Julkisten ICT-hankintojen ilmastovaikutukset – mittareita kestäviin hankintoihin tarvitaan
Vastuullisuus

Julkisten ICT-hankintojen ilmastovaikutukset – mittareita kestäviin hankintoihin tarvitaan

Teknologialla voidaan vähentää toimintamme kasvihuonepäästöjä merkittävästi, mutta mitä ympäristövaikutuksia itse ICT-järjestelmillä kuten ohjelmistoilla ja sovelluksilla on ja miten ne voidaan ottaa huomioon julkisissa järjestelmähankinnoissa? Mukana kooste jo olemassa olevista kriteereistä ja julkaisuista.

Suomessa käytetään vuosittain noin 35–47 miljardilla euroa erilaisiin julkisiin hankintoihin, joten vähähiilisyyden huomioon ottamisella hankinnoissa on suuri merkitys julkisen sektorin ilmastovaikutuksiin. Vähähiilisillä julkisilla hankinnoilla tarkoitetaan päästövähennyksiin pyrkiviä valintoja hankittaessa erilaisia tuotteita ja palveluja. 

Julkisia hankintoja säädellään EU:n hankintadirektiivillä ja kansallisilla hankintalaeilla, jotka sallivat ympäristönäkökohtien huomioimisen julkisissa hankinnoissa. Tarkemmin sanottuna ympäristöä koskevat vaatimukset ovat yhdenvertaisia muiden vaatimusten kanssa. Hankintadirektiivi tai hankintalaki ei myöskään aseta ylärajaa sille, miten paljon ympäristöominaisuuksia voidaan suhteessa kustannuksiin tai hintaan painottaa. Ympäristövaatimukset voivat olla ehdottomia tai niistä voidaan antaa tarjousten vertailussa lisäpisteitä. Hankintadirektiivi- ja laki sallivat myös kolmannen osapuolen myöntämien ympäristömerkkien käyttämisen tarjouspyynnössä osana hankinnalle osoitettuja vaatimuksia. 

Ympäristökriteerejä laitteistoille jo on

Erityisesti ICT-laitteistojen hankintaan on kehitetty ympäristökriteerejä. Esimerkiksi EU:n Green Public Procurement (GPP) -ohjeistus sisältää monipuoliset kriteeristöt ympäristön huomioon ottaviin laitehankintoihin. Euroopan komission GPP-kriteerit eli vihreät hankintakriteerit huomioivat tietokoneiden, monitorien, taulutietokoneiden ja älypuhelinten​ kuin myös datakeskusten, palvelinhuoneiden ja pilvipalveluiden ympäristövaikutuksia.

Myös Suomen valtion kestävän kehityksen yhtiö Motiva on luonut ympäristökriteerejä IT- ja toimistolaitteille. Nämä kriteerit huomioivat esimerkiksi laitteiden käyttöiän pidentämisen vaatimalla laitteille pitkää takuuaikaa ja varaosien saatavuutta. Ympäristömerkeistä saksalainen Blue Angel ja pohjoismainen Joutsenmerkki sisältävät myös ympäristökriteerejä toimiston IT-laitteille. 

Ohjelmistot tarvitsevat omat kriteerinsä

Näyttää kuitenkin siltä, että ohjelmistohankinnoille ympäristökriteerejä ei juurikaan ole.  Liikenne- ja viestintäministeriön raportti Ekologisesti kestävällä digitalisaatiolla ilmasto- ja ympäristötavoitteisiin vuodelta 2020 nostaa esille, että vaikka laitehankinnoille löytyy ympäristökriteerejä, ICT-järjestelmähankinnoille vastaavanlaiset kriteerit puuttuvat lähes täysin. Raportin mukaan tietoa ja mahdollisuuksia vertailla esimerkiksi hankittavan järjestelmän sähkönkulutusta tulisi kehittää. 

MitViDi – Mittarit vihreän digitalisaation julkisiin ICT-hankintoihin -hankkeen tavoitteena on vastata tähän tarpeeseen ja luoda mittareita ja niiden pohjalta kriteerejä kestävämpien ICT-järjestelmähankintojen tukemiseen. Hankkeen työ rakentuu aiemman Green ICT -tutkimuksen ja viitekehyksien varaan. Esimerkiksi Karlskronan manifesti vuodelta 2015 tuo esiin ohjelmistojen kestävyyden tutkimuksen yhteiset periaatteet. Saksan ympäristöministeriön vuonna 2020 julkaisema opas ja sitä edeltävä tutkimustyö ottavat ensimmäisiä askeleita ympäristövaikutusten huomioimiseen julkisissa ohjelmistohankinnoissa. Näkökulmana näissä on ollut erityisesti laitteiden ja ohjelmiston vaikutus laitteiden sähkönkulutukseen. 

