Voiko kansainvälinen kilpailu vauhdittaa laitteiden vihreää siirtymää?

Green ICT -ekosysteemi kokoontui 4.4.2023 luomaan katsauksen kestävämpään ICT-elektroniikkaan. Kokonaisten arvoketjujen tarkastelu on tärkeää, jotta selätämme niin laitteiden valmistuksen, käytön kuin kierrätyksen ekologiset haasteet. Vaikka suuret globaalit yritykset usein määräävät tahdin, on pienilläkin toimijoilla roolinsa muutoksessa.

Head of Supply Chain Operations Juha Kemppainen Fujitsulta kertoi toimitusketjujen kestävyydestä. On hyvä tiedostaa, että esimerkiksi kannettavan tietokoneen valmistus synnyttää nyt noin 70–80 % laitteen kokonaishiilipäästöistä. Myös elinkaarien loppupäässä on parantamisen varaa: kuinka laitteet kierrätetään tai käytetään muuten hyväksi elinkaaren lopussa?

”Tällä hetkellä sääntely kohdistuu vielä enemmän materiaalien kierrätykseen. Jatkossa tullaan todennäköisesti painottamaan enemmän kokonaisten laitteiden kierrätystä ja elinkaareen pidentämistä”, Kemppainen arvioi.

On tärkeä myös muistaa käyttäjän rooli. Laitteen vihreyttä saattaa verottaa vaikka se, että käyttäjä on ohittanut valmistajan energiansäästöasetukset hallintapaneelin asetuksilla.

Valtorin hankintayksikön päällikkö Tuomo Kouhia käsitteli kestävän ICT-elektroniikan huomioon ottamisesta suuren hankkijan näkökulmasta. Valtori hankkii noin 30 000 mikrotietokonetta vuosittain. Kouhian mukaan yksittäisen laitteen energiankulutus on suhteellisen helppo todentaa yksinkertaisesti mittaamalla. Lisäksi valmistajien tavoite rajoittaa laitteen painoa ja kasvattaa akun kestoaikaa. Pakollisia vaatimuksia laitteiden energiatehokkuudesta ei voi kuitenkaan asettaa, sillä olemassa olevat sertifikaatit eivät ole riittävän vakiintuneita. Myös vastuullisuuslupausten todentaminen on vielä teoriaa.

Vihreät tietokoneet edustavat valmistajien perusmalleja, sillä kalliit huippumallit eivät ole ekologisia. ”Mikrotietokoneiden elinkaari on viime vuosina pidentynyt kolmesta vuodesta 4–5 vuoteen, eikä erillisnäyttöjen osalta viiden vuoden käyttöaika ole mikään ongelma. Pidentynyt elinkaari on voitu huomioida leasingajoissa”, Kouhia totesi.

Laitteiden vaihtaminen on kallista, joten on tärkeää pohtia kriteerejä, jotka siihen ajavat laitteen. Mielenkiintoinen yksityiskohta Valtorin seurannassa on, että Kouhian mukaan päätelaitteiden siirtäminen toimiston ja kodin väliä lyhentää niiden elinkaarta.

Toimitusjohtaja Tuulia Virhiä SwanIT:stä luetteli painavia tosiasioita tietotekniikan ekologisesta kuormasta. Yhden PC:n valmistaminen tuottaa 455 kg CO2-päästöjä. EU puolestaan hankkii harvinaisista maametalleista 98 % Kiinasta, jossa työolot ovat usein puutteellisia. Kierrätyksen mallimaakaan Suomi ei ole: meiltä viedään laittomasti yli viisi miljoonaa kiloa elektroniikkajätettä ulkomaille. Kansainvälisellä tasolla noin kolme miljoonaa laitetta puretaan kierrätettäväksi vuodessa, mutta vähintään 290 miljoonaa laitetta odottaa kierrättämistä kaatopaikoilla kehittyvissä maissa. Eikä kierrättäminen ole muutenkaan ihan yksinkertaista: alumiinista saadaan 100 % materiaalista kiertämään, mutta hiilikuidusta ei käytännössä mitään.

