JyrkIT: Demokratia rumputulessa
Digikyvykkyys

Kuva: Eetu Ahanen

JyrkIT: Demokratia rumputulessa

Äänestäjiltä vaaditaan paljon. Heidän on ”faktojen” rumputulessa päätettävä, mihin he voivat uskoa. Trollien työtä helpottaa se, että yhä harvempi seuraa perinteisiä toimitettuja tiedotusvälineitä.

Ei vaaleja ilman jälkipyykkiä. Viime vuosina yhä useampien länsimaiden vaaleihin on liittynyt tietomurtoja ja somekampanjoita, joilla on pyritty vaikuttamaan vaalitulokseen. Hyökkääjän ei ole tarvinnut edes onnistua. Riittää, että osalle äänestäjistä on syntynyt epäilys vaalituloksen kaappaamisesta.

Kyse ei ole perinteisestä vaalipropagandasta vaan hyökkäyksistä itse liberaalia demokratiaa vastaan. Trollit lietsovat jännitteitä kansanryhmien välille, ja käyttäjädataa analysoivien algoritmien ohjaamat botit viimeistelevät työn.

Tavoitteena ei ole niinkään äänestäjien mielipiteisiin vaikuttaminen vaan epäluottamuksen kylväminen. Demokraattiset valtiot heikkenevät, kun ihmisten luottamus järjestelmään horjuu, ja ristiriidat syvenevät.

Vastaavasti autoritääristen valtioiden asema maailmanpolitiikassa vahvistuu.

Äänestäjiltä vaaditaan paljon, kun heidän on ”faktojen” rumputulessa päätettävä, mihin he voivat uskoa saati äänestää. Trollien työtä helpottaa se, että yhä harvempi seuraa perinteisiä toimitettuja tiedotusvälineitä. Sosiaalinen media valemedioineen ja botteineen on jo monen äänestäjän ensisijainen uutislähde.

”Kansa” koostuu kotimaisista trolleista ja ulkomaisista boteista.

Median murros näkyy vaalien lisäksi päivänpolitiikassa. Siinä missä ennen piti saada nimi seuraavan päivän lehteen, nyt himoitaan tykkäyksiä ja uudelleentwiittauksia. Moni pitkän linjan kansanedustaja onkin jättämässä eduskunnan ja huokaa politiikan muuttuneen pinnalliseksi.

Pikemmin poliittinen keskustelu on muuttunut avoimemmaksi. Debattia ei käydä enää vain kokoussaleissa ja kolumneissa vaan blogeissa ja twitterissä, joiden rytmi on paljon kiivaampi ja pelisäännöt julmemmat.

Aikaa reflektoida muiden ajatuksia jää vähän. Kansanedustajat sivaltavat twiittinsä suoraan istuntosalista. Heidän seuraajansa ruotivat vastauksissaan jokaisen sanavalinnan ja repivät palasiksi huolimattomat lapsukset. Viiltävimmät lohkaisut lainataan seuraavan päivän lehteen. Lehmän hermot ja norsun nahka ovat tarpeen.

Uusi politiikka vaatii uutta sosiaalista pääomaa. Pelkkä uusien työvälineiden tekninen hallinta ei riitä. Moni poliitikko on erehtynyt ruokkimaan trolleja tai innostumaan valeuutisista.

Jotkut kuvittelevat netin äänekkäimpien öyhöttäjien edustavan ”kansaa”. Todellisuudessa se kansa koostuu suurelta osin kotimaisista trolleista ja ulkomaisista boteista.

Lue seuraavaksi

Digikyvykkyys
Osaaminen framilla ITK 2026:ssa
Digikyvykkyys

Osaaminen framilla ITK 2026:ssa

TIEKE osallistui tänäkin vuonna Suomen suurimpaan digitaalisen koulutuksen ja oppimisen tapahtumaan, ITK-konferenssiin. Tänä vuonna konferenssin teemana oli ”Ajattele. Uskalla. Opi”. Esillä olivat erityisesti digitalisoituvan yhteiskunnan ajankohtaiset teemat – osaamisen tunnistamisesta tekoälyyn ja digitaitojen kehittämiseen.

Marko Silventoinen
Tekoäly ja datatalous
Tekoäly muuntautuu työkalusta toimijaksi – mitä se tarkoittaa organisaatioille?
Tekoäly ja datatalous

Tekoäly muuntautuu työkalusta toimijaksi – mitä se tarkoittaa organisaatioille?

Mitä tapahtuu, kun tekoäly ei enää vain avusta vaan toimii itsenäisesti osana organisaation arkea? TIEKEn kevätkokouksen yhteydessä käyty asiantuntijakeskustelu avasi näkymiä tekoälyn uuteen vaiheeseen, jossa perinteisistä työkaluista siirrytään kohti itsenäisemmin toimivia, prosesseihin integroituvia ratkaisuja.

Marko Silventoinen
Tekoäly ja datatalous
Energiadata taloyhtiöiden arjen työkaluksi -webinaari avasi väyliä sujuvampaan tiedon hyödyntämiseen
Tekoäly ja datatalous

Energiadata taloyhtiöiden arjen työkaluksi -webinaari avasi väyliä sujuvampaan tiedon hyödyntämiseen

Energiankulutusta ja -tehokkuutta koskeva data on isännöinti- ja kiinteistöalalle yhä tärkeämpi päätöksenteon väline. Taloyhtiöissä dataa syntyy jo paljon sähköstä, lämmöstä, vedestä, mittareista, järjestelmistä ja erilaisista palveluista. Haasteena on kuitenkin se, että tieto on usein hajallaan eri portaaleissa, formaateissa ja organisaatioissa. Silloin sen hyödyntäminen jää helposti yksittäisiksi raporteiksi tai vuosittaisiksi tarkasteluiksi, vaikka parhaimmillaan energiadatan pitäisi tukea arjen ennakointia, poikkeamien tunnistamista ja kustannussäästöjä.

Paavo Foley, KIRAHub