Tekoälyratkaisuissa näkökulma laajenee yhteiskunnallisiin arvoihin
Digikyvykkyys

Tekoälyratkaisuissa näkökulma laajenee yhteiskunnallisiin arvoihin

Suomen julkishallinnossa algoritminen päätöksenteko nopeuttaa ja yhdenmukaistaa ratkaisujen käsittelyä. Massadatan ja analytiikan vaikutuksia yhteiskunnallisten arvojen toteutumiseen pitäisi miettiä yhtä vakavasti kuin työn tuottavuutta.

Yhdenvertaisuus lain edessä on muodollinen periaate, joka tukee oikeudenmukaista yhteiskuntaa. Mutta oikeudenmukaisuus muodostuu myös siitä, minkälaisia arvoja ja tavoitteita päätökset heijastavat. Hallintolaissa ei ole säädetty algoritmisesta päätöksenteosta.

Kaavamaisten yksittäistapausten ratkaiseminen verovirastossa alemman tason tekoälyn avulla ei vaikuta isolta ongelmalta. Säädösten puuttumisen vuoksi emme kuitenkaan tiedä, mitä algoritmien käyttöönotolla on ensisijaisesti tavoiteltu: tuloksellisuutta vai parempaa palvelua kansalaisille?

Euro on riittämätön mittari

Suomen tekoälystrategiassa linjataan menetelmät, joilla valtio tukee kaupallisia toimijoita innovaatioiden kehittämisessä, sillä tekoälyltä odotetaan ennen kaikkea globaalin kilpailukyvyn vahvistamista ja sen mukanaan tuomaa taloudellista hyötyä.

Ajankohtainen kysymys onkin, miten tekoälyä voidaan hyödyntää oikeudenmukaisuutta ja ihmisarvoa tukevien ratkaisujen kehittämisessä.

Hyödyn jakamisessa tukeudutaan työmarkkinoihin, jotka muodostuvat muun muassa yrittäjien, työntekijöiden ja sijoittajien vuorovaikutuksesta. Tekoälyteknologian standardeja määrittelevä kansainvälinen tekniikan alan järjestö IEEE haluaa laajentaa näkökulman holistiseksi, ja haastaa tekoälyn soveltajia pohtimaan massadatan ja analytiikan käytön vaikutuksia myös yhteiskunnallisten arvojen toteutumiseen.

Näköalaa laajentamalla voitaisiin löytää myös uusia kilpailukykyvaltteja.

Vanhat lääkkeet uusiin oireisiin

Julkisen sektorin interventio tekoälyn eettisyyden turvaamiseksi keskittyy yksityisyydensuojaan, ja valtiota sitovat kansalaisten perus- ja ihmisoikeudet näyttäytyvät puolestaan innovaatioiden rajoitteina.

Yhtälö on hankala; uudistukset kompastuvat jo alkumetreille, vaikka samaan aikaan kipuillaan rakenteellisia muutoksia vaativien yhteiskunnallisten haasteiden edessä.

Sama logiikka näkyy myös työelämässä, jossa murros huolestuttaa, mutta ratkaisuja haetaan vanhoista keinoista.

Lisää ihmisarvoa ja oikeudenmukaisuutta

Ajankohtainen kysymys onkin, miten tekoälyä voidaan hyödyntää oikeudenmukaisuutta ja ihmisarvoa tukevien ratkaisujen kehittämisessä. Ylemmän tason tekoäly kykenee analysoimaan suuren määrän tietoa ja tuottamaan erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja julkiseen keskusteluun.

Uskallammeko katsoa laatikon ulkopuolelle ja valjastaa tekoälyn innovatiivisten yhteiskunnallisten ratkaisujen kehittämiseen? Vai tyydymmekö kilpailemaan Japanin kanssa palvelurobottien kehittämisessä?

Lue seuraavaksi

Vastuullisuus
Green ICT -ekosysteemin tapaamisten satoa, osa 2
Vastuullisuus

Green ICT -ekosysteemin tapaamisten satoa, osa 2

Kansallisen Green ICT -ekosysteemin tapaamiset ovat keränneet ensimmäisen toimintavuotensa aikana satoja osallistujia. Ekosysteemissä on käsitelty mm. kestävän ICT:n termien määrittelyä, ICT-alan ympäristömittareita ja aihealueen standardointityötä. Aihealue on haasteellinen ICT-alan läpileikkaavan luonteen ja vaikean mitattavuuden takia. Millaisessa vaiheessa Suomessa tällä hetkellä ollaan?

Antti Sipilä
Vastuullisuus
Miten varmistat, että organisaatiosi pysyy mukana vihreässä siirtymässä?
Vastuullisuus

Miten varmistat, että organisaatiosi pysyy mukana vihreässä siirtymässä?

Kiertotalous ei ole enää vain tulevaisuuden visio, vaan kilpailuetu. Kiertotalouden osaamismerkit tarjoavat konkreettisen tavan tunnistaa ja näyttää kiertotalouteen liittyvää asiantuntijatason osaamista. Kun yrityksessä tiedetään, mitä osataan ja missä on osaamisvajeita, on helppo reagoida. Osaavan henkilöstön avulla on helpompi uudistaa toimintaa ja rakentaa kestävää liiketoimintaa.

Merja Sjöblom
Digikyvykkyys
Osaamisen tunnistaminen keskiöön
Digikyvykkyys

Osaamisen tunnistaminen keskiöön

Osaamista tulee kehittää jatkuvasti, mutta liian usein sen tunnistaminen unohtuu. Vain tunnistetun osaamisen voi tehdä näkyväksi – ja siihen loistavan ratkaisun tarjoavat osaamisperusteisesti sanoitetut digitaaliset osaamismerkit. TIEKE hallinnoi laajan verkoston yhteistyössä kehittämiä, keskeisiin viitekehyksiin perustuvia Digitaito- ja Kiertotalousmerkistöjä. Digitaitomerkistön osaamismerkkejä on myönnetty jo noin 77 000 ja keväällä 2025 lanseeratun Kiertotalousmerkistön osaamismerkkejäkin useita satoja.

Merja Sjöblom