Onko pk-yrityksellä itua osallistua julkisrahoitteisiin kehittämishankkeisiin?
Digitaaliset prosessit

Onko pk-yrityksellä itua osallistua julkisrahoitteisiin kehittämishankkeisiin?

Euroopan Unioni tukee rakennerahastotoiminnan avulla pienten ja keskisuurten yritysten kestävää kasvua. Yrittäjille tämä näkyy käytännössä hankkeina, jotka tarjoavat yrityksille asiantuntija-apua kehittämiseen. Hankkeeseen mukaan lähteminen voi tuottaa yrittäjälle päänvaivaa: Kannattaisiko osallistua? Vai valuuko hankkeeseen satsattu työaika hukkaan?

Hyppy tuntemattomaan

Metallimies Sami Turkkila Oy sai ensikosketus kehittämishankkeisiin, kun TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry:n asiantuntija Jari Salo otti yhteyttä ja kysyi yrityksen halukkuutta osallistua Tuottavat toimintamallit (TuotTo) -hankkeeseen. TuotTo-hanke on TIEKEn, Työterveyslaitoksen, Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja TTS Työtehoseuran yhteishanke, jonka tavoitteena on edistää logistiikka-alan pienyritysten tuottavuutta. Hanketta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto.

Metallimies Sami Turkkila Oy on vuonna 2008 perustettu metallialan yritys, jonka liiketoiminta on monipuolista ja kasvusuunnassa. Yritys tekee muun muassa hitsausta, sorvausta, koneistusta, raskaan kaluston korjausta ja suunnittelua. Vuonna 2016 tehdyn liiketoiminnan laajentamisen myötä yrityksen henkilöstömäärä kasvoi.

Vaikka hankkeessa tapahtuva kehittäminen oli outo asia, Turkkilat päättivät tarttua tilaisuuteen. ”Ei siitä mitään haittaakaan voi olla”, muistelee hallinto- ja talousjohtaja Virpi Turkkila heidän tuumineen tuolloin.

Asiantuntijanäkemystä yrityksen nykytilanteeseen

Kuvassa hallinto- ja talousjohtaja Virpi Turkkila

Metallimies Sami Turkkila Oy:ssa päällimmäinen odotus hankkeelle oli kuulla asiantuntijoilta, miltä yrityksen toiminta näyttää ja mitä asioita yrityksessä voidaan korjata helposti. Verkkopohjaisella Tiviittori-työkalulla tehty arviointi henkilöstön digitaalisesta osaamisesta yllätti positiivisesti. Yrityksen henkilöstö loistaa osaamisellaan muihin saman alan toimijoihin verrattuna.

Virpi Turkkila pitää digiosaamista metalliyrityksen menestymisen kannalta todella tärkeänä asiana. ”Tulevaisuudessa koneiden käyttäminen vaatii työntekijältä vielä entistäkin enemmän digitaitoja”, hän toteaa.

Ammatillisen osaamistason arviointi lisää sekä johdon luottamusta työntekijöihin että työntekijöiden luottamusta omaan osaamiseensa. Arvioinnin avulla saadaan esiin myös se, missä kohdin osaamista on tarpeen ryhtyä kehittämään.

Yhdessä tuotettu kehittämisjatkumo

Turkkila kertoo hankkeen aikana pidetyn monta hyvää palaveria asiantuntijoiden kanssa. Hankkeen ansiosta henkilöstö otettiin entistä aktiivisemmin mukaan yrityksen kehittämiseen. Työntekijöiden näkemykset ja ideat ovat arvokkaita, koska niiden avulla saadaan esille kehittämistä vaativia kohteita, keksitään uusia ratkaisuja ja asioita tulee todella parannettua. ”Sitä kautta saadaan aikaan yrityksen kehittämiselle jatkumo”, Turkkila kiteyttää.

Turkkilan mukaan henkilöstön osallistuminen yrityksen kehittämiseen viestii välittämisestä. Yritysjohto haluaa kuulla työntekijöitä ja parantaa työn tekemisen edellytyksiä. Työnantajan on oivallettava, että työntekijöiden antama panos työn kehittämiseen on arvokas siinä missä asiakkaalta suoraan laskutettava työkin.

Kehittämisestä innostuneet hankeasiantuntijat

Eri toimialojen töissä on omat erityispiirteensä. Turkkila kiittelee TuotTo-hanketta siitä, että sieltä löytyi asiantuntemusta myös metallialaan. Hankkeen asiantuntemuksen avulla huomio kiinnittyi myös työntekijöiden kuormittumiseen sekä työn turvallisuuteen ja terveellisyyteen.

