Järjestödigi monipuolisen digitiedon jäljillä – kartoitus avoinna
Digikyvykkyys

Järjestödigi monipuolisen digitiedon jäljillä – kartoitus avoinna

Järjestödigi-kartoitus selvittää suomalaisen järjestökentän kehitystä digitalisaation hyödyntämiseen, digiosaamiseen, viestintään ja sosiaaliseen mediaan liittyen. Kartoitus on avoinna 6.11.2022 saakka ja tuottaa ainutlaatuista tietoa, joka samalla tukee järjestöjen toiminnan, digiosaamisen ja viestinnän kehitystä Suomessa.

Monipuolista digitietoa järjestöistä

Järjestödigi-kartoitus on laajuudessaan ainutlaatuinen tietolähde järjestöille ja muille aiheesta kiinnostuneille. Sen tulokset nostavat monipuolisesti esiin digitalisaation, digiosaamisen, viestinnän ja sosiaalisen median nykytilaa yhdistysten toiminnassa. 

Järjestödigi piirtää myös konkreettista kuvaa tapahtuneesta kehityksestä Suomessa ja huomioi niin digitalisaation haasteet kuin onnistumiset eri näkökulmista. 

Tärkeä erityispiirre kartoituksessa on koko suomalaisen järjestökentän digiymmärryksen ja viestinnän tilan esiin tuominen. Kyselyn vastaajien joukossa on niin pienten paikallisyhdistysten kuin suurten kattojärjestöjen toimijoita. Tämä mahdollistaa tulosten tulkinnan myös järjestön koon kautta tarkasteltuna. 

Järjestödigin tavoitteena on: 

  • tarjota järjestöille ja muille tahoille tietoa digitalisaation, digiosaamisen, viestinnän ja somen tilasta Suomessa
  • lisätä ymmärrystä ja oivalluttaa ihmisiä digitalisaation ja viestinnän mahdollisuuksista järjestöissä
  • antaa yhdistyksille mahdollisuus vertailla omia digi- ja viestintätapojaan yleiseen tilanteeseen järjestökentällä
  • pitää yllä keskustelua viestinnän, digiosaamisen ja digitalisaation merkityksestä järjestöissä.

Kartoituksen tekeminen ja tulosten avoin jakaminen vahvistavat osaltaan järjestöjen digi- ja viestintäkehittymistä ja näin myös yhteiskunnallista vaikuttavuutta. 

Järjestödigiä tekevät TIEKE ry, Viestintä-Piritta Oy ja Vitec Avoine Oy. Yhteistyönä tuotettava kartoitus tehdään vuonna 2022 viidettä kertaa. Kartoitusta on tehty vuodesta 2017 lähtien. Tätä ennen selvitys kulki nimellä Järjestösome-kartoitus, jota Viestintä-Piritta teki pienempimuotoisena vuosina 2014–2016. 

Digioivalluksia ja viestintätietoa moneen käyttöön

Järjestödigi-kartoituksen tuloksia hyödynnetään laajalti. Tulokset tarjoavat sekä ajankohtaista tietoa että oivalluksia oman toiminnan kehittämiseen.

Kartoitusta oman yhdistyksensä näkökulmasta täyttäneet henkilöt ovat usein kokeneet oivalluksia ja uuden oppimista jo kyselyyn vastatessaan. Kartoitusta on täytetty järjestöissä myös sisäisesti aiheista keskustellen. Järjestödigi-kartoitus toimii siis parhaimmillaan tietoisuutta lisäävänä ja kehitystä tukevana työkaluna jo sitä täytettäessä. 

Tulokset tarjoavat mahdollisuuden vertailla oman järjestön tilannetta yhdistyskentän yleiseen tilanteeseen. Yhteenvetoon nostetut käytännön esimerkit kertovat puolestaan aitoja digitalisaatioon ja järjestöviestintään liittyviä kokemuksia yhdistyskentältä. 

Järjestödigin vaikuttavuus kasvaa verkostoissa

Järjestödigin vaikutus suomalaisessa kansalaisyhteiskunnassa on merkittävä. Erilaiset vastaavia asioita muissa kohderyhmissä kartoittavat tahot saavat kartoituksesta hyödyllistä tietoa omia kyselyitä rakentaessaan tai tuloksia vertaillessaan. Tulokset palvelevat järjestöjä, oppilaitoksia ja muita toimijoita myös kehityshankkeita suunniteltaessa. 

Järjestödigi-kartoituksen tekijät toimivat aktiivisesti erilaisissa verkostoissa levittäen tutkittua järjestötietoa eteenpäin. Selvityksen tuloksia on vastaajien tietosuoja huomioiden hyödynnetty myös opinnäytteissä ja muissa tutkimuksissa. 

