JyrkIT: Demokratia rumputulessa
Digikyvykkyys

Kuva: Eetu Ahanen

JyrkIT: Demokratia rumputulessa

Äänestäjiltä vaaditaan paljon. Heidän on ”faktojen” rumputulessa päätettävä, mihin he voivat uskoa. Trollien työtä helpottaa se, että yhä harvempi seuraa perinteisiä toimitettuja tiedotusvälineitä.

Ei vaaleja ilman jälkipyykkiä. Viime vuosina yhä useampien länsimaiden vaaleihin on liittynyt tietomurtoja ja somekampanjoita, joilla on pyritty vaikuttamaan vaalitulokseen. Hyökkääjän ei ole tarvinnut edes onnistua. Riittää, että osalle äänestäjistä on syntynyt epäilys vaalituloksen kaappaamisesta.

Kyse ei ole perinteisestä vaalipropagandasta vaan hyökkäyksistä itse liberaalia demokratiaa vastaan. Trollit lietsovat jännitteitä kansanryhmien välille, ja käyttäjädataa analysoivien algoritmien ohjaamat botit viimeistelevät työn.

Tavoitteena ei ole niinkään äänestäjien mielipiteisiin vaikuttaminen vaan epäluottamuksen kylväminen. Demokraattiset valtiot heikkenevät, kun ihmisten luottamus järjestelmään horjuu, ja ristiriidat syvenevät.

Vastaavasti autoritääristen valtioiden asema maailmanpolitiikassa vahvistuu.

Äänestäjiltä vaaditaan paljon, kun heidän on ”faktojen” rumputulessa päätettävä, mihin he voivat uskoa saati äänestää. Trollien työtä helpottaa se, että yhä harvempi seuraa perinteisiä toimitettuja tiedotusvälineitä. Sosiaalinen media valemedioineen ja botteineen on jo monen äänestäjän ensisijainen uutislähde.

”Kansa” koostuu kotimaisista trolleista ja ulkomaisista boteista.

Median murros näkyy vaalien lisäksi päivänpolitiikassa. Siinä missä ennen piti saada nimi seuraavan päivän lehteen, nyt himoitaan tykkäyksiä ja uudelleentwiittauksia. Moni pitkän linjan kansanedustaja onkin jättämässä eduskunnan ja huokaa politiikan muuttuneen pinnalliseksi.

Pikemmin poliittinen keskustelu on muuttunut avoimemmaksi. Debattia ei käydä enää vain kokoussaleissa ja kolumneissa vaan blogeissa ja twitterissä, joiden rytmi on paljon kiivaampi ja pelisäännöt julmemmat.

Aikaa reflektoida muiden ajatuksia jää vähän. Kansanedustajat sivaltavat twiittinsä suoraan istuntosalista. Heidän seuraajansa ruotivat vastauksissaan jokaisen sanavalinnan ja repivät palasiksi huolimattomat lapsukset. Viiltävimmät lohkaisut lainataan seuraavan päivän lehteen. Lehmän hermot ja norsun nahka ovat tarpeen.

Uusi politiikka vaatii uutta sosiaalista pääomaa. Pelkkä uusien työvälineiden tekninen hallinta ei riitä. Moni poliitikko on erehtynyt ruokkimaan trolleja tai innostumaan valeuutisista.

Jotkut kuvittelevat netin äänekkäimpien öyhöttäjien edustavan ”kansaa”. Todellisuudessa se kansa koostuu suurelta osin kotimaisista trolleista ja ulkomaisista boteista.

Lue seuraavaksi

Tekoäly ja datatalous
Niin kauan kun energiatieto on hajallaan, hyödyt jäävät saamatta
Tekoäly ja datatalous

Niin kauan kun energiatieto on hajallaan, hyödyt jäävät saamatta

Taloyhtiöissä syntyy jo nyt paljon tietoa sähköstä, lämmöstä, vedestä ja kiinteistön käytöstä. Ongelma ei kuitenkaan ole datan puute. Ongelma on se, että tieto on hajallaan eri järjestelmissä, eri toimijoilla ja eri muodoissa. Siksi se päätyy harvoin arjen päätöksenteon tueksi. Kun tieto ei siirry käyttöön, energiatehokkuus jää helposti raportoinnin tasolle, eikä poikkeamiin päästä kiinni ajoissa.

Marko Silventoinen
Tekoäly ja datatalous
Data Spaces Alliance Finland edistää data-avaruuksien käyttöönottoa Suomessa
Tekoäly ja datatalous

Data Spaces Alliance Finland edistää data-avaruuksien käyttöönottoa Suomessa

Allianssi kokoontui toukokuussa 2026 tarkastelemaan data-avaruuksien kehitystä, datatalouden roolia sekä niiden kytkentää tulevaan hallitusohjelmaan ja kansallisiin strategioihin. Tapaaminen toi yhteen yritysten, julkisen sektorin ja TKI-toimijoiden asiantuntijoita yhteisen tavoitteen äärelle vauhdittamaan datatalouden kasvua ja data-avaruuksien käyttöönottoa Suomessa.

Hanna Vuohelainen
Rakennusalan mahdollisuus: 30 prosenttia pois kustannuksista ja ovi auki Eurooppaan

Rakennusalan mahdollisuus: 30 prosenttia pois kustannuksista ja ovi auki Eurooppaan

Ruotsissa isot rakennusyhtiöt ovat laskeneet, että pystyvät säästämään noin 30 prosenttia rakentamiskustannuksista toimivan datan ja digitaalisen toimitusketjun avulla. Suomessa on kaikki edellytykset samaan. Alan pk-yrityksille viesti on selvä: kyky hyödyntää dataa koko toimitusketjussa on nyt kilpailuetu, kohta myös selviytymisen edellytys.