Medialukutaito ja kriittinen ajattelu
Suomen turvallisuudelle hybridivaikuttaminen on todellinen uhka. Tämän uhan torjumisen etulinjassa ovat – kuten sodissa yleensäkin – tavalliset kansalaiset. Nyt vain etulinjassa ovat kaikki lukutaitoiset kansalaiset, ilman sukupuoli- tai ikärajoituksia.
Kansalaiset eivät kuitenkaan ole taistelussa aseettomia ja ilman suojausta. Tekniikka on hyvä apuri, mutta sen varaan ei kannata täysin heittäytyä. Kansalaisten kannattaa turvautua itseensä, sillä kullekin on annettu käyttöön ylivoimaiset välineet: medialukutaito ja kriittinen ajattelu.
Näiden verrattomien välineiden käyttöön annetaan perustaidot peruskoulussa, mutta niitä kannattaa ylläpitää ja parantaa vuosien varrella.
Hiljaisuuden spiraali
Hybridivaikuttamisella pyritään iskemään vastapuolen heikkouksiin. Pyritään vaikuttamaan ihmisten tunteisiin ja sekoittamaan yhteiskunnassa vallassa olevia arvomaailmoja. Internetin kautta tuleva informaatiotulva on suuri, eikä ihmisillä ole tietopohjaa käsitellä kaikkea uutta tietoa. Seurauksena ihminen turhautuu ja väsyy. Tällöin tunteisiin vetoavat valeuutiset ja huhut voittavat helposti tylsän ja kylmän faktatiedon. Erityisesti uudet teemat, kuten maahanmuutto, ovat hybridivaikuttajan toiveaiheita.
Huutamalla netissä kovaa ja usein pyritään vaikuttamaan ihmisen haluun kuulua enemmistöön, haluun toimia yleisesti sosiaalisesti hyväksytyllä tavalla. Kun pienen vähemmistön ääni kuuluu koko ajan, saa se suuren huomion ja hiljainen enemmistö alkaa pikku hiljaa hyväksymään ja uskomaan kuulemaansa. Ilmiöstä käytetään myös nimeä ”Hiljaisuuden spiraali”. Enemmistö voi rikkoa spiraalin avaamalla suunsa tai sanaisen arkkunsa.
Valtiovallan ja viranomaisten vastuulla on lainsäädännön päivittäminen, tutkimuksen edistäminen ja valmiustason kohottaminen. Näissä on edistytty Suomessa nopeasti. Yhtenä esimerkkinä hybridiosaamiskeskuksen perustaminen Suomeen.
Luottamus on pääasia
Hybridivaikuttamisen pääkohteena on mm. horjuttaa yhteiskunnassa valitsevaa luottamusta – kansalaisten luottamusta valtiovaltaan, poliitikkoihin ja mediaan. Tässä kohtaa suomalainen rehellisyys on Suomen vahvuus ja heikkous. Suomalaiset uskovat mitä sanotaan, ja luottamus mediaan ja viranomaisiin on suuri. Mutta mitä tapahtuu, jos nämä tukipilarit alkavat horjua ja epäluottamus kasvaa? Mihin silloin perustuu turvallisuus, avoin keskustelu ja päätösten tekeminen? Toimiiko tiedonlähteenä ja auktoriteetteina silloin kaverit, tutut ja keskusteluryhmät Facebookissa?
Oleellista on myös ymmärtää mitä hybridivaikuttaminen oikein on ja miten tähän tilanteeseen on tultu. Iso kuvio nykytilanteen taustalla on toisen maailmansodan jälkeen syntyneen kansainvälisen poliittisen tasapainon muutos. Kilpailevat ryhmittymät tai maat eivät etsi enää yhteistyössä win-win-tilannetta, vaan pelaavat enemmänkin nollasummapeliä. Kaksikymmentä vuotta sitten joissain maissa alkanut kehitys kohti demokratiaa on pysähtynyt, eikä liberalismi ja yksilönvapaus ole enää kaikkien maiden prioriteettilistan ykkösasioita.
Uudet tietotekniset ratkaisut ovat avanneet uusia keinoja ja taktiikoita vaikuttaa yhteiskuntaan ja sodankäyntiin. Sosiaalinen media ja uutissivustot ovat erinomaisia välineitä. Syöttämällä niihin valeuutisia ja vaihtoehtoisia tulkintoja sekoittavat nämä uutisvirtaa tehokkaasti. Tekoälyn tuomat uhat ovat myös tuloillaan.
Uutisvirran analysointi
Hybridivaikuttaminen ja valeuutiset ovat kuitenkin tulleet jäädäkseen. Meidän on vain opittava elämään niiden kanssa. Uutisten analysoinnissa kannattaakin harjoitella toimittaja Polina Kopylovan esittämää raamimallia: analysoida missä uutinen on julkaistu, kuka sen on julkaissut, kenelle se on tarkoitettu ja miksi se on julkaistu?
Finnish internet Forumin (FiF) seminaari pidettiin 26.4.2018. Tekstin tiedot perustuvat FiF-seminaarin paneelikeskustelussa esitettyihin kommentteihin.
Hybridvaikuttamisesta ei pidetty diaesityksiä, vaan tilaisuus toteutettiin paneelikeskusteluna. Panelisteina olivat johtaja Jukka Savolainen Hybridiosaamiskeskuksesta, Faktabaarin perustajiin kuuluva Mikko Salo, professori Jarno Limnéll Aalto -yliopistosta, Johan Helsingius Effi ry/BaseN hallituksen puheenjohtaja sekä toimittaja Polina Kopylova.
