Moderni kuljetusyhtiö vie tavaraa digin siivillä

Moderni kuljetusyhtiö vie tavaraa digin siivillä

Digitalisaatio on tuonut sähköiset ajolistat, navigaattorit ja kuittauskapulat ammattikuljettajan arkeen. Kuljetusten viimeisen metrin haasteisiin joudutaan silti yhä kehittämään ratkaisuja.

Van & Poika Oy:n toimitusjohtaja Teemu Vannesluoma on itsekin aloittanut uransa auton ratissa. Logistiikan saavutettavuusdata -hanke haastatteli Vannesluomaa saadakseen lisäymmärrystä siitä, millaista roolia digitaaliset välineet ja työtavat näyttelevät kuljetusten perille viemisessä. 

Kolmannen polven kuljetuksia  

Viidettä vuosikymmenettään käyvän Van & Pojan kalusto koostuu 50 autosta, jotka toimittavat tavaraa ympäri pääkaupunkiseutua. Toimitusjohtaja Vannesluoman mukaan yritys kuljettaa “mitä vaan kappaletavaraa”. Kun Vannesluoman isoisä Erkki ja isä Juha perustivat yrityksen vuonna 1979, yrityksellä oli tosin lupa kuljettaa vain pyykkiä. 2020-luvulla firman ajoneuvoissa kulkee esimerkiksi huonekaluja, kalaa ja paperitavaraa.  

Digi ajohytissä 

Digitaaliset työtavat ovat arkipäivää, mutta tietyn alan ulkopuoliset eivät välttämättä aina tiedä, millä tavoin. Vannesluoma kuvaa, kuinka ammattikuskin täytyy hallita useita sovelluksia saadakseen tavarat perille.  

“Kuljetusyrityksellä on tavallisesti käytössä toiminnanohjausjärjestelmä, niin myös meillä”, Vannesluoma kertoo. “Järjestelmä auttaa suunnittelemaan kuljetuksia ja tukee optimaalisen reitin suunnittelussa. Sen avulla voi pitää kirjaa koko kuljetusprosessista.” Alihankkijat mukaan lukien Van & Pojalle työskentelee noin 80 henkeä. Kymmenien kuskien reittien suunnittelu vaatii siksi erikoistuneen järjestelmän. 

Reaaliaikainen data on tietysti myös kuljetusalalla haluttua, koska aika on rahaa. “Ajoneuvoseurantajärjestelmät näyttävät kartalla, missä mikäkin auto liikkuu. Tämä auttaa reagoimaan nopeasti muutoksiin ja esimerkiksi lähettämään tietoa tuoreesta keikasta lähimmälle vapaalle autollemme”, Vannesluoma sanoo. 

Työvälineitä taskussa 

Kuljettajien mukana autossa kulkevat navigaattorin lisäksi kännykät kuljetussovelluksineen. “Kuskit pääsevät puhelinsovelluksen kautta käyttämään toiminnanohjausjärjestelmää. Google Mapsiinkin turvaudutaan aika usein puhelimella”, kuvaa Vannesluoma. 

Ajohytissä kuskien kavereina on myös tilaajayritysten kirjavien käytäntöihin perustuvat lastin kuittausvälineet. Jotkut tilaajat lähettävät ajomääräykset ajojärjestelmiin, toisilta ne otetaan mukaan klassisesti paperinippuina. “Sitten ovat niin sanonut kapulat, ne kädessä pidettävät laitteet joilla joidenkin tilaajien kuljetukset kuitataan. Yhtä kapulaa käytetään vain yhden ja saman tilaajayrityksen keikalla, joten työvuoron edetessä kapula voi vaihtua useampaan kertaan”, kertoo Vannesluoma eri laitteiden välillä tasapainottelusta. 

 
Viimeinen metri on yhä kinkkinen 

Moni asia on kuljetusalalla muuttunut. Kuljetusten pitkäaikainen murheenkryyni, matkan aivan viimeinen osuus, aiheuttaa kuitenkin edelleen turhia viivästyksiä. Erityisesti Helsingin keskustaan liittyy monenlaisia kuljetusongelmia. 

“Helsingin keskustan ominaispiirteet tekevät monista alueen kuljetuskohteista kinkkisiä”, Vannesluoma harmittelee. “Etelä-Helsingin vanhoja taloja ei ole rakennettu sillä silmällä, että niiden sisäänkäynneille pääsisi autolla. Kun Ullanlinna tai Punavuori syntyivät, paikalle piti päästä enintään hevoskärryillä.” Vanhemman rakennuskannan alueella kuljetukset voivat viivästyä jo sillä, että kuljettaja joutuu jättämään autonsa kauas kohteesta. 

