Kartoitimme: Tekoälyn vastuullinen käyttöönotto ja somen murros pohdituttavat järjestöissä
Digikyvykkyys

Kartoitimme: Tekoälyn vastuullinen käyttöönotto ja somen murros pohdituttavat järjestöissä

Tekoäly on rantautunut suomalaisten järjestöjen arkeen – mutta varovaisesti. Tuore Järjestödigi 2024 -kartoitus osoittaa, että vaikka kiinnostusta löytyy, tekoälyn käyttö on vielä monessa järjestössä kokeiluasteella.Arki on usein tasapainoilua digitalisaation kanssa. Digitalisaation myötä järjestötoimintaan on saatu mukaan uusia ihmisiä, mutta osan se on jättänyt ulkopuolelle.

Kuudetta kertaa toteutetussa Järjestödigi-kyselyssä selvitettiin ensimmäistä kertaa järjestöjen tekoälyn käyttöä ja suhtautumista teknologian vastuulliseen hyödyntämiseen. Tulosten perusteella tekoälyä käytetään enemmän valtakunnallisissa järjestöissä kuin paikallisissa. Tällä hetkellä suosituimmat tekoälysovellukset järjestöissä ovat ChatGPT ja Copilot. Tekoälyä käytetään erityisesti ideointiin, tiedonhakuun ja tekstin muokkaamiseen. 

“Järjestöillä on selkeästi innostunut, mutta harkitseva ote tekoälyn käyttöön. Vastauksista käy ilmi, että mahdollisuuksia tunnistetaan paljon, mutta samaan aikaan työkaluvalintoihin, tekoälyn tuotosten luotettavuuteen ja tietoturvaan kiinnitetään huomiota tarkasti”, sanoo järjestöviestinnän asiantuntija ja tekoälykouluttaja Piritta Seppälä Viestintä-Piritta Oy:sta. 

Digiosaamisen varmistaminen on vastuullisteko

Teknologian vastuullinen hyödyntäminen mietityttää ylipäätään. Vastaajat kiinnittivät huomiota erityisesti yksityisyyden suojaan, saavutettavuuteen sekä soveltuvuuteen omille kohderyhmilleen. 

Osaamisen varmistaminen on osa vastuullista toimintaa. Digitalisaation myötä järjestötoimintaan on saatu mukaan uusia ihmisiä, mutta osa kokee myös, että teknologian kehitys on jättänyt osan osallistujista ulkopuolelle.

“Järjestödigi-kartoitus on tärkeä työkalu. Se tarjoaa ikkunan järjestöjen digitalisaation tilaan ja kehitystarpeisiin. Tieto auttaa suuntaamaan resursseja fiksusti. Teknologian vastuullinen hyödyntäminen, kuten ympäristönäkökulmien ja eettisesti kestävien toimintatapojen huomioon ottaminen ovat jatkossa tärkeitä kysymyksiä myös tekoälyn käyttöönoton yhteydessä pohdittavaksi”, summaa digiosaamisen ja viestinnän vauhdittaja Hanna Vuohelainen TIEKEstä.

Some-kanavissa LinkedIn suurin nousija

Sosiaalisen median kanavavalinnat pohdituttavat monia järjestöjä ja valintoja tehdään usein kohderyhmä edellä. Facebook on edelleen järjestöjen ykkönen, mutta X:n käyttö vähenee, ja tilalle etsitään uusia vaihtoehtoja. LinkedInin, Instagramin ja YouTuben suosio on kasvussa, kun taas Snapchatia käyttävät vain harvat ja Mastodonia ei yksikään vastanneista järjestöistä. TikTok on ottanut paikkansa valtakunnallisten järjestöjen käytössä.

🔹 37 % järjestöistä ei vielä käytä tekoälyä – mutta kokeiluja tehdään varovaisen innostuneesti.
🔹 5,5 % järjestöistä tekoälyä hyödynnetään päivittäin – yleisimpiä käyttötapoja kaikilla vastaajilla olivat ideointi, tiedonhaku ja tekstien muokkaaminen.
🔹 Tietoturva ja saavutettavuus puhuttavat – vastuullisuudesta halutaan varmistua ennen uusien teknologioiden käyttöönottoa.
🔹 10 % otti teknologiavalinnoissa ympäristövaikutukset huomioon tietoa vaikutuksista ei ole aina saatavilla
🔹 40 % järjestöistä on saanut lisää osallistujia digitalisaation myötä, mutta samalla 14 % arvioi digin vuoksi menettäneensä osallistujia .
🔹 42 % järjestöistä ei aio avata uusia somekanavia vuonna 2025, samalla 6 % aikoo vähentää nykyisten kanavien määrää.

