Muutokselle myönteinen kulttuuri syntyy arvostuksesta
Uutta osaamista

Muutokselle myönteinen kulttuuri syntyy arvostuksesta

Homo Sapiens luotaa jatkuvasti sosiaalisia tilanteita ja ihmisten välisiä suhteita ja pyrkii varmistamaan oman paikkansa yhteisössä.

OLEN SAANUT OLLA MUKANA auttamassa useita Suomen suurimpia fuusioita yhteisen kulttuurin rakentamisessa. Niissä ja muissa kehityshankkeissa aloin kiinnittää huomiota mielenkiintoiseen seikkaan: ihmisten mielestä ongelma on aina jossain muualla.

JOHTO EPÄILEE TYÖNTEKIJÄTASON KYKYJÄ ja fokusta, ruohonjuuritaso puolestaan ei luota johtoon. Jos yritys tällaisessa tilanteessa lanseeraa hienot arvot, kuten vaikkapa avoimuus, asiakaskeskeisyys, tuloksellisuus ja ekologisuus ja kannustaa ihmisiä uudenlaisen kulttuurin tekemiseen, tulokset voivat jäädä laihoiksi.

MIKSI NÄIN? Koska silloin ei olla ollenkaan ihmisen käyttäytymisen ytimessä. Systeemisen konstellaation menetelmä paljastaa tämän raadollisesti. Se tekee näkyväksi ihmisten väliset näkymättömät dynamiikat – siis ne voimat, jotka todellisuudessa ohjaavat homo sapiensia yhteisöissä.

”Kulttuurin kehittäminen alkaa tutkimalla, miten ihmiset oikeasti suhtautuvat toisiinsa.”

IHMISTEN VÄLISEN LUOTTAMUKSEN RAKOILLESSA epäilykset valtaavat mielen, ja organisaatioon syntyy vastakkaisia joukkueita – henkilöstö ei enää ole yhteen hiileen puhaltava tiimi, vaan me ja ne. Keitä ”meihin” sitten liittyy, saattaa kuitenkin olla yllätys!

ERÄS TUORE TIIMINVETÄJÄ IHMETTELI, miksi hän ei saa läpi uutta toimintatapaa, vaikka kaikki järjen tasolla ymmärsivät, että on aika muuttua. Konstellaatio paljasti, että tiimiläiset ovat vielä sidoksissa edelliseen vetäjään. Alitajuisesti he vastustivat uutta, sillä he olivat vanhan vetäjän ”puolella”.

HOMO SAPIENS MÄÄRITTELEE JATKUVASTI , kenen joukoissa hän seisoo. Yllättävän usein hän seisoo menneisyytensä joukoissa, kytkeytyy alitajuisesti jo poistuneisiin henkilöihin. Siksi monet kulttuurinmuutoshankkeet eivät onnistu. Toimenpiteet kun eivät osu siihen, mikä oikeasti koskettaa ihmisiä ja vaikuttaa kulttuuriin.

ONNEKSI LÖYSIMME KEINOJA, joilla uusi vetäjä saattoi osoittaa arvostusta edellistä vetäjää kohtaan – mikä helpotti tiimiläisten oloa ja lisäsi heidän luottamustaan uuteen vetäjään. Jos henkilöstö ei luota johtoon, on vaikea saada aikaiseksi muutosta. Luottamus on yleensä aina molemminpuolista – ja siihen liittyy pelko.

MUUTOKSEEN MYÖNTEINEN KULTTUURI syntyy tällaisten alitajuisten dynamiikkojen ymmärtämisellä ja kehittämisellä. Tulet yllättymään, miten suuria muutoksia onkaan mahdollista saada aikaiseksi!

JA PALJASTAN VIELÄ taian suhteiden kehittämisessä: se on arvostus. Arvostus ei ole vain sana, jota hoetaan, vaan se on kokemus, joka välittyy ihmisen kehosta. Sanat saattavat olla vain toiveita, kuten yritykselle lanseerattavat uudet hienot arvot, ilman todellista sisältöä.

Lue seuraavaksi

Elämää tietoyhteiskunnassa
Tulevaisuuden digikulttuurin keskellä on ihminen
Elämää tietoyhteiskunnassa

Tulevaisuuden digikulttuurin keskellä on ihminen

Digitalisaatio on keskeinen voimavara ajankohtaisten yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisussa, ja mitä enemmän hyödynnämme teknologiaa, sitä tärkeämpää on humanismi.

Kuvassa Paula Launonen
Paula Launonen
Digikyvykkyys
Havaintoja sisälogistiikan pk-yritysten digitalisaatiosta
Digikyvykkyys

Havaintoja sisälogistiikan pk-yritysten digitalisaatiosta

Sisälogistiikan digitalisoituessa tarvitaan pikaista osaamisen kehittämistä henkilöstölle, esihenkilöille ja johdolle. Digikyvykkyyden edistämisessä on tärkeä ensin selvittää nykyinen digiosaamisen taso. LogDigiS-hankkeessa yritysten digitaalisen osaamisen vahvuuksia ja kehittämiskohteita tunnistettiin digimaturiteettitestauksen ja yrityshaastatteluiden avulla. Tulosten perusteella sisälogistiikan parissa toimivien pk-yritysten suurimpia kehittämiskohteita digitalisaation saralla ovat toiminnanohjaus- ja varastonhallintajärjestelmien käytön osaaminen ja hyödyntäminen sekä sisäinen viestintä.

Jari Salo
Digikyvykkyys
Digitaidot ovat keskeinen kyvykkyys meille kaikille
Digikyvykkyys

Digitaidot ovat keskeinen kyvykkyys meille kaikille

Digitaitojen hallinta ja uusien taitojen oppiminen on keskeistä niin opinnoissa, työelämässä kuin vapaa-ajalla. Perustaitojen hallinta mahdollistaa osaamisen soveltamisen ja helpottaa myös uusien taitojen oppimista. Valtakunnallisen Digitaitomerkistön avulla todennetaan keskeiset digiperustaidot ja edetään portaittain aina mm. uusien teknologioiden tuomien mahdollisuuksien tunnistamiseen ja ongelmanratkaisutaitojen kehittymiseen. Digitaitomerkistön osaamismerkkejä onkin myönnetty yli 56.000 kappaletta!

Merja Sjöblom