Saksan ympäristöministeriön Guide on Green Public Procurement of Software (2020)​ -opas perustuu Eva Kern ja muiden (2018) Sustainable software products, Towards assessment criteria for resource and energy efficiency artikkelissa esitettyyn malliin, joka ottaa huomioon ohjelmistojen ympäristövaikutuksia koko niiden elinkaaren ajalta. Kirjoittajat nostavat esille, että huonosti ohjelmoitu sovellus voi kuluttaa neljä kertaa enemmän energiaa kuin hyvin tehty​ ja että ohjelmiston laitteistolta edellytettävässä tehokkuudessa voi olla huomattavia eroja: Huono ohjelmisto voi esimerkiksi johtaa siihen, että laitteisto on korvattava uudella.

Opas pitää sisällään yhteensä 12 kriteeriä, joilla voidaan arvioida hankittavien ohjelmistojen kestävyyttä. Ohjelmiston pitäisi esimerkiksi kuluttaa mahdollisimman vähän laitteistoresursseja (kuten energiaa), ohjelmisto ei saisi myöskään vanhentaa laitteistoa tai muita ohjelmistoja ennenaikaisesti tai se ei saisi itse vanhentua liian aikaisin. 

MitVidi-mittareista apuja kestäviin ICT-julkishankintoihin

Lue lisää MitViDi-hankkeessa keväällä 2022 kartoitetuista ICT-järjestelmien huomioimiseen tarkoitetuista työkaluista ICT-hankintojen ilmastovaikutukset – Hankintaohjeita ja -kriteerejä -esityksestä. Koontiesitys antaa apua julkisille hankkijoille kestävien ICT-hankintojen tekemiseen sekä luo pohjan hankkeessa kehitettävälle työkalulle. Työkalulla voidaan ottaa huomioon erityisesti ICT-järjestelmien kuten ohjelmistojen ja sovellusten ympäristövaikutukset julkisissa hankinnoissa. Kartoitustyöhön on osallistunut Turun ammattikorkeakoulun asiantuntijoita ja opiskelijoita.

ICT-hankintojen ilmastovaikutukset – Hankintaohjeita ja -kriteerejä

Lue seuraavaksi

Digikyvykkyys
Rakennusala etsii ratkaisuja datan liikkumiseen – Varasto-hankkeen työpaja avasi keskustelun digitalisaation käytännön askelista 
Digikyvykkyys

Rakennusala etsii ratkaisuja datan liikkumiseen – Varasto-hankkeen työpaja avasi keskustelun digitalisaation käytännön askelista 

Rakennusala käy parhaillaan läpi merkittävää, mutta osin näkymätöntä murrosta. Alan toimijat tuottavat hankkeissaan valtavan määrän tietoa, mutta tieto liikkuu edelleen pääosin pdf-liitteinä, Excel-taulukoina ja sähköpostiketjuissa – pahimmillaan jopa ihmisten muistin varassa. Samaan aikaan vastuullisuusvaatimukset tiukentuvat, mikä lisää paineita datan järjestelmälliseen tuotantoon, seurantaan ja raportointiin.

Piia Aaltonen
Digikyvykkyys
Pilottikoulutukset käynnistyvät LOBRA-hankkeessa – yrityksiä kutsutaan mukaan kehittämään roolikohtaisia osaamiskokonaisuuksia
Digikyvykkyys

Pilottikoulutukset käynnistyvät LOBRA-hankkeessa – yrityksiä kutsutaan mukaan kehittämään roolikohtaisia osaamiskokonaisuuksia

LOgistiikkalaBRA (LOBRA) on Etelä-Suomen logistiikka-alan kehittämishanke, jossa TIEKE yhdessä kumppaniverkoston kanssa vahvistaa alan yritysten digi- ja datakyvykkyyksiä. Hankkeessa kehitetään työkaluja, koulutuksia ja toimintamalleja, joiden avulla organisaatiot voivat arvioida nykyistä digimaturiteettiaan, tunnistaa kehityskohteitaan ja rakentaa osaamista tulevaisuuden tarpeisiin. Tavoitteena on tukea logistiikka-alan uudistumista ja käytännön työn tehostumista tarjoamalla yrityksille konkreettisia välineitä digitalisaation hyödyntämiseen.

Piia Aaltonen
Tekoäly ja datatalous
Tekoälyn käyttöönotto pk-yrityksessä – näin onnistut ilman sudenkuoppia
Tekoäly ja datatalous

Tekoälyn käyttöönotto pk-yrityksessä – näin onnistut ilman sudenkuoppia

Tekoälyn käyttöönotto voi tuntua pk-yrityksestä vaikealta. Todellisuudessa aloittaminen ei vaadi täydellistä datapohjaa tai valtavia investointeja. Onnistunut tekoälyn käyttöönotto alkaa pienistä askelista ja vahvasta perustasta. TIEKE tarjoaa pk-yrityksille konkreettista tukea ja toimintamalleja, jotka auttavat viemään tekoälyn sujuvasti osaksi arkea. Niistä on jo hyviä kokemuksia pilottiorganisaatiosta.

Viestintätoimisto Aivela