Järjestödigi 2024 -kartoitus tarjoaa ainutlaatuista tietoa suomalaisen järjestösektorin digitalisaation tilasta ja tulevaisuuden suuntaviivoista. 6.2.2025 julkaistusta raportista löytyy runsaasti lisätietoa selvitettyihin aiheisiin. 




📞 Lisätiedot ja yhteydenotot:

Hanna Vuohelainen | TIEKE | hanna.vuohelainen@tieke.fi | 050-5874 284
Piritta Seppälä |Viestintä-Piritta | piritta@viestintapiritta.fi | 0400-622 046

Lue seuraavaksi

Tekoäly ja datatalous
Energiadata taloyhtiöiden arjen työkaluksi -webinaari avasi väyliä sujuvampaan tiedon hyödyntämiseen
Tekoäly ja datatalous

Energiadata taloyhtiöiden arjen työkaluksi -webinaari avasi väyliä sujuvampaan tiedon hyödyntämiseen

Energiankulutusta ja -tehokkuutta koskeva data on isännöinti- ja kiinteistöalalle yhä tärkeämpi päätöksenteon väline. Taloyhtiöissä dataa syntyy jo paljon sähköstä, lämmöstä, vedestä, mittareista, järjestelmistä ja erilaisista palveluista. Haasteena on kuitenkin se, että tieto on usein hajallaan eri portaaleissa, formaateissa ja organisaatioissa. Silloin sen hyödyntäminen jää helposti yksittäisiksi raporteiksi tai vuosittaisiksi tarkasteluiksi, vaikka parhaimmillaan energiadatan pitäisi tukea arjen ennakointia, poikkeamien tunnistamista ja kustannussäästöjä.

Paavo Foley, KIRAHub
Digikyvykkyys
Perustason ymmärrys tarvitaan ennen syvempää soveltamista: Havaintoja kiertotalouden digitaalisten osaamismerkkien suorittamisesta
Digikyvykkyys

Perustason ymmärrys tarvitaan ennen syvempää soveltamista: Havaintoja kiertotalouden digitaalisten osaamismerkkien suorittamisesta

Kiertotalouden ja vastuullisuuden perusteiden osaamista voitaneen pitää työelämätaitona, joka avaa uusia mahdollisuuksia niin vastavalmistuneille kuin uutta työuraa etsiville. Centria-ammattikorkeakoulu hankki Tieken tarjoamat kiertotalouden digitaaliset osaamismerkit käyttöönsä syksyllä 2025. Puolen vuoden jälkeen osamerkkihakemuksia on tehty 180 kappaletta ja hyväksytty noin 120 kappaletta. Kiertotalouden osaamismerkkihakemukset on koettu hyväksi tehtäväksi osoittamaan ymmärrystä ja soveltamiskykyä aihetta käsittelevän webinaarin tai luennon jälkeen.

Hanna Tölli
Hanna Tölli
Vastuullisuus
SOHJO toi kehittämistyön ja Itä-Suomen yrityskentän yhteen
Vastuullisuus

SOHJO toi kehittämistyön ja Itä-Suomen yrityskentän yhteen

Business Joensuun operoima SOHJO on vakiinnuttanut asemansa Itä-Suomen keskeisimpänä bisnes- ja verkostoitumistapahtumana. Maaliskuussa 2026 Joensuussa järjestetty tapahtuma kokosi yhteen yrityksiä, kehittäjäorganisaatioita, sijoittajia ja asiantuntijoita Suomesta ja kansainvälisesti. Keskusteluissa korostuivat kasvu, teknologia ja innovaatiot – kiinteässä yhteydessä kestävään kehitykseen ja vihreään siirtymään.

Marko Silventoinen