Turkkila kuvaa asiantuntijoiden olleen aidosti kiinnostuneita ja peräti innostuneita yrityksen kehittämisestä. Erityiskiitokset hän antaa Jari Salolle, jonka kanssa asioiden pohtiminen oli erityisen tiivistä. Puhelinlangat kävivät kuumana ja sähköpostiviestejä vaihdettiin.

”Yhdessä kehittäminen vaatii aikaa ja vaivannäköä. Siitä huolimatta se kannattaa. Suosittelen!”, sanoo Turkkila. Kehittäminen näkyy esimerkiksi entistä aktiivisempana ja paremmin voivana henkilöstönä.

Työmenetelmät kehittyvät ja tuottavuus kasvaa

Metallimies Sami Turkkila Oy:ssa asiantuntijoiden tuella ja yhdessä henkilöstön kanssa tapahtuva kehittämistyö on poikinut välittömiä käytännön muutoksia työn tekemiseen. Yritys päätti investoida raitisilmamaskeihin ja siltanostureihin. Maskin käyttäminen takaa työntekijöille terveellisen työn. Siltanosturit helpottavat ja nopeuttavat esimerkiksi isojen työstettävien kohteiden kääntämistä ja hitsaamista, mikä vähentää työntekijöihin kohdistuvaa kuormitusta. Sujuva ja turvallinen työ on tuottavaa ja tekijälleen mielekästä.

Myös yrityksen palaverikäytännöt laitettiin uudelleenarviointiin. Nyt henkilöstö kokoontuu säännöllisesti kokouksiin, jossa käydään läpi ideoita ja näkemyksiä työn kehittämiseksi. Käyttöön otettiin ilmoitustaulu, jonka avulla viestit saadaan kaikkien näkyville. Turkkila painottaa, että myös henkilöstön on tärkeä tietää, missä yritys on menossa. Se luo työhön läpinäkyvyyttä ja lisää molemminpuolista luottamusta.


Kirjoitus perustuu Metallimies Sami Turkkila Oy:n hallinto- ja talousjohtaja Virpi Turkkilan haastatteluun. Kirjoittaja on Minna Mattila-Aalto, joka toimii kehittämispäällikkönä TTS Työtehoseurassa.

Kirjoittaja

Lue seuraavaksi

Digitaalinen taloushallinto
Verkkolaskun tiekartta vuoteen 2030
Digitaalinen taloushallinto

Verkkolaskun tiekartta vuoteen 2030

Suomi tavoittelee täyttä siirtymää EU:n standardin mukaisiin verkkolaskuihin (ns. Eurooppa-normin laskuihin) vuoteen 2030 mennessä. Verkkolaskufoorumi on julkaissut tiekartan, joka linjaa keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet siirtymän tukemiseksi. Tiekartta tarjoaa joustavan pohjan kehitystyölle, sillä tavoitteita ja toimenpiteitä voidaan mukauttaa digitaalisten palveluiden kehittyessä.

Timo Simell
Datatalous
Uusi tutkimus korostaa Suomen datatalouden kasvumahdollisuuksia ja kansainvälisen yhteistyön tärkeyttä
Datatalous

Uusi tutkimus korostaa Suomen datatalouden kasvumahdollisuuksia ja kansainvälisen yhteistyön tärkeyttä

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan tuore tutkimusraportti tarkastelee datatalouden koon, taloudellisen merkityksen ja vaikuttavuuden mittaamisen mahdollisuuksia sekä haasteita Suomessa. Kokeellisten laskelmien mukaan datainvestointien arvo Suomessa on ollut vajaa kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta. Datatalouden kokonaisindeksissä Suomi sijoittuu hankkeessa luodun Databarometrin mukaan muiden eurooppalaisten maiden tasolle, mutta innovaatioiden osalta jäämme verrokeistamme jälkeen. Suomen datatalouden tarkempi arviointi edellyttää panostuksia mittausmenetelmien ja tiedonkeruun kehittämiseen sekä kansanvälistä yhteistyötä.

Digikyvykkyys
TIEKE hakee myynnin ammattilaista kasvattamaan tuotteidensa ja palveluidensa myyntiä
Digikyvykkyys

TIEKE hakee myynnin ammattilaista kasvattamaan tuotteidensa ja palveluidensa myyntiä

TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry on vaikuttaja, verkottaja ja vauhdittaja digikyvykkyyden, datatalouden, digitaalisen taloushallinnon ja vaikuttavuuden saralla. Haemme nyt myynnin ammattilaista työskentelemään palveluidemme ja tuotteidemme myynnin parissa.