JyrkIT: Demokratia rumputulessa
Digikyvykkyys

Kuva: Eetu Ahanen

JyrkIT: Demokratia rumputulessa

Äänestäjiltä vaaditaan paljon. Heidän on ”faktojen” rumputulessa päätettävä, mihin he voivat uskoa. Trollien työtä helpottaa se, että yhä harvempi seuraa perinteisiä toimitettuja tiedotusvälineitä.

Ei vaaleja ilman jälkipyykkiä. Viime vuosina yhä useampien länsimaiden vaaleihin on liittynyt tietomurtoja ja somekampanjoita, joilla on pyritty vaikuttamaan vaalitulokseen. Hyökkääjän ei ole tarvinnut edes onnistua. Riittää, että osalle äänestäjistä on syntynyt epäilys vaalituloksen kaappaamisesta.

Kyse ei ole perinteisestä vaalipropagandasta vaan hyökkäyksistä itse liberaalia demokratiaa vastaan. Trollit lietsovat jännitteitä kansanryhmien välille, ja käyttäjädataa analysoivien algoritmien ohjaamat botit viimeistelevät työn.

Tavoitteena ei ole niinkään äänestäjien mielipiteisiin vaikuttaminen vaan epäluottamuksen kylväminen. Demokraattiset valtiot heikkenevät, kun ihmisten luottamus järjestelmään horjuu, ja ristiriidat syvenevät.

Vastaavasti autoritääristen valtioiden asema maailmanpolitiikassa vahvistuu.

Äänestäjiltä vaaditaan paljon, kun heidän on ”faktojen” rumputulessa päätettävä, mihin he voivat uskoa saati äänestää. Trollien työtä helpottaa se, että yhä harvempi seuraa perinteisiä toimitettuja tiedotusvälineitä. Sosiaalinen media valemedioineen ja botteineen on jo monen äänestäjän ensisijainen uutislähde.

”Kansa” koostuu kotimaisista trolleista ja ulkomaisista boteista.

Median murros näkyy vaalien lisäksi päivänpolitiikassa. Siinä missä ennen piti saada nimi seuraavan päivän lehteen, nyt himoitaan tykkäyksiä ja uudelleentwiittauksia. Moni pitkän linjan kansanedustaja onkin jättämässä eduskunnan ja huokaa politiikan muuttuneen pinnalliseksi.

Pikemmin poliittinen keskustelu on muuttunut avoimemmaksi. Debattia ei käydä enää vain kokoussaleissa ja kolumneissa vaan blogeissa ja twitterissä, joiden rytmi on paljon kiivaampi ja pelisäännöt julmemmat.

Aikaa reflektoida muiden ajatuksia jää vähän. Kansanedustajat sivaltavat twiittinsä suoraan istuntosalista. Heidän seuraajansa ruotivat vastauksissaan jokaisen sanavalinnan ja repivät palasiksi huolimattomat lapsukset. Viiltävimmät lohkaisut lainataan seuraavan päivän lehteen. Lehmän hermot ja norsun nahka ovat tarpeen.

Uusi politiikka vaatii uutta sosiaalista pääomaa. Pelkkä uusien työvälineiden tekninen hallinta ei riitä. Moni poliitikko on erehtynyt ruokkimaan trolleja tai innostumaan valeuutisista.

Jotkut kuvittelevat netin äänekkäimpien öyhöttäjien edustavan ”kansaa”. Todellisuudessa se kansa koostuu suurelta osin kotimaisista trolleista ja ulkomaisista boteista.

Lue seuraavaksi

Digikyvykkyys
Paikallisista koulutunneista valtakunnalliseksi ilmiöksi – DatatAItaja-hanke valmensi nuoria tekoälyaikaan 
Digikyvykkyys

Paikallisista koulutunneista valtakunnalliseksi ilmiöksi – DatatAItaja-hanke valmensi nuoria tekoälyaikaan 

Lapset ja nuoret elävät maailmassa, jossa tekoäly ja algoritmit ohjaavat yhä enemmän arkea ja verkossa toimimista, mutta ymmärrys niiden toiminnasta ja riskeistä ei synny itsestään. DatatAItaja-hanke vastasi tähän tarpeeseen tuomalla tekoäly- ja datalukutaidon lähelle nuoria, heidän opettajia ja nuorten vanhempia sekä luokkahuoneissa että valtakunnallisesti avoimen verkkomateriaalin kautta.

Marko Silventoinen
Tekoäly ja datatalous
Energiatehokkuus alkaa perustiedoista ja kasvaa datakerroksen avulla
Tekoäly ja datatalous

Energiatehokkuus alkaa perustiedoista ja kasvaa datakerroksen avulla

Miten rakennusten energiatehokkuutta voidaan parantaa yhtä aikaa arjen teoilla ja pitkän aikavälin digiratkaisuilla? Energiatehokkuus syntyy sekä perussäädöistä että datan älykkäästä hyödyntämisestä. Kun järjestelmien toiminta ymmärretään pintaa syvemmältä ja oikea tieto saadaan koottua eri lähteistä päätöksenteon tueksi, avautuu todellinen optimointipotentiaali.

KIRAHub
Vastuullisuus
Uusi työkalu ohjelmistojen virrankulutuksen mittaamiseen
Vastuullisuus

Uusi työkalu ohjelmistojen virrankulutuksen mittaamiseen

ICT-sektorin energiankulutus kasvaa nopeimmin kaikista aloista. Oikealla suunnittelulla ICT-alan hiilijalanjälkeä voidaan ohjelmistoissa pienentää jopa 80 prosentilla. Ilmastotoimia hankaloittava tekijä on kuitenkin päästömallien ja konkreettisten mittareiden puute. Uusi PowerGoblin-työkalu auttaa ratkaisemaan ongelmaa ohjelmistojen energiankulutuksen osalta. Työkalulla voi mitata ohjelmiston käytöstä syntyvää virrankulutusta sekä asiakasohjelmistoissa että palvelimissa.

Suvi Alatalo