Alan ongelmia ovat Virhiän mukaan pinttyneet tavat ja prosessit. ”Julkisella puolella sentään on vastuullisuusvaatimuksia, yksityisellä puolella vain harvoin sitovia sellaisia. Tällöin hankinnoissa on harvoin mukana kiertotalous- tai vastuullisuusnäkökulmia”, Virhiä tähdensi.

Virhiä peräänkuulutti myös takuuaikojen pidentämistä. Jos kerran laitteen elinkaari on neljä vuotta, miksi takuu on vain kolme? Lisäksi hänen mielestään pitäisi tähdätä jo viiden vuoden käyttöikään. Virhiä muistutti myöa, että laitehankintapolitiikalla ja -prosessilla on suuri välitön vaikutus päästöihin. Suomessa tarvitaanko rohkeita IT-päättäjiä, jotka uskaltavat siirtyä kauniista puheista tekoihin.

Päätelaiteratkaisujen tuotemarkkinointipäällikkö Jenni Vuorio Delliltä muistutti, että yritys käynnisti jo vuonna 1987 ensimmäisen kierrätykseen liittyneen ohjelmansa kuluttajille. ”Päästötavoitteiden lisäksi Ukrainan sodan synnyttämä energiapula on johtanut uuteen kiinnostukseen suitsia energiankulutusta, vaikka itse sota kaamea on” Vuorio sanoi. Hän patisti myös datan siivoustalkoisiin, sillä datan pitkäaikainen varastointi konesaleihin kuluttaa energiaa.

Vuorion mukaan Dell on tehnyt pyrkinyt näkyviin tuloksiin kiertotalouden hyväksi: ”Tähän mennessä olemme kierrättäneet 2,2 miljoonaa kiloa hiilikuitua, yli 125 tuotettamme valmistetaan kierrätysmuovista ja 21 % tietokoneidemme kuorista on biomuovia”, luettelee Vuorio Lisäksi Latitude 5000 -tietokoneen kuorista 71 % oli kierrätettyä ja 29 % neitseellistä materiaalia. Pakkauslaatikot lisäksi virtajohdoista on tullut kierrätettäviä. Myös käytetystä alumiinista merkittävä osa on kierrätettyä.

Vuorio kuvasi myös, millaisia muutostarpeita Dell edelleen tunnistaa kierrätyksessä. Ohuimmistakin tietokoneista on saatava päivitettäviä elinkaaren pidentämiseksi. Dellillä on lisäksi erityinen Luna-projekti, jossa tutkitaan laitteiden korjaamista ja päivittämistä. Pienet askeleet ovat tärkeitä.

Ekosysteemi järjesti ICT-laitteiden kestävyydestä myös paneelikeskustelun, johon osallistuivat johtaja Erkki Kondelin Advanialta, myyntijohtaja Harri Malinen 3stepIT:ltä, Tuulia Virhiä ja ICT-hankintapäällikkö Sanna Väisänen Vantaan kaupungilta. TIVIAn kehityspäällikkö Reino Myllymäki toimi moderaattorina.

Keskustelijoiden mielestä käytetty laite kelpaa jo käyttäjälle, kunhan se saadaan korjattua uuden näköisesti, eikä laite teknologisesti ole vanhentunut. Toisaalta on nähtävissä, että esityksissäkin esiin tullut laitteiden elinkaaren pidentyminen alkaa vaikuttaa jo vuokra-aikojen pidentymiseen. Ehkä ei ole kuitenkaan tarpeen siirtyä hyppäyksenomaisesti kolmesta vuodesta viiteen vuoteen, vaan todeta trendi ja sen tuomat mahdollisuudet. Tulevaisuudessa voidaan päästä pidempäänkin käyttöikään. Asiaa on auttanut myös globaali komponenttipula, joka on huonontanut uusien tietokoneiden saatavuutta. Tällöin olemassa olevan kaluston käyttöikää on ollut pakko jatkaa. Tietokoneiden kapasiteetti ei ole enää vähään aikaan ollut vaihtamista ajava tekijä, varsinkin jos laite on asianmukaisesti hankittu. Markettikoneet ovat eri asia. On kuitenkin käyttäjäryhmiä, joille lyhyempi kierto tuo tehokkuutta työntekoon. Oppilastietokoneet koettiin omaksi tuoteryhmäkseen, joiden käsittely lyhentää elinkaarta.