Kapeaa kuljetusta Punavuoressa. Helsingin keskustassa pysäköintipaikan etsiminen kapealla kadulla luo viivästyksiä. Kuva: Vesa Laitinen.

Vannesluoma toteaa, että toinen ongelma vanhoilla asuinalueilla on pääsy sisäpihalle, tai pääsyn puute. “Kadun varressa ei useinkaan ole tilaa pysäköidä, mutta sisäpihat keskustassa ovat usein portin takana. Siinä sitten kuluu minuutteja, kun kuski joutuu pyörimään korttelia ympäri etsimässä jättöpaikkaa, ja raahaamaan raskasta kuormalavaa matkan päästä kohdeovelle. Tästä tulee erityisen hauskaa, kun lumet tulevat, ja katutila kapenee entisestään”, Teemu Vannesluoma maalailee. 

Vaikeiden paikkojen hidasteet pienemmiksi 

 Logistiikan saavutettavuusdata –hanke pyrkii vähentämään kuljetusten viimeisen metrin viivästyksiä ratkaisulla, jolla kuskit voivat tarkastaa toimitusosoitetta täydentävää kohdetietoa.  

“Osoite ei ratkaise kaikkea, jos lastauslaituri on toisella puolella korttelia”, Vannesluoma myöntää. Suurissa kaupungeissa tämä on hyvin tavallista.  

Hankkeen pyrkimyksiin Vannesluoma on suhtautunut mielenkiinnolla. “Keikkojen loppusuoran hidasteet tulevat kasautuessaan kalliiksi. Siinä olisi ideaa, jos esimerkiksi uusille kuskeille voisi tuollaisen ratkaisun kautta välittää tietoa vaikka sisäänkäynneistä tai pysäköintipaikoista. Parasta toki olisi, että tiedot löytyisivät sellaisesta sovelluksesta, jota muutenkin käytetään.” 

Hanke on kiitollinen Van & Pojan antamasta ajasta. Jos olet kiinnostunut testaamaan hankkeen kehittämää dataratkaisua kuljetusyrityksessäsi, ota yhteyttä hankkeen vastuuhenkilöihin. 

Jari Salo 
verkottaja 
+358 43 820 0936 
jari.salo@tieke.fi 

Raimo Tengvall 
projektipäällikkö 
+358 40 629 7744 
raimo.tengvall@forumvirium.fi  

Lue seuraavaksi

Vastuullisuus
Green ICT -ekosysteemin tapaamisten satoa, osa 2
Vastuullisuus

Green ICT -ekosysteemin tapaamisten satoa, osa 2

Kansallisen Green ICT -ekosysteemin tapaamiset ovat keränneet ensimmäisen toimintavuotensa aikana satoja osallistujia. Ekosysteemissä on käsitelty mm. kestävän ICT:n termien määrittelyä, ICT-alan ympäristömittareita ja aihealueen standardointityötä. Aihealue on haasteellinen ICT-alan läpileikkaavan luonteen ja vaikean mitattavuuden takia. Millaisessa vaiheessa Suomessa tällä hetkellä ollaan?

Antti Sipilä
Vastuullisuus
Miten varmistat, että organisaatiosi pysyy mukana vihreässä siirtymässä?
Vastuullisuus

Miten varmistat, että organisaatiosi pysyy mukana vihreässä siirtymässä?

Kiertotalous ei ole enää vain tulevaisuuden visio, vaan kilpailuetu. Kiertotalouden osaamismerkit tarjoavat konkreettisen tavan tunnistaa ja näyttää kiertotalouteen liittyvää asiantuntijatason osaamista. Kun yrityksessä tiedetään, mitä osataan ja missä on osaamisvajeita, on helppo reagoida. Osaavan henkilöstön avulla on helpompi uudistaa toimintaa ja rakentaa kestävää liiketoimintaa.

Merja Sjöblom
Digikyvykkyys
Osaamisen tunnistaminen keskiöön
Digikyvykkyys

Osaamisen tunnistaminen keskiöön

Osaamista tulee kehittää jatkuvasti, mutta liian usein sen tunnistaminen unohtuu. Vain tunnistetun osaamisen voi tehdä näkyväksi – ja siihen loistavan ratkaisun tarjoavat osaamisperusteisesti sanoitetut digitaaliset osaamismerkit. TIEKE hallinnoi laajan verkoston yhteistyössä kehittämiä, keskeisiin viitekehyksiin perustuvia Digitaito- ja Kiertotalousmerkistöjä. Digitaitomerkistön osaamismerkkejä on myönnetty jo noin 77 000 ja keväällä 2025 lanseeratun Kiertotalousmerkistön osaamismerkkejäkin useita satoja.

Merja Sjöblom