Digitalisaatiolle asetetaan kovia odotuksia kiertotalouteen siirtymisessä ja päästöjen vähentämisessä. Kokonaisuus on kuitenkin monimutkainen, ja tietoa tarvitaan lisää.
Koronakriisi on vauhdittanut digiloikkaa suomalaisilla työpaikoilla ja kodeissa. Toistuvat Teams-palaverit, vanhat kädet ja Netflix-vinkit ovat olleet vuoden vakiopuheenaiheita.
Digitaalisten palvelujen käytön ympäristövaikutuksesta on puhuttu vähemmän. Etätyö on tuonut mukanaan ympäristöhyötyjä, mutta digiloikka on vauhdittanut myös digitalisaatiota, joka ei aiheuta ympäristöhyötyjä, vaan kuormittaa ympäristöä.
Vastauksia kaivataan seuraaviin viiteen kysymykseen.
1. Miten ICT-infrastruktuuri vaikuttaa energiankulutukseen?
Digiloikka lisää datan kulutusta ja uusien digitaalisten palveluiden määrää. Kasvu näkyy sekä tietoliikenneverkoissa siirretyn että datakeskuksissa säilytetyn ja prosessoidun datan määrissä. Samalla kasvaa sähkön kulutus, mutta miten paljon?
2. Mitä informaatiosektorin tuotanto- ja arvoketjuista oikeastaan tiedetään?
Suomalaiskuluttajan surffailun voi näkyä datakeskuksessa toisella puolella maailmaa. Tällä hetkellä ei tiedetä edes sitä, miten suuri osa suomalaisten kulutuksesta ja siihen liittyvistä ympäristövaikutuksista ulkoistetaan maamme rajojen ulkopuolelle.
3. Riittävätkö arvokkaat luonnonvarat laitteiden määrän lisääntyessä?
Älypuhelimesta löytyy keskimäärin 180 grammaa erilaisia materiaaleja ja 70 eri alkuainetta. Materiaalit eivät päädy hyötykäyttöön, sillä elektroniikkajäte on maailman nopeimmin kasvava jätelaji ja sen määrä kasvaa 7 prosenttia vuodessa. Tällä hetkellä vain 17 prosenttia maailmassa tuotetusta elektroniikkajätteestä kierrätetään asianmukaisesti.
Tähän kysymykseen osaamme siis jo vastata: luonnonvarat eivät riitä nykymenolla. Kiertotalous tarjoaa ratkaisuja.
4. Osaammeko arvioida ICT:n hiilikädenjälkeä ja hiilijalanjälkeä?
ICT-alan ilmasto- ja ympäristövaikutusten arviointi, vertailu ja kehityksen seuraaminen on haastavaa, koska arvioinnissa tarvittavia tietoja ei ole tällä hetkellä saatavilla.
5. Riittääkö puhdas sähkö?
Internet-liikenne kasvaa, samoin laitteiden määrä. Mitä enemmän sähkönkulutus maailmassa kasvaa, sitä haasteellisempaa on kaiken tarvittavan sähkön tuottaminen päästöttömästi. Aurinkopaneelien ja tuulivoimaloiden valmistamiseen tarvitaan myös kriittisiä ja arvokkaita metalleja.
Näitä kysymyksiä puidaan Tietoyhteiskunta-akatemian keskustelussa ”Onko digitalisaatio ympäristölle uhka vai mahdollisuus?”. Pohjustusta aiheeseen voit lukea Sitran sivuilta >>
Tietoyhteiskunta-akatemia
Vuoden 2021 Tietoyhteiskunta-akatemia on viides yhteiskunnallisille päättäjille ja vaikuttajille suunnattu kutsuvierasvalmennus. Valmennuksen järjestää TIEKE yhteistyössä asiantuntijakumppaneiden kanssa. Vuoden 2021 kumppanit ovat Helsingin kaupunki, Microsoft ja Sitra.
Tietoyhteiskunta-akatemiassa ollaan jälleen ajankohtaisten teemojen äärellä
Tapahtuman avaa liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka.
Päivän teemat ovat
- Onko tietoyhteiskunta yhteinen eurooppalainen työmaa vai markkina, josta taistellaan?
- Onko digitalisaatio ympäristölle uhka vai mahdollisuus?
- Onko tietoyhteiskuntakehitys arvoneutraalia? Onko digi politiikkaa, onko meillä digipolitiikkaa? Miten suomalainen huipputason tekoäly- ja teknologiatutkimus näkyy päätöksenteossa?
