Logistiikan saavutettavuusdata -hanke: loppu viimeisen metrin harmeille
Digitaaliset prosessit

Logistiikan saavutettavuusdata -hanke: loppu viimeisen metrin harmeille

Hanke kehittää datamallia, jonka avulla tavarankuljettajat ja lähetit saavat ajomääräysten yhteydessä tietoa vaikkapa alueen tietöistä, asiakkaan porttikonkien leveydestä tai tavarantoimittajien sisäänkäynneistä.

Hanke järjestää infotilaisuuden 4.5. klo 14:00-15:30, jossa projektivastaavat kertovat tavoista osallistua kehitystyöhön ja esimerkiksi esittelevät tähänastisten määrittelytyöpajojen tuloksia. Ilmoittaudu tilaisuuteen!

Kaupungit ovat katutasolla erilaisia kuin osoitetiedoissa. Yrityksen toimipisteen katuosoite ja tavarantoimittajan ovi voivat olla eri kaduilla. Tietyöt katkaisevat kulkuväyliä. Jakeluauton kuljettaja ei löydä parkkipaikkaa, kuljetuksen toimittaminen kohteeseen myöhästyy minuuteilla. Ammattilähetit tuskailevat säännöllisesti logistiikkaketjun loppusuoran kanssa, joka edeltää tavaran fyysistä siirtymistä asiakkaalle. Tätä osuutta voidaan kutsua viimeiseksi metriksi. Viivästykset maksavat aikaa ja rahaa, kiristävät sekä toimittajien että asiakkaiden hermoja ja vähentävät liikenteen sujuvuutta.

TIEKEn ja Forum Viriumin Logistiikan saavutettavuusdata -hanke käy ongelman kimppuun kehittämällä avointa saavutettavuusdatamallia. Malli tuo osoitetietoja täydentävän hiljaisen tiedon vapaaseen käyttöön. Tavoitteena on tehostaa tavarantoimituksia niin, että jakeluyritysten kilpailukyky ja kaupungin viihtyisyys paranevat. Hanketta rahoittaa Helsingin kaupungin innovaatiorahasto, joten kehitysvaiheessa keskitytään erityisesti Helsingin keskusten tavarantoimituksiin.

Vuosina 2021–2022 hankkeessa rakennetaan palvelu, josta kuljettajat voivat tarkistaa ajomääräystensä määränpäiden hiljaista toimitustietoa. Näin saavutettavuustieto ei enää kerry pelkän kokemuksen kautta. Hankkeessa rakennetut datamallit suunnitellaan integroitumaan muiden logistiikkajärjestelmän kanssa. Se tarkoittaa, että kuljettaja voi saada ajomääräykseen tietoa esimerkiksi tietöistä, poikkeavasta tavarantoimitusosoitteesta, kohdekiinteistön porttikäytävän mitoista tai vaikka vastaanottotiskin sijainnista.

”Idea on otettu logistiikkayrityksissä vastaan innostuneesti”, luonnehtii TIEKEssa hankkeesta vastaava asiantuntija Jari Salo. ”Aiemmin kaupungissa suunnistamisen ja tavarantoimitusten jätön hiljaista tietoa pidettiin ehkä enemmän kilpailuetuna. Nyt ymmärretään, että säännölliset pienet viivästykset syövät tehokkuutta, asiakassuhteita ja jopa kuljettaiien työviihtyvyyttä. Viimeinen metri on ollut haaste jo kauan, mutta erityisesti koronapandemiasta johtuva toimituspalveluiden lisääntynyt käyttö on lisännyt kiinnostusta ratkaisuihinkin.”

Sovellusideoita ja suunnittelua 

Tulevan datamallin pohjana tullaan käyttämään OpenStreetMap-palvelua. Tätä maailmanlaajuista sovellusta saa hyödyntää myös kaupalliseen toimintaan, kun karttojen lähde mainitaan. ”OSM tekee tulevasta mallista helposti muokattavan. Lisäksi OSM:ää hyödyntää esimerkiksi HSL:n reittisovellus. Koska hankkeen käytännön pilotointi painottuu Helsingin keskustaan, oli valinta luonnollinen”, toteaa Salo.  

Hankkeen kehittämistyötä tehdään tiiviisti yhteistyössä 10–20 logistiikkayrityksen kanssa niin, että lopputulos on aidosti kuljettajan arjen huomioiva. 

”Olemme kehitystyössä todenneet esimerkiksi sen, että palvelussa oleviin tietoihin tulisi voida tehdä päivityksiä tavanomaisen työrytmin kärsimättä. Ajatellaan vaikka, että kuljettaja joutuu etsimään tietyömaan takia kiertotien. Sellaisen löydettyään hänellä ei todennäköisesti ole aikaa lisätä kiertotien tietoja verkkopalveluun kirjoittamalla kesken kuljetuksen. Mahdollisimman sujuvaa ja helppoa palvelua myös käytetään matalalla kynnyksellä”, kertoo Salo kehitystyöstä. 

Jotta tuleva palvelu palvelisi aidosti käyttäjää, kuuluu hankkeeseen esimerkiksi kuljetusyritysten kanssa yhteistyössä toteutettavia suunnittelutyöpajoja. Hanke aikoo tehdä yhteistyötä myös Helsingin keskustassa toimivien yritysten kanssa, joiden kuljetustarpeet ovat pandemian myötä muuttuneet. Esimerkiksi jotkut keskustan kivijalkakaupat ovat aloittaneet verkkokaupan kehittämisen vasta viime vuodesta.  

Lue seuraavaksi