Kartoitimme: Tekoälyn vastuullinen käyttöönotto ja somen murros pohdituttavat järjestöissä
Digikyvykkyys

Kartoitimme: Tekoälyn vastuullinen käyttöönotto ja somen murros pohdituttavat järjestöissä

Tekoäly on rantautunut suomalaisten järjestöjen arkeen – mutta varovaisesti. Tuore Järjestödigi 2024 -kartoitus osoittaa, että vaikka kiinnostusta löytyy, tekoälyn käyttö on vielä monessa järjestössä kokeiluasteella.Arki on usein tasapainoilua digitalisaation kanssa. Digitalisaation myötä järjestötoimintaan on saatu mukaan uusia ihmisiä, mutta osan se on jättänyt ulkopuolelle.

Kuudetta kertaa toteutetussa Järjestödigi-kyselyssä selvitettiin ensimmäistä kertaa järjestöjen tekoälyn käyttöä ja suhtautumista teknologian vastuulliseen hyödyntämiseen. Tulosten perusteella tekoälyä käytetään enemmän valtakunnallisissa järjestöissä kuin paikallisissa. Tällä hetkellä suosituimmat tekoälysovellukset järjestöissä ovat ChatGPT ja Copilot. Tekoälyä käytetään erityisesti ideointiin, tiedonhakuun ja tekstin muokkaamiseen. 

“Järjestöillä on selkeästi innostunut, mutta harkitseva ote tekoälyn käyttöön. Vastauksista käy ilmi, että mahdollisuuksia tunnistetaan paljon, mutta samaan aikaan työkaluvalintoihin, tekoälyn tuotosten luotettavuuteen ja tietoturvaan kiinnitetään huomiota tarkasti”, sanoo järjestöviestinnän asiantuntija ja tekoälykouluttaja Piritta Seppälä Viestintä-Piritta Oy:sta. 

Digiosaamisen varmistaminen on vastuullisteko

Teknologian vastuullinen hyödyntäminen mietityttää ylipäätään. Vastaajat kiinnittivät huomiota erityisesti yksityisyyden suojaan, saavutettavuuteen sekä soveltuvuuteen omille kohderyhmilleen. 

Osaamisen varmistaminen on osa vastuullista toimintaa. Digitalisaation myötä järjestötoimintaan on saatu mukaan uusia ihmisiä, mutta osa kokee myös, että teknologian kehitys on jättänyt osan osallistujista ulkopuolelle.

“Järjestödigi-kartoitus on tärkeä työkalu. Se tarjoaa ikkunan järjestöjen digitalisaation tilaan ja kehitystarpeisiin. Tieto auttaa suuntaamaan resursseja fiksusti. Teknologian vastuullinen hyödyntäminen, kuten ympäristönäkökulmien ja eettisesti kestävien toimintatapojen huomioon ottaminen ovat jatkossa tärkeitä kysymyksiä myös tekoälyn käyttöönoton yhteydessä pohdittavaksi”, summaa digiosaamisen ja viestinnän vauhdittaja Hanna Vuohelainen TIEKEstä.

Some-kanavissa LinkedIn suurin nousija

Sosiaalisen median kanavavalinnat pohdituttavat monia järjestöjä ja valintoja tehdään usein kohderyhmä edellä. Facebook on edelleen järjestöjen ykkönen, mutta X:n käyttö vähenee, ja tilalle etsitään uusia vaihtoehtoja. LinkedInin, Instagramin ja YouTuben suosio on kasvussa, kun taas Snapchatia käyttävät vain harvat ja Mastodonia ei yksikään vastanneista järjestöistä. TikTok on ottanut paikkansa valtakunnallisten järjestöjen käytössä.

🔹 37 % järjestöistä ei vielä käytä tekoälyä – mutta kokeiluja tehdään varovaisen innostuneesti.
🔹 5,5 % järjestöistä tekoälyä hyödynnetään päivittäin – yleisimpiä käyttötapoja kaikilla vastaajilla olivat ideointi, tiedonhaku ja tekstien muokkaaminen.
🔹 Tietoturva ja saavutettavuus puhuttavat – vastuullisuudesta halutaan varmistua ennen uusien teknologioiden käyttöönottoa.
🔹 10 % otti teknologiavalinnoissa ympäristövaikutukset huomioon tietoa vaikutuksista ei ole aina saatavilla
🔹 40 % järjestöistä on saanut lisää osallistujia digitalisaation myötä, mutta samalla 14 % arvioi digin vuoksi menettäneensä osallistujia .
🔹 42 % järjestöistä ei aio avata uusia somekanavia vuonna 2025, samalla 6 % aikoo vähentää nykyisten kanavien määrää.

Järjestödigi 2024 -kartoitus tarjoaa ainutlaatuista tietoa suomalaisen järjestösektorin digitalisaation tilasta ja tulevaisuuden suuntaviivoista. 6.2.2025 julkaistusta raportista löytyy runsaasti lisätietoa selvitettyihin aiheisiin. 




📞 Lisätiedot ja yhteydenotot:

Hanna Vuohelainen | TIEKE | hanna.vuohelainen@tieke.fi | 050-5874 284
Piritta Seppälä |Viestintä-Piritta | piritta@viestintapiritta.fi | 0400-622 046

Lue seuraavaksi

Tekoäly ja datatalous
Niin kauan kun energiatieto on hajallaan, hyödyt jäävät saamatta
Tekoäly ja datatalous

Niin kauan kun energiatieto on hajallaan, hyödyt jäävät saamatta

Taloyhtiöissä syntyy jo nyt paljon tietoa sähköstä, lämmöstä, vedestä ja kiinteistön käytöstä. Ongelma ei kuitenkaan ole datan puute. Ongelma on se, että tieto on hajallaan eri järjestelmissä, eri toimijoilla ja eri muodoissa. Siksi se päätyy harvoin arjen päätöksenteon tueksi. Kun tieto ei siirry käyttöön, energiatehokkuus jää helposti raportoinnin tasolle, eikä poikkeamiin päästä kiinni ajoissa.

Marko Silventoinen
Tekoäly ja datatalous
Data Spaces Alliance Finland edistää data-avaruuksien käyttöönottoa Suomessa
Tekoäly ja datatalous

Data Spaces Alliance Finland edistää data-avaruuksien käyttöönottoa Suomessa

Allianssi kokoontui toukokuussa 2026 tarkastelemaan data-avaruuksien kehitystä, datatalouden roolia sekä niiden kytkentää tulevaan hallitusohjelmaan ja kansallisiin strategioihin. Tapaaminen toi yhteen yritysten, julkisen sektorin ja TKI-toimijoiden asiantuntijoita yhteisen tavoitteen äärelle vauhdittamaan datatalouden kasvua ja data-avaruuksien käyttöönottoa Suomessa.

Hanna Vuohelainen
Rakennusalan mahdollisuus: 30 prosenttia pois kustannuksista ja ovi auki Eurooppaan

Rakennusalan mahdollisuus: 30 prosenttia pois kustannuksista ja ovi auki Eurooppaan

Ruotsissa isot rakennusyhtiöt ovat laskeneet, että pystyvät säästämään noin 30 prosenttia rakentamiskustannuksista toimivan datan ja digitaalisen toimitusketjun avulla. Suomessa on kaikki edellytykset samaan. Alan pk-yrityksille viesti on selvä: kyky hyödyntää dataa koko toimitusketjussa on nyt kilpailuetu, kohta myös selviytymisen edellytys.