivelvoite on ulottumassa koskemaan heitäkin.

”Raportoinnin edellyttäminen kaikenkokoisilta toimijoilta on ymmärrettävää, kun esimerkiksi suurella yrityksellä voi olla alihankintasuhde pienempään yritykseen”, Heikinheimo muistuttaa. ”Yhtenäinen pelikenttä huolehtii siitä, että päästövalvonta ei vuoda mistään kohdasta arvoketjua.”

Planeettakeskeinen lähtökohta kiinnostaa yrityksiä aiempaa enemmän. Tämä ei tarkoita ihmisten tarpeiden ohittamista, vaan kokonaisuuden hahmottamista.

”Elinkelvottomalla planeetalla eivät käärityt voitot liikaa ilahduta”, Heikinheimo napauttaa. ”Haluan ajatella, että planeetan huomioiminen ikään kuin sidosryhmänä auttaa pitkäjänteisessä menestyksessä. Toisaalta hyvinvoivan ihmisen on helpompi ajatella myös ympäristöä eikä vain omaa selviytymistään keinolla millä hyvänsä.”