JyrkIT: Demokratia rumputulessa
Digikyvykkyys

Kuva: Eetu Ahanen

JyrkIT: Demokratia rumputulessa

Äänestäjiltä vaaditaan paljon. Heidän on ”faktojen” rumputulessa päätettävä, mihin he voivat uskoa. Trollien työtä helpottaa se, että yhä harvempi seuraa perinteisiä toimitettuja tiedotusvälineitä.

Ei vaaleja ilman jälkipyykkiä. Viime vuosina yhä useampien länsimaiden vaaleihin on liittynyt tietomurtoja ja somekampanjoita, joilla on pyritty vaikuttamaan vaalitulokseen. Hyökkääjän ei ole tarvinnut edes onnistua. Riittää, että osalle äänestäjistä on syntynyt epäilys vaalituloksen kaappaamisesta.

Kyse ei ole perinteisestä vaalipropagandasta vaan hyökkäyksistä itse liberaalia demokratiaa vastaan. Trollit lietsovat jännitteitä kansanryhmien välille, ja käyttäjädataa analysoivien algoritmien ohjaamat botit viimeistelevät työn.

Tavoitteena ei ole niinkään äänestäjien mielipiteisiin vaikuttaminen vaan epäluottamuksen kylväminen. Demokraattiset valtiot heikkenevät, kun ihmisten luottamus järjestelmään horjuu, ja ristiriidat syvenevät.

Vastaavasti autoritääristen valtioiden asema maailmanpolitiikassa vahvistuu.

Äänestäjiltä vaaditaan paljon, kun heidän on ”faktojen” rumputulessa päätettävä, mihin he voivat uskoa saati äänestää. Trollien työtä helpottaa se, että yhä harvempi seuraa perinteisiä toimitettuja tiedotusvälineitä. Sosiaalinen media valemedioineen ja botteineen on jo monen äänestäjän ensisijainen uutislähde.

”Kansa” koostuu kotimaisista trolleista ja ulkomaisista boteista.

Median murros näkyy vaalien lisäksi päivänpolitiikassa. Siinä missä ennen piti saada nimi seuraavan päivän lehteen, nyt himoitaan tykkäyksiä ja uudelleentwiittauksia. Moni pitkän linjan kansanedustaja onkin jättämässä eduskunnan ja huokaa politiikan muuttuneen pinnalliseksi.

Pikemmin poliittinen keskustelu on muuttunut avoimemmaksi. Debattia ei käydä enää vain kokoussaleissa ja kolumneissa vaan blogeissa ja twitterissä, joiden rytmi on paljon kiivaampi ja pelisäännöt julmemmat.

Aikaa reflektoida muiden ajatuksia jää vähän. Kansanedustajat sivaltavat twiittinsä suoraan istuntosalista. Heidän seuraajansa ruotivat vastauksissaan jokaisen sanavalinnan ja repivät palasiksi huolimattomat lapsukset. Viiltävimmät lohkaisut lainataan seuraavan päivän lehteen. Lehmän hermot ja norsun nahka ovat tarpeen.

Uusi politiikka vaatii uutta sosiaalista pääomaa. Pelkkä uusien työvälineiden tekninen hallinta ei riitä. Moni poliitikko on erehtynyt ruokkimaan trolleja tai innostumaan valeuutisista.

Jotkut kuvittelevat netin äänekkäimpien öyhöttäjien edustavan ”kansaa”. Todellisuudessa se kansa koostuu suurelta osin kotimaisista trolleista ja ulkomaisista boteista.

Lue seuraavaksi

Vastuullisuus
Työssäoppiminen DEI-teemojen äärellä – kokemuksia EDIFY-EDU-hankkeesta
Vastuullisuus

Työssäoppiminen DEI-teemojen äärellä – kokemuksia EDIFY-EDU-hankkeesta

EDIFY-EDU on eurooppalainen Erasmus+ -yhteistyöhanke, jonka tavoitteena on vahvistaa osaamista monimuotoisuuden, tasa-arvon ja inkluusion (DEI/EDI) teemoissa erityisesti pk-yritysten ja johtamisen näkökulmasta. Hanke tarjoaa monipuolisen koulutuskokonaisuuden, joka koostuu kaikille avoimesta englanninkielisestä MOOC-verkkokurssista, maakohtaisesti räätälöitävästä erikoistumiskurssista sekä työelämälähtöisestä työssäoppimisjaksosta.

Nina From
Digikyvykkyys
Yritysten kokemuksia kiertotalouden osaamismerkkien suorittamisesta
Digikyvykkyys

Yritysten kokemuksia kiertotalouden osaamismerkkien suorittamisesta

TIEKEn hallinnoima kiertotalouden osaamismerkistö tarjoaa valmiin, valtakunnallisen mallin asiantuntijatason kiertotalousosaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen. Toukokuun aikana 15 erikokoisten ja erilaisten yritysten kiertotaloustehtävissä toimivaa henkilöä suoritti osaamismerkkejä yhteistyössä Helsingin Arabian kiertotaloushubin kanssa.

Mikko Eloholma ja Merja Sjöblom
Vastuullisuus
AI Act -tekoälyasetuksen täyteenpano etenee – mitä tämä tarkoittaa yrityksille?
Vastuullisuus

AI Act -tekoälyasetuksen täyteenpano etenee – mitä tämä tarkoittaa yrityksille?

AI Act -tekoälyasetus on maailman ensimmäinen oikeudellinen kehys tekoälylle. Asetus lähestyy tekoälyjärjestelmiä neliportaisen riskiluokittelun kautta, jossa sääntelyn tiukkuus riippuu toimintaan liittyvistä riskeistä. Ensimmäisten velvoitteiden soveltaminen on alkanut jo helmikuussa 2025.