Myös AV-laitteiden osalta on päästävä samanlaiseen ekologiseen kokonaistalouteen kuin tietokoneiden tai matkapuhelinten osalta. Näyttöjen koko ja resoluutio ajavat korkeisiin CO2-päästöihin, mikä pitää ottaa suunnittelussa huomioon. Toisaalta neuvotteluhuoneiden suunnittelulle asettaa vaatimuksia myös siirtyminen hybridikokouksiin. Suunnittelua tulisi tehdä monen vuoden tähtäimellä ja muistettava koronapandemian opetukset: aika pienelläkin pärjää!

Kierrätysmateriaalien käyttö tietokoneessa oli keskustelijoiden mielestä kannatettavaa. Kierrätysmateriaalien tulee olla testattuja ja käyttöönsä soveltuvia. Kehitys ei kaikilta osin ole oikean suuntaista: viime vuonna yli 9 % ICT-laitteisiin käytetyistä materiaaleista oli kierrätettyjä, tänä vuonna enää 7 %. Tuotamme joka vuosi enemmän ja kierrätämme siitä vähemmän! Kierrättämiselle on siis tilaa ja soveltamisaloja on monia. Julkisissa tarjouspyynnöissä alkaa myös yhä kasvavassa määrin olla saatavissa laatupisteitä ekologisista asioista, mitä panelistit tervehtivät ilolla. Maailman suurin jätelaji on kuitenkin elektroniikkaromu, joten kiertotalouden innovaatioita tarvitaan. Perusmetallit, kuten alumiinit ja kuparit, saadaan erilleen, mutta harvinaisemmat maametallit odottavat vielä ratkaisuja.

Vaikka panelistien mukaan globaali kilpailu – ja Green ICT -asioiden pitäminen markkinointivaltteina – ajaa tällä hetkellä laitteiden vihreysasioita oikeaan suuntaan, tarvitaan lisää pieniä, rohkeita toimijoita, joilla aloittavat puhtaalta pöydältä ja toimivat omalla tavallaan. Lisäksi suurten ja pienten toimijoiden tulee tehdä enemmän yhteistyötä. Kaikki ei siis ole globaalien toimijoiden käsissä. Pienillä, paikallisilla toimijoilla on oma tärkeä osansa vaikkapa asenteiden muokkaajina ja isojen toimijoiden kirittäjinä.

Keskutelun lopuksi TIEKEn Green ICT -projektipäällikkö Antti Sipilä kysyi esiintyjiltä ja keskustelijoilta tutun kysymyksensä: mikä tuo toivoa tilanteeseen? Tässä vastauksia.

”Muutoksen tuoma mahdollisuus.”
” Se, että keskustelukumppaneita aiheen ympärillä on yhä enemmän, ja yhä useammat tiedostavat kiertotalousasioita: elinkaarta pidentäviä roolipelaajia tarvitaan!”
”Etätyön yleistyminen koronan myötä valtionhallinnossa ja uusi mielenkiinto energiankulutuksen suitsimiseen.”
”Se, että tehokkaasti ja vastuullisesti toimiminen eivät ole toistensa vaihtoehtoja, vaan ne voidaan yhdistää.”
”Uudet innovaatiot, jotta laitteista saadaan enemmän irti, ja että globaalit toimijat kehittävät laitteita vähemmän energiaa käyttäviksi.”

Näet koko tunnin mittaisen paneelikeskustelun YouTube-videolta.