Järjestödigin kulloinkin ajankohtaisten nostojen ja toisaalta joka kerta toistuvien kysymysten myötä on mahdollista tunnistaa, miten koko suomalaisen järjestökentän kehitys digitalisaation ja järjestöviestinnän suhteen etenee. Tulosten neutraali tarkastelu haasteiden ja onnistumisten osalta osoittavat osaltaan myös järjestöjen digitalisaation ja viestinnän suuntaviivoja tulevaisuuteen. 

Järjestödigin toistuvuus on vakiinnuttanut sen roolin osana järjestöihin liittyvää tiedonkeruuta kartoituksen aiheiden tiimoilta. Kartoitusta ei ole tilattu miltään ulkopuoliselta taholta, vaan tekijät kehittävät ja tekevät sitä osana muuta toimintaansa palkkiotta. 

Kartoituksen tulokset ovat avoimesti saatavilla verkossa. Aiempiin Järjestödigi-tuloksiin voi tutustua kartoituksen verkkosivuilla.

Vastaa Järjestödigiin ja ilmoittaudu tulosten julkaisutilaisuuteen

Vuoden 2022 kysely on avoinna 6.11. saakka. Vastaa kyselyyn oman järjestösi näkökulmasta.

Tulokset julkaistaan 19.1.2023.

Seuraava kartoitus tehdään syksyllä 2024. Ilmoittaudu mukaan Järjestödigin postituslistalle, niin pysyt ajantasalla Järjestödigi-kartoituksen etenemisestä. 

Lue seuraavaksi

Tekoäly muuntautuu työkalusta toimijaksi – mitä se tarkoittaa organisaatioille?

Tekoäly muuntautuu työkalusta toimijaksi – mitä se tarkoittaa organisaatioille?

Mitä tapahtuu, kun tekoäly ei enää vain avusta vaan toimii itsenäisesti osana organisaation arkea? TIEKEn kevätkokouksen yhteydessä käyty asiantuntijakeskustelu avasi näkymiä tekoälyn uuteen vaiheeseen, jossa perinteisistä työkaluista siirrytään kohti itsenäisemmin toimivia, prosesseihin integroituvia ratkaisuja.

Marko Silventoinen
Tekoäly ja datatalous
Energiadata taloyhtiöiden arjen työkaluksi -webinaari avasi väyliä sujuvampaan tiedon hyödyntämiseen
Tekoäly ja datatalous

Energiadata taloyhtiöiden arjen työkaluksi -webinaari avasi väyliä sujuvampaan tiedon hyödyntämiseen

Energiankulutusta ja -tehokkuutta koskeva data on isännöinti- ja kiinteistöalalle yhä tärkeämpi päätöksenteon väline. Taloyhtiöissä dataa syntyy jo paljon sähköstä, lämmöstä, vedestä, mittareista, järjestelmistä ja erilaisista palveluista. Haasteena on kuitenkin se, että tieto on usein hajallaan eri portaaleissa, formaateissa ja organisaatioissa. Silloin sen hyödyntäminen jää helposti yksittäisiksi raporteiksi tai vuosittaisiksi tarkasteluiksi, vaikka parhaimmillaan energiadatan pitäisi tukea arjen ennakointia, poikkeamien tunnistamista ja kustannussäästöjä.

Paavo Foley, KIRAHub
Digikyvykkyys
Perustason ymmärrys tarvitaan ennen syvempää soveltamista: Havaintoja kiertotalouden digitaalisten osaamismerkkien suorittamisesta
Digikyvykkyys

Perustason ymmärrys tarvitaan ennen syvempää soveltamista: Havaintoja kiertotalouden digitaalisten osaamismerkkien suorittamisesta

Kiertotalouden ja vastuullisuuden perusteiden osaamista voitaneen pitää työelämätaitona, joka avaa uusia mahdollisuuksia niin vastavalmistuneille kuin uutta työuraa etsiville. Centria-ammattikorkeakoulu hankki Tieken tarjoamat kiertotalouden digitaaliset osaamismerkit käyttöönsä syksyllä 2025. Puolen vuoden jälkeen osamerkkihakemuksia on tehty 180 kappaletta ja hyväksytty noin 120 kappaletta. Kiertotalouden osaamismerkkihakemukset on koettu hyväksi tehtäväksi osoittamaan ymmärrystä ja soveltamiskykyä aihetta käsittelevän webinaarin tai luennon jälkeen.

Hanna Tölli
Hanna Tölli