JyrkIT: Demokratia rumputulessa
Digikyvykkyys

Kuva: Eetu Ahanen

JyrkIT: Demokratia rumputulessa

Äänestäjiltä vaaditaan paljon. Heidän on ”faktojen” rumputulessa päätettävä, mihin he voivat uskoa. Trollien työtä helpottaa se, että yhä harvempi seuraa perinteisiä toimitettuja tiedotusvälineitä.

Ei vaaleja ilman jälkipyykkiä. Viime vuosina yhä useampien länsimaiden vaaleihin on liittynyt tietomurtoja ja somekampanjoita, joilla on pyritty vaikuttamaan vaalitulokseen. Hyökkääjän ei ole tarvinnut edes onnistua. Riittää, että osalle äänestäjistä on syntynyt epäilys vaalituloksen kaappaamisesta.

Kyse ei ole perinteisestä vaalipropagandasta vaan hyökkäyksistä itse liberaalia demokratiaa vastaan. Trollit lietsovat jännitteitä kansanryhmien välille, ja käyttäjädataa analysoivien algoritmien ohjaamat botit viimeistelevät työn.

Tavoitteena ei ole niinkään äänestäjien mielipiteisiin vaikuttaminen vaan epäluottamuksen kylväminen. Demokraattiset valtiot heikkenevät, kun ihmisten luottamus järjestelmään horjuu, ja ristiriidat syvenevät.

Vastaavasti autoritääristen valtioiden asema maailmanpolitiikassa vahvistuu.

Äänestäjiltä vaaditaan paljon, kun heidän on ”faktojen” rumputulessa päätettävä, mihin he voivat uskoa saati äänestää. Trollien työtä helpottaa se, että yhä harvempi seuraa perinteisiä toimitettuja tiedotusvälineitä. Sosiaalinen media valemedioineen ja botteineen on jo monen äänestäjän ensisijainen uutislähde.

”Kansa” koostuu kotimaisista trolleista ja ulkomaisista boteista.

Median murros näkyy vaalien lisäksi päivänpolitiikassa. Siinä missä ennen piti saada nimi seuraavan päivän lehteen, nyt himoitaan tykkäyksiä ja uudelleentwiittauksia. Moni pitkän linjan kansanedustaja onkin jättämässä eduskunnan ja huokaa politiikan muuttuneen pinnalliseksi.

Pikemmin poliittinen keskustelu on muuttunut avoimemmaksi. Debattia ei käydä enää vain kokoussaleissa ja kolumneissa vaan blogeissa ja twitterissä, joiden rytmi on paljon kiivaampi ja pelisäännöt julmemmat.

Aikaa reflektoida muiden ajatuksia jää vähän. Kansanedustajat sivaltavat twiittinsä suoraan istuntosalista. Heidän seuraajansa ruotivat vastauksissaan jokaisen sanavalinnan ja repivät palasiksi huolimattomat lapsukset. Viiltävimmät lohkaisut lainataan seuraavan päivän lehteen. Lehmän hermot ja norsun nahka ovat tarpeen.

Uusi politiikka vaatii uutta sosiaalista pääomaa. Pelkkä uusien työvälineiden tekninen hallinta ei riitä. Moni poliitikko on erehtynyt ruokkimaan trolleja tai innostumaan valeuutisista.

Jotkut kuvittelevat netin äänekkäimpien öyhöttäjien edustavan ”kansaa”. Todellisuudessa se kansa koostuu suurelta osin kotimaisista trolleista ja ulkomaisista boteista.

Lue seuraavaksi

Tekoäly ja datatalous
Datakeskusten hyödyt eivät synny automaattisesti – Mitä datakeskukset mahdollistavat ja mitä niiltä tulee edellyttää?
Tekoäly ja datatalous

Datakeskusten hyödyt eivät synny automaattisesti – Mitä datakeskukset mahdollistavat ja mitä niiltä tulee edellyttää?

Datakeskuksista käydään Suomessa vilkasta keskustelua, eikä syyttä. Ne kuluttavat energiaa, vaikuttavat paikalliseen ympäristöön ja ovat merkittäviä investointeja. Samalla ne muodostavat perustan tekoälylle, pilvipalveluille, datataloudelle ja digitaalisille palveluille, joista yhteiskunta on yhä riippuvaisempi. Datakeskukset nähdään myös osana kriittistä digitaalista infrastruktuuria.

Tekoäly ja datatalous
Tekoälystä satelliitteihin – Teknologian kaksoiskäytöstä uusia mahdollisuuksia yrityksille
Tekoäly ja datatalous

Tekoälystä satelliitteihin – Teknologian kaksoiskäytöstä uusia mahdollisuuksia yrityksille

Muuttunut turvallisuusympäristö avaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia yrityksille, joiden teknologia palvelee kaupallisten ratkaisujen lisäksi myös yhteiskunnan resilienssiä ja puolustusta. Lupaavia näkymiä löytyy niin tekoälyssä, sensoreissa, autonomisessa liikkumisessa kuin energiatehokkuudessa.

Digikyvykkyys
Osaamista ei voi johtaa, jos sitä ei tunnisteta
Digikyvykkyys

Osaamista ei voi johtaa, jos sitä ei tunnisteta

Organisaation osaaminen ei aina näy tutkinnoissa, tehtävänimikkeissä tai henkilöstöjärjestelmissä. Osaamista kertyy työtehtävissä ja projekteissa, mutta myös koulutuksissa, vapaaehtoistyössä, harrastuksissa ja monissa muissa tilanteissa työelämän ulkopuolella. Kun tämä osaaminen tunnistetaan ja tehdään näkyväksi, organisaatio saa käyttöönsä kyvykkyyksiä, jotka muuten saattaisivat jäädä hyödyntämättä.

Marko Silventoinen