Käytännön keinoja hankkia ja käyttää kestäviä ICT-palveluita

Suomen valtion hiilineutraaliustavoite on asetettu 14 vuoden päähän. Tietoyhteiskunnassa ICT:llä on ratkaiseva rooli ilmaston lämpeneminen pysäyttämiseksi 1,5 asteeseen. Ilmastonmuutoksen torjunta ei luo paineita ainoastaan laitehankinnoille, joiden energiankulutuksessa ja kierrätyksessä onkin edistytty viime vuosina. Organisaatioiden tulee kiinnittää huomiota myös ohjelmistojen ja digipalveluiden ilmasto- ja ympäristöystävällisyyteen.

Internet ei toimi ajatuksen voimalla, vaan kaikki sen tarjoavat palvelut vaativat kasvavassa määrin energiaa. Green ICT -hankkeen webinaari 1.12.2021 esitteli konkreettisia esimerkkejä, joilla organisaatiot voivat vähentää digihankintojensa hiilidioksidipäästöjä. Keinoja esiteltiin kolmesta eri näkökulmasta, alihankintaketjujen vaatimuksista verkkopalveluihin ja kokonaisvaltaisiin ympäristöratkaisuihin.

WWF Suomen Green Office -ympäristöjärjestelmä auttaa organisaatioita pienentämään toimistojen hiilijalanjälkeä, jätteiden määrää ja vedenkulutusta. Vuonna 2002 lanseerattu palvelu on käytössä 170 organisaatiossa, joissa on yhteensä 53 000 työntekijää. Green Office -järjestelmä skaalautuu kahden hengen pienistä yrityksistä jopa tuhansien työntekijöiden organisaatioihin. Palvelun pitkäaikainen asiakkuuspäällikkö Mikko Kuiri tähdentää, että riittävän konkreettinen ja kokonaisvaltainen suunnittelu ja seuranta auttavat organisaatiota parantamaan toimintaansa jatkuvasti ja tekemään osansa pysyäksemme maapallon kantokyvyn kestävissä rajoissa.

”Työ kohti vähäpäästöistä organisaatiota vaatii hyvän tahdon lisäksi paljon muuta”, Kuiri muistutti webinaariesityksessään. ”Se vaatii resursseja, kuten aikaa ja ympäristöjärjestelmän vastuutahon organisaatiossa. Lisäksi täytyy tunnistaa tavoitteet ja kuinka niitä mitataan. Ympäristöohjelma ja -järjestelmä tulee myös tarkistaa säännöllisesti, vaikka vuosittain, ja tarvittaessa päivittää.” Green Officen tapaisen kokonaisuuden vahvuus on sen konkreettisissa mittareissa ja asiakkaiden kanssa hiotuissa, toimivaksi todetuissa käytännöissä.

Kuiri kertoi, että Green Office -työn perusteella organisaatiot voivat vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja materiaalin hukkakäyttöä esimerkiksi seuraaviin osa-alueisiin kohdistettavilla toimilla:

”Etenkin hankinnoissa ja energiankäytössä ICT-laitteissa ja -palveluissa on usein suuri päästövähennyspotentiaali”, Kuiri tiivisti.

Suuryrityksessä vihreämmän ICT:n edistäminen edellyttää eri osastojen yhteentoimivuutta, johtajuutta ja laajojen kokonaisuuksien hallintaa. Emmi Lajunen työskentelee asiakkuuspäällikkönä Microsoftilla ja jakoi esimerkkejä tavoista, joilla yhtiö pyrkii kohtia omia kunnianhimoista hiilineutraaliustavoitettaan. Microsoft suunnittelee esimerkiksi kompensoivansa yrityksen koko toimintahistorian päästöt vuoteen 2050 mennessä.

Microsoftilla on käytössä sisäinen hiilivero, joka on otettu käyttöön jo vuonna 2012. ”Toimialojen budjetteihin vaikuttaa se, edistääkö niiden toiminta vähäpäästöisyyttä, päästöjen hyvittämistä, jätteiden vähentämistä ja vedenkulutuksen hillitsemistä”, Lajunen kertoi. Kaikille organisaatioille osastojen budjettien sitominen päästötavoitteisiin ei ole realistista, mutta eri prosessien ja hankintaketjujen läpivalaisu voi vähentää päästöjä tehokkaasti.

Alihankkijoille ja partnereille asetetut vaatimukset ottavat Microsoftilla huomioon ilmastoseikat ja toimintaa myös valvotaan. ”Edellytämme alihankkijoita raportoimaan toiminnastaan aiheutuvat päästöt. Tarjoamme myös alihankkijoille tukea mittaamiseen, raportointiin ja päästöjen alentamiseen”, Lajunen esitteli. Laskelmien mukaan Microsoftin käytetyimmät alihankkijat ovat onnistuneet pienentämään hiilidioksidipäästöjään 21 miljoonan tonnin edestä raportointikäytännön olemassaolon aikana.

North Patrolin Perttu Tolvasella on 15 vuoden kokemus verkkopalvelujen tekemisestä ja verkkopalvelukonsultoinnista. Tolvasen käsialaa on myös suosittu Vierityspalkki.fi-blogi. Tolvanen esitteli webinaarissa verkkosivustojen energiatehokkuuden nykytilaa, jonka hän näkee olevan vielä alkutekijöissään. Laitteita koskevat selkeät standardit, mutta ohjelmisto- ja verkkopalvelupuolella tätä työtä ei ole vielä edes aloitettu.

Tolvanen latoi pöytään kylmiä faktoja. ”Palvelintilaa on tavallisesti hankittu liikaa ’varmuuden vuoksi’, mikä kuluttaa energiaa turhaan, hän totesi. ”Lisäksi moderneja verkkosivuja tehdään sellaisiksi, että niiden lataaminen vie runsaasti dataa, koska ne ajetaan käyttäjän päätelaitteessa. Toistaiseksi sisältöjen koosta aiheutuva datansiirto ei ole sisällöntuottajan päänsärky. Kun nopeat verkkoyhteydet vielä ovat halpoja, ei verkkosivujen tilaajille ole riittäviä syitä vaatia palveluilta vähäpäästöisyyttä.”

Turhaa energiaa syövien ratkaisujen tilalle Tolvanen ehdottaa esimerkiksi uusiutuvia energioita käyttäviä, hinnoittelultaan joustavampia palvelimia. Useimmiten ei ole ympäristön kannalta järkevää siirtää laskentaa asiakkaan laitteisiin, koska konesalit voidaan optimoida keskitetysti. Tiedonsiirtoa voidaan vähentää myös optimoimalla sisältöjä pienemmiksi ja pelkistetymmiksi. Nämä toimet vaativat kehityspuolen avainhenkilöiden kouluttamista. ”Etenkin verkkopalvelun tilaajilla ja sisällöntuottajilla on suuri rooli energiatehokkaan digipalvelun toiminnassa”, muistutti Tolvanen.

Keskustelemassa Mikko Kuiri, Emmi Lajunen ja Perttu Tolvanen. Paneelin vetää Green ICT -hankkeen projektipäällikkö Antti Sipilä. Paneelissa keskusteltiin tarvittavista standardeista, avattiin tämän hetkisiä mittareita ja haettiin toivoa tulevaisuuteen.