Tekoälyratkaisuissa näkökulma laajenee yhteiskunnallisiin arvoihin
Digikyvykkyys

Tekoälyratkaisuissa näkökulma laajenee yhteiskunnallisiin arvoihin

Suomen julkishallinnossa algoritminen päätöksenteko nopeuttaa ja yhdenmukaistaa ratkaisujen käsittelyä. Massadatan ja analytiikan vaikutuksia yhteiskunnallisten arvojen toteutumiseen pitäisi miettiä yhtä vakavasti kuin työn tuottavuutta.

Yhdenvertaisuus lain edessä on muodollinen periaate, joka tukee oikeudenmukaista yhteiskuntaa. Mutta oikeudenmukaisuus muodostuu myös siitä, minkälaisia arvoja ja tavoitteita päätökset heijastavat. Hallintolaissa ei ole säädetty algoritmisesta päätöksenteosta.

Kaavamaisten yksittäistapausten ratkaiseminen verovirastossa alemman tason tekoälyn avulla ei vaikuta isolta ongelmalta. Säädösten puuttumisen vuoksi emme kuitenkaan tiedä, mitä algoritmien käyttöönotolla on ensisijaisesti tavoiteltu: tuloksellisuutta vai parempaa palvelua kansalaisille?

Euro on riittämätön mittari

Suomen tekoälystrategiassa linjataan menetelmät, joilla valtio tukee kaupallisia toimijoita innovaatioiden kehittämisessä, sillä tekoälyltä odotetaan ennen kaikkea globaalin kilpailukyvyn vahvistamista ja sen mukanaan tuomaa taloudellista hyötyä.

Ajankohtainen kysymys onkin, miten tekoälyä voidaan hyödyntää oikeudenmukaisuutta ja ihmisarvoa tukevien ratkaisujen kehittämisessä.

Hyödyn jakamisessa tukeudutaan työmarkkinoihin, jotka muodostuvat muun muassa yrittäjien, työntekijöiden ja sijoittajien vuorovaikutuksesta. Tekoälyteknologian standardeja määrittelevä kansainvälinen tekniikan alan järjestö IEEE haluaa laajentaa näkökulman holistiseksi, ja haastaa tekoälyn soveltajia pohtimaan massadatan ja analytiikan käytön vaikutuksia myös yhteiskunnallisten arvojen toteutumiseen.

Näköalaa laajentamalla voitaisiin löytää myös uusia kilpailukykyvaltteja.

Vanhat lääkkeet uusiin oireisiin

Julkisen sektorin interventio tekoälyn eettisyyden turvaamiseksi keskittyy yksityisyydensuojaan, ja valtiota sitovat kansalaisten perus- ja ihmisoikeudet näyttäytyvät puolestaan innovaatioiden rajoitteina.

Yhtälö on hankala; uudistukset kompastuvat jo alkumetreille, vaikka samaan aikaan kipuillaan rakenteellisia muutoksia vaativien yhteiskunnallisten haasteiden edessä.

Sama logiikka näkyy myös työelämässä, jossa murros huolestuttaa, mutta ratkaisuja haetaan vanhoista keinoista.

Lisää ihmisarvoa ja oikeudenmukaisuutta

Ajankohtainen kysymys onkin, miten tekoälyä voidaan hyödyntää oikeudenmukaisuutta ja ihmisarvoa tukevien ratkaisujen kehittämisessä. Ylemmän tason tekoäly kykenee analysoimaan suuren määrän tietoa ja tuottamaan erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja julkiseen keskusteluun.

Uskallammeko katsoa laatikon ulkopuolelle ja valjastaa tekoälyn innovatiivisten yhteiskunnallisten ratkaisujen kehittämiseen? Vai tyydymmekö kilpailemaan Japanin kanssa palvelurobottien kehittämisessä?

Lue seuraavaksi

Digikyvykkyys
Paikallisista koulutunneista valtakunnalliseksi ilmiöksi – DatatAItaja-hanke valmensi nuoria tekoälyaikaan 
Digikyvykkyys

Paikallisista koulutunneista valtakunnalliseksi ilmiöksi – DatatAItaja-hanke valmensi nuoria tekoälyaikaan 

Lapset ja nuoret elävät maailmassa, jossa tekoäly ja algoritmit ohjaavat yhä enemmän arkea ja verkossa toimimista, mutta ymmärrys niiden toiminnasta ja riskeistä ei synny itsestään. DatatAItaja-hanke vastasi tähän tarpeeseen tuomalla tekoäly- ja datalukutaidon lähelle nuoria, heidän opettajia ja nuorten vanhempia sekä luokkahuoneissa että valtakunnallisesti avoimen verkkomateriaalin kautta.

Marko Silventoinen
Tekoäly ja datatalous
Kun data alkaa puhua, energiansäästö muuttuu käytännöksi
Tekoäly ja datatalous

Kun data alkaa puhua, energiansäästö muuttuu käytännöksi

Mihin energia oikeasti kuluu – ja mistä pitäisi aloittaa, jos tavoitteena on energiansäästö? Tämä teksti kokoaa yhteen Datalla energiansäästöä -hankkeen asiantuntijapuheenvuoroissa esiin nousseita havaintoja siitä, miten energiadatan avulla voidaan johtaa energiatehokkuutta käytännössä, miten data jalostuu päätöksenteon tueksi ja miten se kytkeytyy arjen toimintaan.

Marko Silventoinen
Digitaalinen taloushallinto
DUM-hanke etenee kehityspolkuihin – keskisuomalaisille yrityksille tarjolla käytännön tukea datatalouden hyödyntämiseen
Digitaalinen taloushallinto

DUM-hanke etenee kehityspolkuihin – keskisuomalaisille yrityksille tarjolla käytännön tukea datatalouden hyödyntämiseen

Datatalouden Uudet Mahdollisuudet -hankkeessa on siirrytty seuraavaan vaiheeseen, jossa yrityksille tarjotaan konkreettista tukea datatalouden kehityspolkujen rakentamiseen. Hankkeessa on tähän mennessä mm. koulutettu ammattikorkeakoulujen opettajia Peppol-sanomien roolista datatalouden tehostamisen mahdollistajana sekä lisätty yritysten ymmärrystä datatalouden hyödyistä ja mahdollisuuksista. Nyt käynnistyvä palvelu auttaa organisaatioita viemään opit käytäntöön ja tunnistamaan omat seuraavat askeleensa.

Piia Aaltonen